MUSEORAKENNUKSET

Vasemmalla olevien rakennusten alasivujen numerointi seuraa tätä pihapiirin karttaa.
Päärakennus ja oikealla oleva puovi, joka on näyttelytilana. Kuva: Rainer Hiuspää.
Salin kattaukset Römppäviikon aterialle. Kuva: Eeva-Liisa Ylinampa.
Kalastusnäyttely puovissa. Kuva: Mervi Löfgren.

Rovaniemen kotiseutumuseo
 

Rovaniemen kotiseutumuseo Pöykkölä on yksi harvoista sodalta säilyneistä tyypillisistä Kemijokivarren kantataloista. 1840-luvulla rakennettu päärakennus on empiretyylinen. Kotiseutumuseo on sisustettu peräpohjalaiseen talonpoikaistyyliin. Museo kuvastaa sata vuotta vanhaa varakasta talonpoikaistaloa siihen kuuluvine rakennuksineen.

Päärakennus, 40 metriä pitkä puovi ja kaksi aittaa kuuluivat Pöykkölän tilaan, jonka Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry osti Kemiyhtiöltä vuonna 1957. Sen jälkeen alueelle on siirretty 13 hirsirakennusta Rovaniemen alueelta. Museo avattiin yleisölle vuonna 1959. Yksi siirretyistä rakennuksesta on paja, joka on restauroitu.

Museossa sijaitsevat kokoelmat koostuvat 1800- ja 1900-lukujen vaihteen talonpoikaisesineistöstä. Esineet liittyvät elinkeinoihin kuten kalastukseen, karjatalousvaltaiseen maatalouteen, metsästykseen ja poronhoitoon.

Puovirakennuksessa on kalastusnäyttely sekä useita esinekokonaisuuksia, jotka kertovat mm. käsitöistä ja ruokataloudesta. Puovin alakerrassa on valokuvia Rovaniemen historiasta.

Kesäisin Pöykkölän niityillä voi nähdä laiduntavia lampaita. Koko laaja pihamaa sinänsä on kokemisen arvoinen. Päärakennuksen päädyssä kasvaa valtava kotikuusi.

Perimätiedon mukaan Uulan mylly on rakennettu 1700-luvun lopulla. Kuva: Eeva-Liisa Ylinampa.

Uulan mylly
 

Uulan mylly sijaitsee Sinetässä, joka on noin 20 kilometrin päässä kotiseutumuseosta. Uulan mylly on Sinettäjoen rannalla tilalla, jonka Totto sai lahjoituksena vuonna 1962.

Yhdistys aloitti 1700-luvulta olevan myllyn entisöimistyöt lokakuussa 1990. Myllyn käynnistämisjuhlaa päästiin viettämään kolmen vuoden kuluttua.

Tilalle rakennettiin myöhemmin myllypirtti ja tallirakennus sekä suojakatos Sinetän vanhan vesisahan osille.

 

Lue Rauni Rekosen artikkeli Uulan Mylly - reitti menneisyyteen Totto XX (2017)

Artikkelissa Rekonen tuo esille palan lappilaista mikrohistoriaa, Uulan myllyn merkitystä kahden haastateltavan kerronnassa. Paavo Heikkilä ja Esko Pernu kävivät vuoropuhelua omien yksityisten menneisyyden kokemustensa kanssa. Samalla he osallistuivat yhteisön kollektiiviseen muistamiseen, josta paikallishistoria rakentuu. Mylly, haastattelun toteuttamiselle valittu ympäristö, oli se reitti, jonka kautta menneisyys avautui muistelijoille.