1. Päärakennus

Pöykkölän talolla on pitkä ja värikäs historia. Kuvassa oleva rakennus on kolmas, joka samalle paikalle rakennettiin. Kuva: Rainer Hiuspää.

Asuinrakennuksessa eli pirttirehdossa on seitsemän huonetta ja koko rakennuksen laajuinen vintti. Eteläpäädyn kivijalan korkeus on tyypillistä Kemijokivarren taloille tulvavaaran vuoksi. Kivijalassa on merkintä vuodelta 1859, jolloin Saulin tulva ylitti 9,12 metriä.

Pirtti oli perheen yhteinen olo- ja työskentelytila. Suuren muurin uunissa paistettiin leivät ja kulmassa olevan takan eli piisin ääreen kokoonnuttiin varsinkin talvisaikaan tarinoimaan ja tekemään puhdetöitä.

Maitokamarista löytyvät kaikki ne välineet, joita tarvittiin karjan hoidossa. Maitohyllyssä ovat viilipytyt. Lisäksi piimäpyttyjä tarvittiin useita, sillä piimä oli väen tavallista särvintä.

Salissa huomio kiinnittyy vuodelta 1837 peräisin olevaan morsiussänkyyn. Seinällä näkyvät entisten omistajien Mikko Tuomaanpojan ja Matti Tuomaanpoika Pöykön perhekuvat. Pihanpuoleisen emännänkamarin seinät on maalattu alkuperäisen mallin mukaan. Joenpuoleinen isännänkamari on säilytetty siinä asussa, jossa se toimi Kemiyhtiön metsäpäällikkö Hugo Richard Sandbergin työhuoneena.
 

Lue Pöykkölän talon historiasta (Tuomo Korkalo, 2013)

Lue seikkaperäinen tutkimus Pöykkölän alueen taloista 1598-1750 (Ilkka Väätti, 2017)

Lue artikkeli Kotiseutumuseon kotikuusi ja sen sisaret Rovaniemellä (Marketta Harju-Autti, 2017)

Pöykkölän päärakennuksen pirtissä on monenlaisia tapahtumia. Kuva on Tuomaan päivän juhlasta 2017. Kuvassa vas. Marja Tuominen, Teemu Leskelä ja Jarmo Ranttila, emännistöön kuuluva Helena Pekkala kaataa kahvia.

Tuomaan päivän kahveilla. Kuva: Mervi Löfgren.