Näyttely suomenhevosesta ja Kirppu-orista

Punarautias suomenhevonen Kirppu (1879–1907) syntyi Pöykkölän tilalla, joka nykyisin on Rovaniemen kotiseutumuseona. Kirppu oli synnynnäinen juoksijalahjakkuus, joka voitti arvokilpailuja enemmän kuin yksikään hevonen siihen saakka. Varjokuva Ernst Ljungh, 1887. Teoksessa L. Fabritius: Juoksijaori Kirppu jälkeläisineen (1927).

SUOMENHEVONEN
 

Vanhassa tallissa puovirakennuksessa on esillä hevosajopelejä ja valjastusvarusteita. Hevosvetoisiin peltotyövälineisiin voit tutustua rakennuksen toisessa kerroksessa.

Talonpoikaisajan yhteiskunnassa hevonen kynti pellot, kiskoi tukit metsistä ja veti mitä tahansa haravakoneesta lumiauraan. Hevonen palveli sotilasratsuna sekä veto- ja kuormahevosena rintamalla. Sotien jälkeen se oli korvaamaton apu maan jälleenrakennuksessa.

Suomenhevosrodun syntyhetkenä pidetään vuotta 1907, jolloin perustettiin suomenhevosen kantakirja eli jalostukseen hyväksyttyjen puhdasrotuisten orien rekisteri. Samana vuonna perustettiin Hevossiitosliitot, nykyiset Hevosjalostusliitot, joiden tehtävänä oli tammojen kantakirjanpito ja hevosjalostustyön johtaminen toimialueillaan.

Jalostuksessa on pyritty käyttöominaisuuksien kuten suorituskyvyn, luonteen, liikkeiden ja kestävyyden parantamiseen. Suomenhevosesta on kehittynyt yleishevonen, jota on neljää tyyppiä: kevytmuotoinen ja lihaksikas juoksija, jykevä työhevonen, ryhdikäs ratsu ja monipuolinen pienhevonen.
 

KIRPPU-ORI
 

Kuvataulut kertovat tarinaa Kirpusta ja suomenhevosesta. Turun Hippoksen vt. toimitusjohtaja Roger Johansson on perehtynyt Kirppuun, ja häneltä on näyttelyä varten saatu kuvia ja tietoja runsaasti.

Kirppu, yksi suomenhevossukujen kantaoreista, syntyi Pöykkölän tilalla, nykyisessä kotiseutumuseossa, vuonna 1879. On sanottu, että Kirppu levitti Peräpohjolan hyvät hevosgeenit koko Suomeen.

Mikko Pöykön kasvattama Kirppu myytiin vuonna 1882 rovaniemeläiselle kauppias Leontej Tichanoffille. Hän huomasi hevosen juoksijankyvyt, ja muutaman vuoden valmennuksen jälkeen Kirppu juoksikin ensimmäiset kilpailunsa valtion kilpa-ajoissa Oulussa. Kirppu osallistui ravikilpailuihin aina Hämeenlinnaa myöten, jossa turkulainen eläinlääkäri Ludvig Fabritius vuonna 1887 kiinnitti huomionsa hyvärakenteiseen, nopeaan oriiseen ja osti sen. Siitä alkoi Kirpun varsinainen menestysura kilparadoilla ja siitosoriina.

Kirppu - raviratojen kuningas

Miksi Kirppua kaivetaan haudastaan? (Lapin Kansa 27.7.2018)

Kuva: Rainer Hiuspää

KAPPIREKI

Kappireki eli yhdenistuttava hevosvetoinen ajelu- ja kilpareki vuodelta 1827. Kapeat kilpa- eli kappireet olivat yleisessä käytössä Suomessa erityisesti 1700-luvulla ja 1800-luvun alkupuolella. 

Reki on kuulunut Muurolassa asuneelle Matts Pehrsson Raappanalle (1804–1832), joka avioitui Greta Carlsdotter Karvon kanssa vuonna 1829. Reen upean maalauskoristelun on mahdollisesti tehnyt rovaniemeläinen talonpoikaismaalari Henrik Körkkö. 

Reki on ollut Muurolassa Karvon talon omistuksessa ja käytössä. Sitä on erityisesti käytetty suvussa vihkirekenä. Reen ovat lahjoittaneet museolle Anna ja Einari Ansala.

Heidi Pelkonen ja Eeva-Liisa Ylinampa viimeistelivät perjantaina tallin näyttelyä ja siirtävät hevosten kilpa-ajokelkkaa. Se on kotiseutumuseon kokoelmasta kuten muutkin tallin esineet. Kuva: Pekka Aho.

