Epilogi Rovaniemen soljen tarinaan

22.8.2018

Rovaniemen soljen toinen löytäjä Heikki Lantto sai palkkionsa,  Totto-kravattikorun ja Totto XX -julkaisun Marketta Harju-Auttilta. Kuva: Arja Moilanen.
Rovaniemen soljen toinen löytäjä Heikki Lantto sai palkkionsa, Totto-kravattikorun ja Totto XX -julkaisun Marketta Harju-Auttilta. Kuva: Arja Moilanen.
Avoimissa ovissa tapahtui epilogin toinen osa. Vas. Kaarlo Alaoja, Vilma Alajärvi ja Sinikka Luiro. Kuva: Mervi Löfgren.
Avoimissa ovissa tapahtui epilogin toinen osa. Vas. Kaarlo Alaoja, Vilma Alajärvi ja Sinikka Luiro. Kuva: Mervi Löfgren.
Soljen tarinasta keskustelemassa myös vas. Sari Rautanen, Pentti Koivunen, Marketta Harju-Autti ja Heikki Lantto. Kuva: Mervi Löfgren.
Soljen tarinasta keskustelemassa myös vas. Sari Rautanen, Pentti Koivunen, Marketta Harju-Autti ja Heikki Lantto. Kuva: Mervi Löfgren.
Virallinen potretti epilogin päähenkilöistä. Kaikilla heillä on Totto-koru. Kuva: Rainer Hiuspää.
Virallinen potretti epilogin päähenkilöistä. Kaikilla heillä on Totto-koru. Kuva: Rainer Hiuspää.

Lapin maakuntamuseossa säilytettävällä Rovaniemen soljella on monta löytäjää ja lopulta alkuperän selvittäjä. Ensimmäinen löytäjä oli vuonna 1941 tai 1942 Ounasjoen itärannalla olevan Alajärven rannan Tammenharjun tilan koira. Toinen löytäjä, maanmittarioppilas Heikki Lantto huomasi vuonna 1974 talossa soljen, pyysi sen mukaansa ja toimitti sen Rovaniemen kotiseutumuseoon. Wanhoilla markkinoilla 18.8. Lantto osui Toton kojulle ja sai ansaitut lahjansa kiitokseksi jälkikäteen.

Mutta mitä soljelle sitten tapahtui? Kotiseutumuseossa olleet seuraavat löytäjät, historian opiskelijat Armi Heikkinen ja Sari Rautanen kertoivat soljesta arkeologian lehtori Pentti Koivuselle. Hän lopulta vuonna 1975 selvitti löydön  alkuperän. Solki on norjalaisperäinen viitan kiinnike,  kansainvaellusajalta, noin 500-luvulta.

Totto päätti jatkaa Rovaniemen soljen tarinan epilogia. Niinpä se kutsui kaikki soljen löydön kanssa tekemisissä olleet Rovaniemen kotiseutumuseolle sunnuntaina 9.9.2018.

Paikalle tulivat Tammenharjun talon tytär Vilma Alajärvi, o.s. Nurmela, joka oli lapsena leikkinyt korulla jota ei vielä tiedetty arvokkaaksi. Myös  hänen tyttärensä Sinikka Luiro, o. s. Alajärvi ja Sari Rautanen tulivat kotiseutumuseon pirttiin. Heille kaikille annettiin Totto-kaulakorut. Tässä historiallisessa tapaamisessa olivat mukana myös Heikki Lantto ja Pentti Koivunen, jotka aikaisemmin olivat saaneet Totto-kravattikorut.

Viime viikkoina myös Rovaniemen soljen löytöaika on täsmentynyt. Se ei ole aikaisemmin ilmoitettu vuosi 1946, vaan sota-aika, joko vuosi 1941 tai 1942.  Tammenharjun talo säästyi Lapin sodan tuhoilta, joten myös solki säilyi.

Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry teetti vuonna 2016 kultaseppä Sanni Lehtisellä Rovaniemen soljen reliefiosasta hopeisen Totto-korun: kravattikorun ja kaulariipuksen.


LÄHTEET

Totto XII (1975) ja Totto XX  (2017)