10. Savusauna

Saunalla oli rituaalinen ja parantava merkitys.

Sauna on sisäänlämpiävä eli savusauna. Saunan kiuas on ladottu erikokoisista kivistä. Ne on valittu tarkoin, että löylyssä ei tarvitsisi kärsiä kirvelevistä silmistä. Lauteet on tehty leveiksi ja korkeiksi, ja näin pesutilaa on jäänyt myös lauteiden alle.

Saunominen juhlapäivinä liittyi rituaaliseen puhdistautumiseen, sillä tärkeää päivää ei saanut häpäistä olemalla likainen. Juhlapäivinä saunassa ei kiroiltu, ettei saunan haltija suuttuisi.

Sauna on ollut korkean kuumuutensa takia hygieeninen tila. Siellä tehtiin erilaisia parantamiseen liittyviä toimia kuten kuppausta ja hierontaa. Saunan lauteilla myös synnytettiin. Koska vastasyntynyt oli erityisen altis vihamielisille vaikutuksille, koettiin sauna tässä suhteessa turvalliseksi paikaksi. 1900-luvun alussa syntyneet maaseudun suomalaiset lapset syntyivät suureksi osaksi saunassa.

Myös kuolema liittyi saunaan. Perheen vainajat kylvetettiin, ja heille valmistettiin saunaan vuode, koska pappia saatettiin joutua odottamaan pitkiäkin aikoja. Näin kylän väki saattoi tulla katsomaan vainajaa viimeisen kerran ja jättää hyvästit. 

Sauna on siirretty Tapionkylän Kantolasta.

Juhlapäivinä saunassa ei kiroiltu, ettei saunan haltija suuttuisi.