Tapahtuma-arkisto

Pöykkölä valmiina Marjetanjuhlaan 2013.
Lampaat laiduntamassa rantaniityllä.
Suopursuliemestä nostettuja lankoja.
Puukkoseppä Jouni Kuukasjärvi takoo pajassa.
Kuvat Rainer Hiuspää ja Eeva-Liisa Ylinampa.

Marjetanjuhla su 20.7.2014 klo 13

 

Rovaniemeläisten perinteistä Marjetanjuhlaa vietetään kotiseutumuseolla sunnuntaina klo 13 alkaen. Juhla aloittaa seitsemän vuosikymmentä sitten koetun saksalaisajan, evakkomatkan ja surullisen kotiinpaluun muistelun.

Juhlassa kuullaan dosentti Marianne Junilan juhlapuhe "Evakosta kotiseudulle".

Kustaa Hulkko tuo Pöykön suvun terveiset juhlaväelle.

Rovaniemen VPK:n soittokunta puhaltaa 1940-luvun säveliä ja säestää yhteislaulua.

Markku Torkko ja Mauno Kylli kertovat Lapin  kaskukirjan synnystä ja kaskuista.

Oululainen Sari Päätalo soittaa kannelta.

Juhlan juontaa Maarit Simoska.

 

Päivi Linnansaari värjää lankoja kasvivärillä ja esittelee Pöykkölän rannassa järjestetyn värjäyskurssin tuotoksia.

Puukkoseppä Jouni Kuukasjärvi takoo pajassa ja kertoo vuosikymmeniä uinuneen pajan käyttöönotosta sekä sepän töistä.

Lampaat ja hevoset laiduntavat rantaniityllä juhlakansan ihailtavina.

 

Tarjolla Toton emäntien leipomia kampanisuja kahvin kera sekä isäntien loimuttamaa varraslohta.

 

Aluemaksu 10 euroa 16 vuotta täyttäneiltä, sisältää kahvin ja kampanisun.

 

Lämpimästi tervetuloa kotiseutujuhlaan Pöykkölään!

 

 

 

 

 

 

 

VIRSISEURAT TO 24.7.2014 KLO 18

 

Pöykkölän pirtissä lauletaan virsiä torstaina 24.7. klo 18 alkaen. Hartaushetki rovasti Ilmo Pulkamo.

Toton emännät tarjoilevat iltakahvia.

Tervetuloa!

Kaamos-kvartetti museon päärakennuksen edustalla toukokuussa 2014. Kuva Rainer Hiuspää. Totto.

Pirttikonsertti "Kohti kaamosta"

sunnuntaina 28.9.2014 klo 17

 

Kaamos-kvartetti

Juhana Inkinen, viulu

Kaarel Veenre, viulu

Iisa Kostiainen, alttoviulu

Juuli Holma, sello

vierailijana Lauri Angervo, sello

 

Ohjelma:

Ludwig van Beethoven: Duo alttoviululle ja sellolle Es-duuri, WoO32

Einojuhani Rautavaara: Jousikvartetto nro. 1, op. 2

G.F. Händel-J. Halvorsen: Passacaglia

Väliaika

Anton Arensky: Jousikvartetto nro. 2 a-molli, op.35

 

Liput 25 €. Konserttiin myydään 40 lippua, joita on saatavana ennakkoon 8.9. alkaen Rovaniemen matkailuneuvonnasta, Sampoaukealta ma-pe klo 9-17.

Museon saliin on katettu konserttikahvila, mistä voi ostaa Toton emäntien leipomia suolaisia ja makeita leivonnaisia kahvin tai teen kera klo 16-19.

Tervetuloa nauttimaan herkästä kamarimusiikista tummenevassa syysillassa!

Perinneruokatapahtuma RÖMPPÄPUOLINEN

Pöykkölässä

 

Sunnuntaina 26.10.2014

Kattaukset klo 12 ja 14

 

Tarjolla:

naurisvelliä

rosollia

naudan patapaistia, höysteenä porkkanaa ja lanttua

pottuvoita

puolakiisseliä kermavaahdolla

rieskaa ja ruisleipää 

kotikaljaa, maitoa, mehua

kahvia ja piparkakkuja

 

* ruoat valmistetaan paikallisista ja lähialueella tuotetuista raaka-aineista

 

Hinta: aikuiset 22 e / lapset alle 12 v. 10 e

TERVETULOA!

 

PIRTTIKONSERTTI III

 

' Itsenäisyyspäivän tunnelmissa '

torstaina 4. päivänä joulukuuta 2014 klo 19

 

 

 

 

 

Kaamos-kvartetti

Juhana Inkinen, viulu

Kaarel Veenre, viulu

Iisa Kostiainen, alttoviulu

Juuli Holma, sello

 

Ohjelma:

Wolfgang Amadeus Mozart: kvartetto C-duuri K. 465, ns.  "Dissonanssi-kvartetto"

Antonin Dvořák: rakkauslauluja sarjasta Sypressejä

Väliaika

Jean Sibelius: jousikvartetto Voces Intimae

 

Itsenäisyyspäivän viettoon on kautta aikain kuulunut suomalainen musiikki, ja Kaamoskvartetti tuo nyt pirttiin Sibeliuksen myöhäisimmän ja soitetuimman jousikvarteton Voces Intimae. Mikäpä sopisikaan paremmin pirtin intiimiin tunnelmaan! Säveltäjä viittasi näillä ”sisäisillä äänillä” teoksen keskimmäisen, hitaan osan ainutlaatuiseen sisäänpäin kääntyneeseen luonteeseen. Tämä, vuonna 1909 valmistunut teos pulppusi erityisen onnellisen Jean Sibeliuksen kynästä. Elettiin aikaa, jolloin hän oli raitistunut, keskittyi entistä enemmän perheeseensä ja vietti paljon aikaa kotona. Kvarteton valmistuttua Sibelius kuvasi sitä vaimolleen sanoin: ”semmoinen joka saa hymyn huulille vieläpä kuolinhetkenä”.

