Pöykkölän aarre - 375-vuotias Biblia

Kotiseutumuseossa on yksi kolmesta Bibliasta Rovaniemellä. Kuva Mervi Löfgren.

Kotiseutumuseon salin lasivitriinissä säilytetään yhtä museon tärkeimmistä esineistä, Bibliaa, ensimmäistä suomenkielistä koko Raamattua vuodelta 1642. Se sisältää kristinuskon sanoman ja on samalla suomen kirjakielen merkittävä muistomerkki.
 

Ensimmäistä suomenkielistä Bibliaa on säilynyt vajaat 100 kappaletta. Yksityiskohtaista tietoa ja luetteloa niistä ei ole, mutta Pipliaseurasta saadun tiedon mukaan omistajia ovat seurakunnat, museot, kirjastot ja jotkut yksityiset. Valtioneuvoston kansliassa Biblioita on kaksi kappaletta, toista niistä käytetään ministerinvalan vannomisen yhteydessä. 

Rovaniemellä on tiettävästi kolme säilynyttä Bibliaa. Yksi niistä on Rovaniemen seurakunnalla, toinen Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry:n omistuksessa kotiseutumuseossa ja kolmas yksityisomistuksessa. 

Rovaniemen kappeliseurakunta on perustettu 1632, itsenäinen seurakunta siitä tuli 1785. Pääkirkon historiahuoneessa on säilytteillä kaksi 1600-luvulta peräisin olevaa teosta: Biblia (1642) ja Suomenkielinen Wirsi- ja Ewangeliumikirja (1668). Biblian lahjoittajaksi on kirjattu fröken Felicia Forselius (1684–1758). Hän oli Hailuodon kirkkoherra Gustaf Forseliuksen tytär ja Rovaniemen kappalaisen Christian Sigfridinpoika Boneliuksen (1673–1745) puoliso. Lahjoitus on tapahtunut ennen avioliittoa, joka solmittiin 1705. Mahdollisesti Felicia Forselius sai Biblian myötäjäisinä Hailuodosta. 

Rovaniemen seurakunnan Biblia varmaan ollut käytössä 1700-luvun uusiin käännöksiin saakka. Teos näyttää säilyneen hyväkuntoisena. Lapin sodan ajan evakkomatkan 1944–1945 se oli säilytettävänä  Haaparannalla seurakunnan arkiston mukana. 

Pöykkölän Biblia on lahjoitettu museolle vuonna 1958, aivan museotoiminnan alkuvaiheessa. Biblia on ollut Oinaan suvun omistuksessa, ja lahjoittaja on Eetu Juopperi Paaniemeltä. Lahjoittaja kuuluu Oinaan sukuun äitinsä Greta Vilhelmiina Oinaan kautta. 

Lahjoitustilanteessa teoksesta puuttuivat nahalla päällystetyt puukannet sekä alusta ja lopusta osa lehdistä. Niissä mahdollisesti olisi ollut tietoa Biblian omistajahistoriasta. Keväällä 1972 Pöykkölän Biblia täydentyi uusilla lehdillä ja nahkakansilla. Työn teki Helsingin yliopiston kirjaston konservaattori, ja Rovaniemen Kalevalaiset Naiset maksoi osan kustannuksista.

Toivottavaa olisi, että tämän Pöykkölän Biblian tekstit olisivat jollakin tavalla esillä esimerkiksi juhlapäivinä. Rovaniemen seurakunnan kanssa on nyt sovittu, että Rovaniemen kirkossa 23.7.2017 Marjetanpäivän juhlajumalanpalveluksen tekstit luetaan tuon käännöksen mukaan. Onhan silloin lähellä myös heinäkuun viimeinen päivä, jolloin 375 vuotta sitten pidettiin kiitosjumalanpalvelus Biblian ilmestymisen kunniaksi. Tavoitteena on, että Tuomaanpäivän kuusijuhlasta 21.12.2017 lähtien ohjelmassa on esillä jouluevankeliumi (Luuk. 2:1–20) tuon Biblian mukaan.
 

Kuusi kiloa Jumalan sanaa

Teos on melkein 1500-sivuinen foliantti, sidottuna puu- ja nahkakansiin, ja kuutiotilavuus on 40 x 25 x 12. Painoa sillä on noin 6 kiloa. Biblian painosmäärä oli 1200 kappaletta.  Ruotsin ylimmille virkamiehille niistä lahjoitettiin 150 kappaletta. Ne olivat siis kunnianosoituksia, eivät käyttöön tarkoitettuja teoksia. 

Biblian fraktuuralla painettu teksti on jaettu kaksipalstaiseksi siten, että sivuja rajoittaa kaksinkertainen viivakehys. Ulkoasultaan se muistuttaa Ruotsin 1618 ilmestynyttä Raamattua, koska kuvituksessa on käytetty samoja saksalaisen Jakob Mores vanhemman piirroksia. Niitä on kaikkiaan 166 kappaletta.

Suomeen näitä ensimmäisiä Biblioita tuli vajaat 800 kappaletta, useimmat sitomattomina.  Kääntäjille, tekijänpalkkioina, meni 120 kappaletta. Seurakunnille lahjoitettiin joitakin kappaleita, mutta tavoitteena oli myynti, joka eteni hitaasti. Turun tuomiokapituli kehotti kirjeessään 17.1.1644 kaikkia seurakuntia hankkimaan Biblian käyttöönsä. Kehotusta noudatettiin kuitenkin niin huonosti, että tuomiokapituli lisäsi vuoden lopulla kehotukseen vielä uhkasakon. Vielä vuosikymmenien kuluttua paremmalla ja huonoielä vuosikymmenien kuluttua paremmalla ja huonommalle paperille painettuja kappaleita oli myynnissä. Painosta ajanmukaistettiin tekemällä uusia nimilehtiä, joita on kaikkiaan viisi varianttia. Vuoden 1642 Bibliasta on myöhemmin otettu kolme näköispainosta: vuosina 1942, 1971 ja 1985.  

Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry on kiitollinen lahjoittajalle siitä, että sillä on hallussaan merkittävä suomen kielen muistomerkki.


Marketta Harju-Autti

Artikkeli on kokonaisuudessaan luettavissa TOTTO XX:ssa.