Kotikuusi

Kotiseutumuseon kotikuusi ja sen sisaret Rovaniemellä

 

Kotiseutumuseo Pöykkölän päärakennuksen päädyssä on komea kuusi. Sen korkeus syksyllä 2016 oli 20 metriä, ympärysmitta noin metrin korkeudelta 2,10 metriä ja pisimpien oksien pituus 5 metriä. Kuusi on Kaivopuiston itsenäisyyden kuusen jälkeläinen, sen taimi on saatu Taimelasta ja laatta Rovaniemen Osuuskaupasta. Kuusi istutettiin 11.9.1967.


Kaivopuiston itsenäisyyden kuusi – yksi Suomen kansallissymboleista

Chilen pääkonsuli Rudolf Ray lahjoitti Suomen eduskunnalle Suomen itsenäistymisen kunniaksi kuusen. Hän kylvi siemenen, josta kasvanut kuusi istutettiin Helsinkiin Kaivopuistoon keväällä 1931. Kuusi on tavallinen suomalaisen metsäkuusi, Pisea abies.  Kuusi on edelleen hyväkuntoinen, ja sen korkeus on nykyisin noin 33 metriä. 

Kuusen muistokivessä on Rayn suunnittelema vaihtoehtoinen Suomen vaakuna, jossa Suomen symbolina on musta karhu, joka murtaa orjuuden ikeen. Vaakunan yläosan muodostaa vapauden soihtu, ei siis kruunu. Ray oli sitä mieltä, että itsenäisen Suomen symboliksi ei sovi leijonavaakuna. 

Vaakunan alapuolella on teksti: Itsenäisyyden kuusi. Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto. Muistoksi päivälle 6/XII 1917 jolloin eduskunta mursi kansaltaan orjan ikeen virittäen sille vapauden soihdun. 

Kiven takasivulla on kuuselle omistettu uskonnollis-isänmaallinen runo, Isänmaan virren toinen säkeistö ja lause: Kuusi edustaa myös Suomen kansan aarreaittaa Suomen metsiä.

Muistokiven paljastustilaisuudessa esitettiin Leevi Madetojan tilaisuutta varten säveltämä kappale Suomen itsenäisyyden kuusi (op 72). Sanat siihen oli laatinut Rudolf Ray. Lisäksi hän lahjoitti 200 000 markkaa Itsenäisyyden kuusen rahastoon ja toivoi lahjakirjassaan, että ”itsenäisyyden kuusen siemenistä koottakoon ja idätettäköön tarpeellinen määrä taimiksi, joita sitten myytäköön kautta maamme kotikuusiksi ja yksilöille ja yhteisöille.” 

Tuota testamenttia on noudatettu kaksi kertaa. Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlavuonna 1967 Suomen Osuuskaupat myivät kuusen tuottamista siemenistä kasvatettuja taimia. Näitä kotikuusia istutettiin noin 30 000 kappaletta. Osuuskaupat lahjoittivat kuusia myös kouluille. Taimen mukana oli kuparitaulu, ja niiden yhteishinta oli viisi markkaa. Viiden markan setelissä oli myös kuusiaihe. 

Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlavuonna 1987 useita itsenäisyyden kuusen jälkeläisiä istutettiin eri puistoihin. Taimien myymisestä saaduilla rahoilla säätiö perusti Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston eli Itlan.
 

Rovaniemen kotikuuset

Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry päätti museotoiminnan 60-vuotisjuhlan ja itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi kerätä tietoa Rovaniemellä vuonna 1967 istutetuista kotikuusista. Kuusen etsintään lähti mukaan sanomalehti Uusi Rovaniemi, joka julkaisi 31.12.2016 artikkelin ”Pöykkölän kuusi etsii sisaruksiaan”. Etsintä toi runsaat kolmekymmentä puhelua ja sähköpostiviestiä. Ihmiset kertoivat kaupungin keskustan alueen ja eri kylien kuusista, jotka kasvavat edelleen talojen ja koulujen pihoilla. Useimmissa vastauksissa on myös kuva mukana. Tietoja tuli myös sellaisista kuusista, jotka on jouduttu hävittämään uusien rakennusten tai teiden takia. 

Kotikuusia on tai on ollut seuraavilla alueilla: Autti, Hirvas, Jaatila, Juotasniemi, Jääskö, Käyrämö, Muurola, Nivavaara, Oikarainen, Pekkala, Rovaniemen keskusta, Siikakämä, Sinettä, Taipaleenkylä, Tapionkylä, Tiainen, Tennilä, Vanttausjärvi, Vikajärvi, Ylikylä ja Ylinampa. 

Totto jatkoi perinnettä ja istutti Marjetanjuhlassa 23.7.2017 tulevaisuuden kuusen.  

 

Marketta Harju-Autti

Artikkeli on kokonaisuudessaan luettavissa Totto XX:ssa.