Konsertin avausteoksena kuullaan W.A. Mozartin kvartetto C-duuri K. 465, eli ns. Dissonanssi-kvartetto, joka täyttää niin ikään pyöreitä vuosia ensi vuonna, 230 vuotta! Sävellys kuuluu Mozartin viimeisen vuosikymmenen tuotantoon. Teos osoittaa, ettei Mozartin musiikki ole suinkaan pelkkää hyväntuulista ja kepeää iloittelua. Se alkaa vaikuttavasti syvällisen surumielisellä johdannolla, joka on omana aikanaan ollut vähintäänkin yhtä hätkähdyttävä kuin Sibeliuksen kvartetto viime vuosisadan alussa. Musiikin edetessä koetaan kuitenkin runsaasti iloa ja valoa, huikaisevan kaunis hidas osa ja miksei myös hieman joulun lämmintä tunnelmaa. 

Konsertin romanttisena välipalana ennen makoisia joulutorttukahveja Kaamos-kvartetti tarjoilee Antonín Dvořákin rakkauslauluja sarjasta Sypressejä. Teos on alun perin sävelletty tsekkiläisen runoilijan Gustav Pfleger-Moravskyn teksteihin laulajalle ja pianolle. Dvořák hautasi henkilökohtaisen teoksensa pöytälaatikkoon rakastettunsa unohduttua, mutta meidän onneksemme kaivoi sen vuosia myöhemmin sovittaakseen 12 sypressiä jousikvartetille. Romanttiselle aikakaudelle tyypillisesti kappaleet pyrkivät kuvaamaan paitsi nuoren miehen tunteen paloa, myös luontoa kaikessa rikkaudessaan.

Juuli Holma

 

Liput 25 €. Konserttilippuja (45 kpl) saatavana 17.11. alkaen Rovaniemen matkailuneuvonnasta, Sampokeskuksesta, Lordinaukiolta ma-pe klo 9-18 ja la-su 10-15. Tiedustelut p. 040 772 9781. Rauhaisan konserttitunnelman takaamiseksi liput pyritään myydään kaikki ennakkoon!

Museon saliin on katettu konserttikahvila, mistä voi ostaa Toton emäntien paistamia torttuja ja pipareita kahvin tai teen kera klo 18-20.

 

Tervetuloa nauttimaan herkästä kamarimusiikista tunnelmalliseen Pöykkölään!

 

                                   

”Hyvä Tuomas joulun tuopi Pöykkölään”

 kotiseutumuseossa su 21.12.2014 klo 12-14

 

Tuomaan-päivän kuusijuhlaa vietetään kotiseutumuseossa 21.12. klo 12-14. Tarjolla on riisipuuroa hedelmäsopan kera sekä kahvia. Salin puolelta kajahtaa vaskikvartetin jouluiset sävelet. Myynnissä Totto-julkaisuja ja v. 2015 seinäkalentereita. Tapahtuma on maksuton yhdistyksen jäsenille. Muut 5 euroa. Tervetuloa!

 

PDF-tiedostoPirttikonsertti IV.pdf (21 kB)
'Bachia pirtissä' ohjelma. Teksti sellisti Juuli Holma, Kaamos-kvartetti
Lauri Sallinen

 

PIRTTIKONSERTTI V

Suvisoitto sunnuntaina 7.6.2015 klo 19

Kaamos-kvartetti ja klarinetisti Lauri Sallinen  

Vuosi sitten alkunsa saanut Rovaniemen kotiseutumuseon ja Kaamos-kvartetin yhteistyöprojekti Pirttikonserttisarja on edennyt historiansa viidenteen konserttiin. Kaamos-kvartetti saa Suvisoitto-nimellä kulkevaan konserttiinsa vieraaksi klarinetisti Lauri Sallisen, ja mikä sopisikaan paremmin suvi-iltaan kuin kamarimusiikki jousikvartetin ja klarinetin voimin. 

Konsertin alkupuolella lähdetään musiikkimatkalle iki-ihanaan Wieniin. Länsimaisen taidemusiikin historian kenties merkittävin kaupunki Wien on houkutellut säveltaiteilijoita jo 1700-luvulta lähtien, jolloin siellä vaikuttivat mm. Haydn, Mozart ja Beethoven. Tällä kertaa konsertin avaa klassikoksi muodostunut Mozartin klarinettikvintetto, jonka Mozart sävelsi klarinetistiystävälleen Anton Stadlerille. Teos sai kantaesityksensä Wienissä vuonna 1789.

Anton Webern kuului niin kutsuttuun Wienin toiseen koulukuntaan. Wien oli yksi musiikin merkittävimmistä keskuksista myös 1900-luvun vaihteessa, jolloin elettiin länsimaisen musiikin murroskautta: luovuttiin sävellajeista ja klassista muotorakenteista. Konsertissa kuultavat Anton Webernin kuusi bagatellia jousikvartetille edustavat säveltäjän varhaistuotantoa. Ne on sävelletty vuonna 1913 säveltäjän ollessa kolmissakymmenissä. Ilmaisun tiivistyminen ja sävellajeista luopuminen luovat atonaalisen miniatyyrimaailman, jossa Webernin opettajan ja suuren esikuvan Arnold Schönbergin mukaan "jokainen katse voidaan laajentaa runoksi, jokainen huokaus romaaniksi”.  

