Kalastusnäyttely

Kalastusnäyttely on uusittu yhteistyössä Lapin maakuntamuseon kanssa. Kuva Mervi Löfgren.

Kemijoen lohen tarina Rovaniemen kotiseutumuseon näyttelyssä 

 

Kalastusnäyttely Kemijoelle täydellisesti sopeutuneesta kalastusjärjestelmästä on ainutlaatuinen Rovaniemellä. Näyttely on Rovaniemen kotiseutumuseolla puovin yläkerrassa.

Ennen 1900-luvun puolivälissä tapahtunutta valjastamista Kemijoki oli Pohjanlahden tuottoisin ja rikkain lohijoki ja tärkein alueen asuttamiseen vaikuttanut tekijä. Jo ennen jokivarren vakituisen asutuksen syntymistä useat eri tahot aina Käkisalmen karjalaisista katoliseen kirkkoon esiintyivät joen omistus- ja verotusoikeuksien haltijoina.

Jokivarren talolliset jakoivat lohiapajat keskenään jo 1500-luvulla, eikä niihin enää sen jälkeen otettu uusia osakkaita. Kalapadot ja suurilla verkkopyydyksillä kalastaminen vaativat paljon työvoimaa, joten niistä muodostui useiden talojen yhteisiä ”yrityksiä”. Koska alueelle myöhemmin muuttaneilla uudisasukkailla ei ollut mahdollisuuksia päästä lohenkalastuksesta osallisiksi, levittäytyi vakituinen asutus myös järvien rannoille, joissa oli mahdollisuus kalastukseen. Kala oli alueella pitkään merkittävä hengenpidin, perusravintoa.

Näyttely jakaantuu kolmeen huoneeseen. Aluksi tutustutaan Kemijoen lohenpyynnin satoja vuosia pitkään historiaan sekä vanhojen kalastusvälineiden yksityiskohtiin. Taidokkaasti eri materiaaleista käsin valmistetut verkot kohoineen ja painoineen sekä muut kalastusvälineiden yksityiskohdat auttavat ymmärtämään sen työn ja taitojen määrän, joita ilman kalastaminen ei olisi ollut mahdollista. Välineiden runsaus taas kertoo vuosisatojen aikana huippuunsa hioutuneesta, Kemijoelle täydellisesti sopeutuneesta kalastusjärjestelmästä, joka mahdollisti saaliin keväästä syksyyn. Kertomus huipentuu karsinapadoilla suoritettuun lohen suurpyyntiin.
 

Heidi Pelkonen