10. Savusauna

Saunalla oli rituaalinen ja parantava merkitys.
Juhlapäivinä saunassa ei kiroiltu, ettei saunan haltija suuttuisi. Kuvat: Mervi Löfgren.

Sauna on sisäänlämpiävä eli savusauna. Saunan kiuas on ladottu erikokoisista kivistä, jotka on valittu tarkoin, että löylyssä ei tarvitsisi kärsiä kirvelevistä silmistä. Lauteet on tehty leveiksi ja korkeiksi ja näin pesutilaa on jäänyt myös lauteiden alle.

SAUNAN RITUAALINEN JA PARANTAVA MERKITYS

Juhlapäiviin liittyvät saunomiset liittyvät rituaaliseen puhdistautumiseen, sillä tärkeää päivää ei saanut häpäistä olemalla likainen. Juhlapäivinä saunassa ei kiroiltu, ettei saunan haltija suuttuisi.

Sauna on ollut korkean kuumuutensa takia hygieeninen tila. Saunassa tehtiin erilaisia parantamiseen liittyviä toimia kuten kuppausta ja hierontaa. Saunan lauteilla myös synnytettiin. Koska vastasyntynyt oli erityisen altis vihamielisille vaikutuksille, sauna koettiin tässä suhteessa turvalliseksi paikaksi. 1900-luvun alussa syntyneet maasueudn suomalaiset lapset syntyivät suureksi osaksi saunassa.

Perheen vainajat kylvetettiin ja heille valmistettiin saunaan vuode, koska pappia saatettiin joutua odottamaan pitkiäkin aikoja. Näin kylän väki saattoi tulla katsomaan vainajaa viimeisen kerran ja jättää hyvästinsä.
 

Sauna on siirretty Tapionkylän Kantolasta.