Rovaniemen Totto ry:n tarjoamia väliaikakahveja seuraa teos kolmannelta itävaltalaiselta säveltäjältä. Erityisesti liedeistään tunnetuksi tullut Hugo Wolf opiskeli Webernin tavoin Wienissä, joskin muutamaa vuosikymmentä aiemmin. Pöykkölään saapuu Wolfin italialaisen serenadin myötä välimerellinen tuulahdus. Kesäisen raikas serenadi edustaa uuden musiikin aikakauden alkua, joskin teos perustuu vanhaan italialaiseen kansanmelodiaan, jonka pohjalle Wolf on onnistuneesti luonut alun perin jousikvarteton osaksi suunnitellun musiikillisen välipalan. 

Kaamos-kvartetti ja Lauri Sallinen tuovat suvisoiton päätteeksi pirttiin ensi kertaa musiikkia myös 2000-luvulta. Illan toinen klarinettikvintetto on suomalaisen Sebastian Fagerlundin sävellys, joka tarjoaa rytmisen mukaansatempaavan päätöksen kenties legendaariseen uuden musiikin festivaaliin Porvoon suvisoittoonkin viittaavalle konsertille. Kvintetto edelsi säveltäjän tuotannossa varsinaista läpimurtoteosta, klarinettikonserttoa. Konsertin säveltäjänimistä ainakin Mozart ja Fagerlund tuntuvat oivaltaneet klarinetin ominaisuuksien rikkauden, sillä myös Mozart sävelsi klarinettikvinteton lisäksi myös hienon klarinettikonserton ja -trion. Fagerlund kertoo teoksen luomisprosessista: ”Aloitin kvinteton säveltämisen keväällä 2004. Tämä vuodenaika, jota leimaa suuret muutokset pimeästä valoisaan, nukuksissa olemisesta heräämiseen ja staattisuudesta kiihkeään aktiivisuuteen on varmasti jättänyt osaltaan jälkensä musiikkiin.”

Pahimpien tulvien jo väistyttyä Pöykkölänkin rantatörmiltä, kelpaa siis kuunnella näitä luontoaiheista kumpuavia säveliä!  

Juuli Holma, Kaamos-kvartetti

 

Pääsylippuja myydään 40, 25 €/kpl. Liput museolta la klo 12-18, su klo 12 alkaen, käteismaksu, tiedustelut p. 040 772 9781.

Salissa Toton emäntien konserttikahvila klo 18-20.

 

Tervetuloa!

 

 

MARJETANJUHLA SU 19.7.2015 KLO 13

 

Rovaniemeläisten kotiseutujuhla

Pöykkölän kartanolla sunnuntaina 19.7. klo 13 alkaen

 

 

Ohjelmassa:

Yhdistyksen puheenjohtaja Esko Oikarisen avaussanat

Marjatta Aunolan Kalevalaisia säkeitä "Maan synty"

Lapin yliopiston rehtori Mauri Ylä-Kotolan juhlapuhe "Kotiseutujen merkitys ja moderni"

Yhteislaulua Rovaniemen VPK:n Soittokunnan säestämänä

Rovaniemen Kalevalaiset Naiset kertovat Rovaniemen kansallispuvusta

Professori Vesa Puuronen esittelee Elämää Yläkemijoen kylissä -teoksen

Olli-Petteri Kaihua lukee otteita Toivo Saunavaaran evakkomuisteluista

Juhlakahvit

 

Päivi Linnansaari kutoo pirtanauhaa, Hannes Viiri tekee pajupillejä ja Lapin Sydänpiirin toimintapisteessä kerrotaan sydäntyöstä.

 

Aluemaksu 10 € / 16 v. täyttäneet, lapset ja alle 16-vuotiaat maksuton sisäänpääsy

Aluemaksu sisältää kahvin ja kampanisun.

Myydään vartaissa loimutettua lohta ja Totto-julkaisuja.

 

Tervetuloa!

 

Yhdistyksen puheenjohtaja Esko Oikarinen
Palkitut vas Armi ja Sauli Luiro, Tuulikki Timonen, Pirjo Ylikoski, Veikko Vaarala ja Eeva-Liisa Ylinampa
Juhlan yleisöä

Esko Oikarinen, 
Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry:n puheenjohtaja

Avaussanat

Marjetanjuhla 19.7.2015 klo 13 Pöykkölässä

 

                                                                                      

Arvoisa juhlayleisö, kotiseutuväärtit läheltä ja kaukaa.

Arvoisa juhlapuhujamme, Lapin yliopiston rehtori Mauri Ylä-Kotola.

Tervetuloa tähän kotiseutujuhlaan Pöykkölän museon rauhoittavaan, kauniiseen ja perinteistä rikkaaseen pihapiiriin vieressä virtaavan Kemijoen partaalle. Pöykkölän historia on osa Suomen historiaa ja tarinaa. Vuonna 2017 Rovaniemen kotiseutumuseo täyttää 60 vuotta 100-vuotiaassa Suomessa. Parhaillaan yhdistys valmistautuu museotoimintansa 60-vuotisjuhlaan erilaisin tapahtumin ja hankkein, joissa otetaan huomioon Suomen itsenäisyyden juhlavuosi sukupolvemme merkittävimpänä tapahtumana. Juhlan kunniaksi yhdistys julkaisee Totto XX-juhlajulkaisun.

Kotiseutuyhdistys Toton toiminta on viime vuosina painottunut ja painottuu juhlavuoteen mennessä museotoiminnan kehittämiseen sekä Pöykkölän museoalueen rakennusten korjaus- ja kunnostustoimenpiteiden toteuttamiseen. Erityisen suuri hanke lähivuosina on päärakennuksen kunnostusmaalaus. Kaikki tämä asettaa yhdistyksen taloudenpidolle suuren haasteen. Sen vuoksi julkisen sektorin ja yrityselämän sekä jäsenistön tuki ovat yhdistyksen perustarkoituksen mukaisen toiminnan jatkamiselle ensiarvoisen tärkeitä. Olemme käynnistäneet lisärahoituksen saamiseksi muun muassa virallisen varainkeräyksen. – Leikkimielellä, mutta puolittain tosissaan kauppaamme korjattavan vilja-aitan pärekattoa 20 euron neliöhintaan ostajalle nimikoituna ja kauppasumma pärelastulle kuitattuna.