Ostettiin pilkkahinnalla, kasvoi julkkikseksi – Suomenhevosen kantaisä ja aikansa nopein juoksija Kirppu-ori syntyi Pöykkölän tilalla

 

Lapin Kansa 1.6.2018, Aino-Helena Hietala

Rovaniemen kotiseutumuseon tallin seinässä on laatta, jossa kerrotaan, että aikansa nopein suomalainen juoksija ja laajalle levinneen hevossuvun kantaisä Kirppu syntyi talossa 1879.

Moni on ehtinyt kysyä, milloin Kirppu tuodaan esiin näyttelyissä. Oli siksi aikakin selvittää, mikä Kirppu on hevosiaan. Varsinkin kun Rovaniemellä on kesällä Kuninkuusravit, suomenhevosten suurkokoontuminen.

Suomenhevonen ja sen yksi kantaisä Kirppu ovat museon kesänäyttelyn ja muunkin museon ohjelman teemana kesällä.

Museon perinne- ja kokoelmatoimikunnan puheenjohtaja, amanuenssi Heidi Pelkonen Lapin maakuntamuseosta ja toimikunnan jäsen, Eeva-Liisa Ylinampa ovat jäljittäneet Kirpun historiaa näyttelyä varten.

Pöykkölän tilalla syntyneestä ravihevosesta kehittyi aikansa huippu, joka voitti arvokilpailuja enemmän kuin yksikään hevonen oli siihen saakka voittanut. Se polveutui hevossuvuista, joissa oli nopeita ja kestäviä hevosia.

Ori syntyi Mikko Pöykön tilalla. 3-vuotiaana se piti myydä, kun Pöykkö meni konkurssiin. Sen osti rovaniemeläinen kauppias Leontej Tichanoff 1882.

–Hän näki, ettei Kirppu ole pelkkä työhevonen, vaan sillä on juoksijanlahjat, Pelkonen kertoo.

Tichanoff antoi Kirpun muurolalaisen Pekka Karvon valmennettavaksi. Ensimmäisen kerran ori juoksi Oulussa 1884 järjestetyissä Valtion ajoissa ja sijoittui heti toisksi. Kahden vuoden kuluttua se jo voitti Oulun kisat.

–Ouluun Kirppu meni tietenkin omin jaloin kuten muuallekin.

Sieltä matka jatkui kisoihin Jyväskylään 1887 ja Hämeenlinnaan Suuriin orikilpailuihin, Kuninkuusravien edeltäjiin.

Hämeenlinnassa sen näki turkulainen eläinlääkäri Ludvig Fabritius, joka ihastui heti orin pontevuuteen ja mahtavaan askellukseen. Hän kertoo Kirpusta kirjoittamassaan kirjassa, miten "hänessä syttyi vastustamaton halu omata tuo ihme-eläin".

Hän osti Kirpun "aivan pilkkahinnasta, vain 2 000 markasta".

Kirppu lähti Turkuun. Fabritius ajoi sillä eläinlääkärin työmatkat, ja valmensi näin hevostaan. Kirpusta kehittyi huippuhevonen. Se kilpaili kaikkiaan 26 kertaa ja voitti 16 ensimmäistä ja kuusi toista palkintoa.

–Kirppu oli sen ajan julkkis, yleisön suursuosikki.

Elämänsä aikana se siitti virallisesti 175 varsaa. Todellisuudessa niitä oli enemmän, sillä todennäköisesti Kirpun jälkeläisiä syntyi pohjoisessakin.

Eläkepäiviään se vietti Pöytyällä Pihlavan kartanossa, missä jatkoi siitosorina. Pikku-Kirppuja ehti syntyä vielä 37.

Kirppu eli vanhaksi, 28-vuotiaaksi. Se lopetettiin huonojen hampaitten takia 1907. Samana vuonna alkoi suomenhevosten valtiollinen kantakirjaus. Sukupolvien ketjussa Kirppu löytyy useimpien nykyistenkin suomenhevosten sukutaulusta.

Kirpun ja kolmen muun suomenhevosen kantaisän dna:ta etsitään parhaillaan suomenhevosen selvitystyössä. Kirpun jäännöksiä on kaivettu Pihlavan kartanon mailta.

Kotiseutumuseon talli ja kaikki siellä olleet hevostarvikkeet ja reet on pesty ja puhdistettu. Kuvataulut kertovat tarinaa Kirpusta ja suomenhevosesta.

Turun Hippoksen vt. toimitusjohtaja Roger Johansson on perehtynyt Kirppuun ja häneltä on näyttelyä varten saatu kuvia ja tietoja runsaasti.

Johansson on puhujana museolla järjestettävässä Kirppu-orin illassa. Sitä vietetään Kuninkuusravien aattona, perjantaina 27. heinäkuuta. Juhlaan myydään vain 50 lippua.

Tallin näyttelye suomenhevosesta on jatkoa kaksi vuotta sitten aloitetulle perusnäyttelyiden uudistamistyölle. Silloin kunnostettiin laaja kalastusnäyttely.