Museotoiminnan kehittämisellä ja rakennusten kunnossapidolla yhdistys pyrkii varmistamaan kotiseututyön, paikalliskulttuurin ja kulttuuriympäristön vaalimista ja kehittymistä Rovaniemellä. Samalla rakennukset saatetaan juhlakuntoon. Pöykkölän kotiseutumuseon alue ja sillä harjoitettavan täysimittaisen museotoiminnan säilyttäminen ovat keskeinen osa Rovaniemeläistä kulttuuriperintöä ja luontoympäristöä myös tuleville sukupolville. Tulevaisuuden voimme kohdata turvallisella mielellä, koska ”talon” eli yhdistyksen ja sen harjoittaman museotoiminnan perusta on vankka ja luja.

Hyvät kuulijat, nykyajan pirstaleisten vaikutteiden ristiaallokossa ihminen on tavallaan kuin kulkuri, nomadi, jolta tuntuvat olevan välillä hukassa monet keskeiset arvot ja tärkeät hyveet, kuten oikeudenmukaisuus, välittäminen, arvokkuus ja perinteiden kunnioittaminen, ja jolta puuttuvat liian usein perinteiset yhteisöllisyyden muodot: tuttu pihapiiri sekä suvun, sukulaisten, kavereiden ja eri yhteisöjen tukiverkosto. Internet-aikakaudella ”kilpailevia kotiseutukulttuureja, uudenlaisia kotipesiä ja pihapiirejä” voi olla monia, mitkä voivat omalta osaltaan olla hämärtämässä synnyinseutuun perustuvan identiteetin rakentumista.

Juuri tässä tilanteessa kotiseutuyhdistyksillä ja kotiseututyöllä on tärkeä rooli ja merkitys. Olen vakuuttunut, että enenevässä määrin ihmiset kaipaavat tietoa juuristaan nähdäkseen paremmin ja selkeämmin tulevaisuuden haasteisiin. Nykyajan elämänmenoa voikin välillä kuvaannollisesti filosofin sanoin verrata Minervan pöllön lentoon. Minervan pöllö nousee lentoon vain hämärässä. Silloin ei näe selvästi eteenpäin, mutta ei myöskään taaksepäin.

On syytä nostaa esille kotiseutukasvatuksen ja paikallisuuden merkitys perus-, ammatti- ja korkeakouluopetuksessa. Lapset ja nuoret saavat koko elämänsä ajalle aineksia identiteettinsä ja kotiseutusuhteensa rakentamiseen tutustumalla paikalliseen historiaan ja kulttuuriin sekä yhteisölle tärkeisiin paikkoihin ja kohteisiin.

Yhteistyöllä Lapin korkeakoulujen kanssa voisimme saada aikaan uusia luovia ratkaisuja. Miksi täällä Lapissa emme hyödyntäisi nurkan takana olevien omien korkeakoulujemme osaamispotentiaalia, koulutusta ja tutkimusta? Löytyisikö tätä kautta myös kehittämisideoita, joilla saisimme aikaisempaa enemmän nuoria mukaan kotiseututyöhön? Odotan mielenkiinnolla yliopistomme rehtorin jo etukäteen uteliaisuutta herättävää juhlapuhetta. Oletan, että rehtorimme sivuaa myös korkeakoulujen jalkautumista toimintaympäristönsä kehittämiseen korkeakoulujen alueellisena kehittämistehtävänä.  

Hyvä juhlayleisö, on kiitosten vuoro.

Haluan esittää parhaat kiitokset jatkuvasta ja vuosittaisesta tuesta julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyökumppaneillemme.

Tätä juhlaa ovat tukeneet lahjoituksillaan K-Market Pekkala, Sinettä, Energiapolar, Prisma, K-Market Viirinkangas ja K-Market Katajaranta. Näille juhlaa tukeneille myös parhaat kiitokset.

Arvostavat kiitokset myös yhdistyksen talkooväelle niin tämän juhlan rakentamisessa kuin ympäri vuoden tehdystä suuriarvoisesta talkootyöstä. Yhdistyksen toiminta ei olisi mahdollista ilman sankkaa avustajajoukkoa. Talkoiden tekeminen sopii suomalaiseen kulttuuriin kuin Väinö Linnan romaanitrilogian ”Täällä Pohjan tähden alla” päreiden naulaajat Koskelan torpan katolla. Kun yhdessä tekee, myös yhdessä nauttii aatteen palon siivittämänä.

Kunnioittavat kiitokset myös juhlapuheen pitäjälle, muille ohjelman mukaisille esittäjille ja juhlan juontajalle sekä työnäytösten järjestäjille. Juhlan yhteydessä kudotaan pirtanauhaa, valmistetaan pajupillejä ja esitellään sydäntyötä. – Professori Puurusen kirjaesittelyllä haluamme korostaa yhteistyön ja vuorovaikutuksen lisäämisen tarvetta muiden lähialueiden kotiseutu- ja kyläyhdistysten kanssa.

Toivon, että viihdytte tässä kotiseutujuhlassa ja nautitte sen monimuotoisesta ohjelmasta. Tarjolla on makoisat juhlakahvit ja perinteisellä tavalla valmistettua varraslohta.

Vielä kerran, lämpimästi tervetuloa tähän kesäiseen juhlaan.

Palkitsemiset ja muistamiset:

Pöytästandaarit (standaarin suunnittelu Oiva Mustonen) Veikko Vaaralalle, Eeva-Liisa Ylinammalle, Pirjo Ylikoskelle, Tuulikki Timoselle, Leena Auttille ja talonmiespariskunnallemme Armi ja Sauli Luirolle.

Perusteet:

Pitkäaikainen ja erityisen ansiokas toiminta yhdistyksen, museon ja kotiseututyön hyväksi.

Onnittelut, kiitokset ja toivomus, että yhteinen matkamme jatkuu.

VIRSISEURAT TO 23.7. 2015 KLO 18

Perinteiset virsiseurat museon pirtissä. Kahvitarjoilu.

Tervetuloa!

Perinneateria RÖMPPÄPUOLINEN

 

Sunnuntaina 25.10.2015

Kattaukset klo 13 ja klo 15

 

Tarjolla:

verikampsut, puolukkasurvosta

uunipaistia, -juurikkaita, pottuvoita

luumukräämiä

kahvia ja Hanna-tädinkakkuja

 

Hinta:

aikuiset 22 € / lapset alle 12 v. 10 € / alle 6 v. maksutta

Tervetuloa!

 

 

Kekri eli römppä

Kekri oli maata viljelevän väestön satovuoden taitekohta. Sitä vietettiin silloin, kun sato oli korjattu ja kaikki vanhaan vuoteen kuuluvat askareet oli saatu päätökseen.  Sen jälkeen voitiin toivottaa uusi vuosi tervetulleeksi. Römppää eli sadonkorjuun päättävää juhlaa vietettiin taloissa eri aikaan riippuen syystöiden valmistumisesta. Tavallisimmin sitä vietettiin mikkelin ja pyhäinpäivän tienoilla. Taloissa syötiin, juotiin ja juhlittiin yllin kyllin, minkä uskottiin varmistavan tulevan satokauden onnen.

Römppä aloitti myös palveluväen ainoan vuotuisen vapaaviikon. Silloin palkolliset saattoivat pestautua uuteen taloon rengeiksi ja piioiksi tulevan työvuoden ajaksi. 

Kaamos-kvartetti "Nuorta Sibeliusta sunnuntai-illassa" 13.9.2015.

PIRTTIKONSERTTI VII

"Tyttö ja kuolema"

 

Sunnuntaina 22.11.2015 klo 18

 

Kaamos-kvartetti: Kaarel Veenre -viulu, Juhana Inkinen -viulu, Elina Heikkinen -alttoviulu, Juuli Holma -sello

Vierailija: Väinö Jalkanen -urkuharmooni

 

 

Marraskuun pirttikonsertin otsikoinnin mukaisesti Kaamos-kvartetti tarttuu Franz Schubertin henkeäsalpaavaan klassikkoteokseen, jousikvartettoon d-molli, ”Tyttö ja kuolema”. Nimi viittaa Matthias Claudiuksen samannimiseen runoon, jota Schubert käytti yksinlaulunsa tekstinä. Vakavasti sairas Schubert otti teeman myöhemmin käyttöön d-molli  -jousikvartettonsa toisessa osassa, mutta säveltäjän lähestyvä kuolema loi varjonsa koko teoksen ylle.

Heikentyvästä kunnostaan, köyhyydestään ja masentuneisuudestaan huolimatta Schubert sävelsi viimeisinä vuosinaan upeaa musiikkia, joka on jäänyt elämään meidän päiviimme asti. ”Tyttö ja kuolema” -kvarteton hän sävelsi 1824 ilmeisesti vain muutamassa viikossa viimeisteltyään juuri niin ikään kvartettokirjallisuuden klassikoksi muodostuneen ”Rosamunde” -kvarteton partituurin. Ei ehkä ole sattumaa, että kvarteton sävellajiksi valikoitui kaikista sävellajeista surullisimpana pidetty d-molli. Varsin moni suuri säveltäjä länsimaisen musiikin historiassa on kirjoittanut ”viimeisen testamenttinsa” d-molliin lähtien J.S. Bachin Die Kunst der Fugesta tai W.A. Mozartin Requiemista.

Konsertin alkupuoli vietetään vielä kevyemmissä tunnelmissa, sillä luvassa on harvemmin kuullut, mutta ehdottomasti tutustumisen arvoiset teokset tšekkiläiseltä Antonín Dvorákilta sekä norjalaiselta Bjarne Brustadilta. Dvorákin musiikkia on kuultu pirtissä jo useamman kerran, mutta tällä kertaa jousisoittimien lisäksi pirttiin kannetaan myös urkuharmooni, jota soittamaan saamme rovaniemeläislähtöisen Väinö Jalkasen. Jousitriolle ja urkuharmoonille sävellettyjen bagatellien myötä Kaamos-kvartetin muusikot harmoonilla vahvistettuna tarjoavat kuulijoille todella uniinkin kokemuksen, joka on kuin luotu jaettavaksi Pöykkölän kotiseutumuseon kaltaisessa ympäristössä. Sävellyksen syntyvuoden 1878 aikoihin Dvorákilla oli tapana soittaa paljon kamarimusiikkia ystäviensä kanssa, joista eräs sattui omistamaan urkuharmoonin. Dvorák jätti oman soittimensa alttoviulun sivuun ja istui itse harmoonin eteen, joka oli tuolloin varsin uusi keksintö. Sävelkieleltään teos on kansallisromanttisen tyylin kultakimpale, jossa on paljon tarttuvia kansanomaisia melodioita mukaansa tempaavaa rytmisyyttä unohtamatta.

Konsertin avausnumerona kuullaan Bjarne Brustadin (1895-1978) kapriisit viululle ja alttoviululle. Brustad hallitsi itse molemmat soittimet ja soitti ammatikseen orkesterissa, mutta sävelsi sen lisäksi kamarimusiikkia, sinfonioita ja jopa yhden oopperan. Neljä lyhyttä kapriisia ovat paitsi säveltäjän tutkimusmatka uudenlaisten harmonioiden maailmaan, ennen kaikkea elämäniloista musiikkia vahvassa pelimannihengessä.

Juuli Holma, Kaamos-kvartetti

 

Liput: 25 € / myydään 40 kpl

Lippujen ennakkomyynti 5.11. alkaen Rovaniemen matkailuneuvonta, Lordinaukio,  ma-pe klo 9-17.

 

Salissa konserttikahvila klo 17-20.

 

Tervetuloa!

 

Kaamos-kvartetti pirtissä syyskuussa 2015.

 

PIRTTIKONSERTTI VIII

'Pääsiäistunnelmissa'

 

PALMUSUNNUNTAINA 20.3.2016 klo 19

 

 

 

KAAMOS-KVARTETTI JA KYLLI KÖNGÄS, kertoja

 

Ohjelma:

 

Reinhold Glière: Kahdeksan kappaletta, op. 39 viululle ja sellolle

Giacomo Puccini: Krysanteemit

Väliaika

Joseph Haydn: Jeesuksen seitsemän sanaa ristillä, op. 51

 

Palmusunnuntain konsertti Rovaniemen kotiseutumuseon pirtissä johdattelee kuulijat pääsiäistunnelmiin tänä vuonna Joseph Haydnin klassikkoteoksen ”Jeesuksen seitsemän sanaa ristillä” sävelin. Haydnin meditatiivisen ja vakavamielisenkin teoksen vastapainoksi konsertin alkupuolella kuullaan kaksi pienempää kamarimusiikillista herkkupalaa 1800-1900 -lukujen vaihteesta.

Duorepertuaari viululle ja sellolle ei ehkä ole järin laaja, mutta on sitäkin laadukkaampi. Niin ikään viehättävä tuttavuus on ukrainalaissyntyisen Reinhold Glièren kahdeksan kappaletta, Huit Morceaux. Tämä helposti lähestyttävä, mutta monipuolinen teos on syntynyt 1909 romantiikan jälkimainingeissa Gliéren palattua opinnoistaan Euroopasta. Toisin kuin useat aikansa säveltäjät ja taiteilijat, Gliére ei keisarillisen Venäjän luhistumisen jälkeen 1917 palannut länteen, vaan keskittyi kuolemaansa asti 1956 opetustyöhönsä eri puolilla Neuvostoliittoa, sekä konsertoi viulistina ja kamarimuusikkona laajasti aina Siperiaa myöten. Toisin kuin Gliéren musiikissa yleensä, ranskalaisittain nimetyn Huit Morceaux:n sävelkieltä ei tule heti yhdistäneeksi erityisesti Itä-Eurooppaan - sitä voisi luonnehtia ennemminkin universaaliksi myöhäisromanttiseksi musiikiksi.

Giacomo Puccini tunnetaan parhaiten italialaisen oopperan suuruutena, mutta harva tietää, että monet hänen oopperoidensa teemoista on itse asiassa lainauksia hänen aiemmista kamarimusiikkiteoksistaan. Nuoruudessaan vuonna 1890 proosallisesti yön pikkutunneilla Savoijin herttuan muistolle syntynyt jousikvartettiteos Krysanteemit viehätti myös itse säveltäjää siinä määrin, että lopulta sekä pää- että sivuteema päätyivät Manon-oopperaan. Se sovitettiin myöhemmin myös jousiorkesterille.

Pirtissä kuullaan ensimmäistä kertaa musiikin lisäksi myös kertojan ääntä, kun Rovaniemen teatterin näyttelijäkuntaan kuuluva Kylli Köngäs saapuu täydentämään Joseph Haydnin upeaa musiikkia evankeliumien teksteillä.

Johdannosta, seitsemästä ”sonaatista” ja maanjäristykseksi nimetystä finaalista muodostuva Jeesuksen seitsemän sanaa ristillä onkin sävelletty alun perin tilauksena pitkäperjantain messuun Cádizin katedraaliin Espanjaan vuonna 1783, jossa tämä alun perin orkesterille sävelletty musiikki vuorotteli luontevasti raamatun luvun kanssa tarjoten messuun osallistujille mahdollisuuden pysähtymiseen ja hiljentymiseen. Teoksen tilannut pappi Don José Sáenz de Santa María palkitsi Haydnin varsin epätavallisella lahjalla: kultakolikoin täytetyllä kakulla.

Jeesuksen seitsemän sanaa ristillä ovat itse asiassa lauseita, joita on tässä konsertissa jatkettu hieman laajemmilla otteilla raamatusta. Seitsemän ”sanaa” on kirjoitettu latinaksi myös ensimmäisen viulun stemmaan kunkin sonaatin alkuun. Tarkkakorvainen voi siis kuulla osien latinankieliset nimet osien ensimmäisissä fraaseissa.

Muutenkin teokseen sisältyy monenlaista symboliikkaa. Sordinoidut yläjouset viimeisessä sonaatissa kuvaavat hiipuvaa Jeesusta. Il terremoto, eli maanjäristys viittaa paitsi Jeesuksen kuoleman jälkeiseen Matteuksen evankeliumin maanjäristykseen, myös Eurooppaa kohdanneeseen niin kutsuttuun Lissabonin maanjäristykseen, joka tuhosi paitsi kaikki Lissabonin kirkot, ravisteli kovasti myös Cádizin kaupunkia, jossa teos kantaesitettiin.

Haydn oli itsekin hyvin tietoinen haasteesta säveltää messuun seitsemän adagiota, eli hidasta osaa väsyttämättä kuulijoita. Lopputuloksen intensiivisyyteen hän oli kuitenkin varsin tyytyväinen ja luonnehtikin kokonaisuutta yhdeksi hänen onnistuneimmista sävellyksistä. Hektisessä nykymaailmassa on ehkäpä entistäkin enemmän tilausta tämän teoksen kaltaiselle musiikille, joka koko sanomallaan ja muodollaan vaatii niin kuulijan kuin esittäjänsäkin pysähtymään ja unohtamaan hetkeksi ajan kulun.

Teksti: Juuli Holma

 

Liput 25 €

Lippujen ennakkomyynti 29.2. alkaen Rovaniemen Matkailuneuvonta, Maakuntakatu 29-31. Museolta lippuja saatavilla sunnuntaina klo 18 alkaen. Käteinen.

Salissa voi nauttia Toton emäntien paistoksia kahvin tai teen kanssa.

 

Lämpimästi tervetuloa!

 

 

 

PIRTTIKONSERTTI IX 'Impressioita'

sunnuntaina 22.5.2016 klo 18

 

 

 

 

 

 

 

KAAMOS-kvartetti

Kaarel Veenre, Juhana Inkinen, Taru Lehto ja Juuli Holma

Vierailijana huilisti Heli Haapala

 

OHJELMA

 

Dmitri Šostakovitš: Jousikvartetto no. 1, op. 49D

Wolfgang Amadeus Mozart: Huilukvartetto D-duuri, kv 285

Väliaika

Claude Debussy: Syrinx, L 129 Jousikvartetto, L85

 

Nymfejä ja kevään kohinaa

Pöykkölän kotiseutumuseon pirtissä eläydytään sunnuntaina 22.5. ensi kertaa ranskalaistunnelmiin, kun Kaamos-kvartetti ja huilisti Heli Haapala tarjoilevat konsertillisen vuodenaikaan hyvin istuvaa kamarimusiikkia. Claude Debussyn jousikvarteton ja soolohuilulle sävelletyn kreikkalaisen mytologian mukaan nimetyn Syrinxin ohella konsertissa kuullaan Dmitri Šostakovitšin ensimmäinen jousikvartetto, jonka säveltäjä alunperin aikoi nimetä ”Kevätkvartetoksi”, sekä Wolfgang Amadeus Mozartin D-duuri huilukvartetto, joka huolimatta valmistumisajankohdastaan joulupäivästä pirskahtelee kuin keväinen kuohujuoma.

Kaamos-kvartetti korkkaa tässä konsertissa myös Šostakovitšin jousikvartetot luontevasti säveltäjämestarin ensimmäisellä jousikvartetolla. 1900-luvun alussa kiinnostus tätä sävellysmuotoa kohtaan heräsi uudelleen vastakohtana myöhäisromantiikan massiivisille orkesteriteoksille. Pitkät kamarimusiikkiperinteet omaavalla Venäjällä kamarimusiikki joutui  kuitenkin 1917 lokakuun vallankumouksen jälkeen pannaan: se nähtiin sosialistiseen valtioon kuulumattomana eliitin ja porvariston huvina. Siksi Šostakovitškin tarttui kynään säveltääkseen ensimmäisen jousikvartettonsa vasta viidennen sinfoniansa jälkeen kesällä 1938.

Seuraavan 36 vuoden aikana Šostakovitš sävelsi kaiken kaikkiaan 15 jousikvartettoa, jotka muodostavat elävän ajankuvan aina toisesta maailmansodasta Stalinin terroriin ja kylmästä sodasta Brezhnevin aikaan. Siinä missä Šostakovitš joutui suurelle yleisölle suunnatuissa sinfonioissaan balansoimaan tarkasti ilmaisuaan yksityisen ja julkisen persoonansa välillä, jousikvartetoista muodostui hänelle eräänlainen musiikillinen päiväkirja. Ensimmäinen jousikvartetto on hänen kvartetoistaan ehkä kepein, ja siitä puuttuu lähes kokonaan se tuska, joka määrittää säveltäjän myöhempiä teoksia samalle kokoonpanolle. Šostakovitš kirjoitti kvartetosta: ”Säveltäessäni ensimmäistä jousikvartettoa, yritin luoda mielikuvia lapsuudesta sekä hieman naivistisesta, aurinkoisesta kevättunnelmasta”.

Tätä lyhyehköä jousikvartettoa seuraa konsertissa toinen viehättävä kamarimusiikin helmi: Mozartin ensimmäinen huilukvartetto. Vaikka Mozartin nerous kamarimusiikkisäveltäjänä puhkeaa todelliseen kukkaan hänen jousikvartetoissaan, ovat monet jousiyhtyeessä vierailevalle puhallinsoittajalle sävelletyt teokset saavuttaneet oikeutetusti vankan aseman kamarimusiikkilavoilla. Viime keväänä pirtissä kuultiin iki-ihana Mozartin klarinettikvintetto, nyt Kaamos-kvartetin (tai tässä tapauksessa -trion) seuraan liittyy Lapin kamariorkesterin huilisti Heli Haapala. Vaikka huilukvartetot olivat hollantilaisen amatöörihuilistin Ferdinand De Jeanin tilaus, jättää lopputulos kamarikonserttotyyliin huilistille sijaa briljeerata jousien taitavasti kirjoitetun säestyksen päällä. Tämä 25.12.1777 valmistunut teos pursuaa elämäniloa ja kesän tuloa lukuisissa värikkäissä ja tarttuvissa melodioissaan.

Konsertin otsikointi ”Impressioita” viittaa tietysti musiikki-impressionismin isään Claude Debussyhin, vaikka myös konsertin alkupuoli tarjoaa kuulijalle rutkasti erilaisia vaikutelmia eli impressioita. Totto ry:n järjestämän kahvituksen jälkeen päästäänkin musiikkimatkalle 1800-1900-lukujen vaihteen Pariisiin. Syrinx soolohuilulle sävellettiin vuonna 1913 alunperin Gabriel Moureyn näytelmän Psyché lyhyeksi väliaikamusiikiksi, mutta se saavutti aistillisuudessaan suuren suosion, ja oli sitä paitsi ensimmäinen merkittävä soolohuilusävellys 150 vuoteen sitten C. P. E. Bachin a-molli soolohuilusonaatin, sekä ensimmäinen sävellys modernille huilulle, joka keksittiin 1847. Syrinx kappaleen nimenä viittaa paitsi kreikkalaisen mytologian Pan-nimisen jumalan ja virran nymfin Syrinksin kohtaamiseen, myös panhuiluun, joka kulki antiikin Kreikassa nimellä Syrinx. Sattui nimittäin niin, että Pan rakastui palavasti kohtaamaansa Syrinksiin, joka pakeni ihalijaansa joen rantaan. Panin tavoittaessa Syrinksin tämä muuttui ruo'oksi rantakaislikkoon. Pan alkoi toiveikkaana kerätä ruokoja löytämättä kuitenkaan niiden joukosta Syrinxiä - niinpä Pan sitoi ruo'ot yhteen ruokopilliksi, eli pan-huiluksi.

Kamarimusiikissa impressionismia ja Debussyn jousikvartettoa vuodelta 1893 voidaan pitää eräänlaisina vedenjakajina. Kvartetto sai epäilemättä vaikutteita belgialaisen säveltäjämestarin César Franckin tyylistä, mutta Debussyhin vaikuttivat myös venäläinen sävelkieli, etupäässä Borodin, sekä kaukoidän vaikutteet, kuten jaavalainen gamelan-musiikki. Tuntuu kuin Debussy pyrkisi kaikin tavoin eroon perinteisistä Keski-Eurooppalaisen jousikvartettoperinteen struktuureista ja harmonioista sekä Wagnerin heroisesta paatoksesta samalla viitoittaen tietä tulevalle. Tammikuussa kuollut ranskalainen säveltäjä-kapellimestari kuvasi Debussyn työtä kamarimusiikin saralla näin:   ”Debussy vapautti kamarimusiikin kankeilta rakenteilta ja estetiikalta sekä jäätyneeltä retoriikalta”. Debussyn tuotannossa jousikvartettoa seurasi orkesteriteos Faunin iltapäivä, joka yhdessä kvarteton kanssa sinetöi säveltäjän menestyksen uudella vuosituhannella.

Siinäkin seikkailee nymfi puoliksi valveilla, puoliksi unessa.

Teksti Juuli Holma

 

Pääsyliput 25 €

Lippuja saatavana ennakkoon 4.5. alkaen Rovaniemen Matkailuneuvonnasta, os. Maakuntakatu 29-31, Sampokeskus. Museolta klo 17, käteinen.

Pääsylipputuotto käytetään museorakennusten korjaamiseen.

 

Salissa tarjolla ennen konserttia ja väliajalla kahvia, teetä ja kahvileipiä.

 

Tervetuloa kuulemaan huilua ja jousia tunnelmalliseen Pöykkölän pirttiin!

 

 

 

Verkon kudontaa 1928.
Verkon lauduksia.
Muurolan lohipadon pienoismalli. Kuvassa kulteen vetoa Korvan padolla 1915.

Kemijoen kalastuksesta kertova näyttelyosio on uudistettu. Tervetuloa tutustumaan!

 

 

 

YHDISTYKSEN PJ. ESKO OIKARISEN AVAUSPUHE MARJETANJUHLASSA 17.7.2016

 

Arvoisat juhlavieraamme, kotiseutuystävät läheltä ja kaukaa. Arvoisa juhlapuhujamme, Rovaniemen kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Liisa Ansala.

Tervetuloa perinteiseen Marjetanjuhlaan Pöykkölän historiasta rikkaaseen ja luonnonkauniiseen pihapiiriin. Ulkoilmajuhla on aina sään armoilla. Onneksi tänä päivänä säänhaltija on järjestänyt sateitten väliin poutaisen sään, joka luo puitteet myös juhlan onnistumiselle. 

Suomalaista yhteiskuntaa muotoillaan parhaillaan rohkeasti uudelleen. Niukkeneva julkinen talous ja teknologiset uudistukset vaikuttavat myös paikallismuseoiden toimintaan ja toimintatapoihin. 

Digitalisoituminen ja museoiden käytön ilmeinen kasvu luovat mahdollisuuksia uusien museopalveluiden sisällölliseen kehittämiseen. Kulttuurimatkailun kasvu, väestön ikääntymisen mukanaan tuoma kasvava kiinnostus juuriinsa ja perinnekulttuuriin sekä museoiden tehostuva viestintä, markkinointi ja valtakunnallinen museokortti lisäävät museoiden kävijämääriä.

Museoista tulisikin kehittää kotiseutu- ja perinnetyötä vaalivia, elämyksellisiä nähtävyyksiä, joissa juurien tuntemisen ja aktiivisen osallistumisen kautta elämys ja kotiseuturakkaus imeytyvät kaiken ikäisiin kävijöihin ja kokijoihin, myös nuorempiin sukupolviin. Parhaimmillaan kotiseututyö ja museotoiminta ovat keskustelua paikallisten ihmisten ja matkailijoiden kanssa sekä henkilökohtaisesti että sähköisesti.

Toivottavasti myös nuoret ovat enenevässä määrin kiinnostuneita ja kaipaavat tietoa juuristaan nähdäkseen paremmin tulevaisuuteen. On syytä nostaa esille kotiseutukasvatuksen ja paikallisuuden merkitys koulutuksessa. Lapset ja nuoret saavat koko elämänsä ajalle aineksia identiteettinsä ja kotiseutusuhteensa rakentamiseen tutustuessaan paikalliseen historiaan ja kulttuuriin sekä alueelle tärkeisiin paikkoihin ja kohteisiin.

Museoista menestyvät parhaiten ne, jotka onnistuvat varmistamaan perusrahoituksensa ja löytämään uusia varainhankintakeinoja. Museoille tämä tarkoittaa rakennusten, esineistön ja ympäristön ylläpidon ohella uusia tuotteistettuja palveluja niin näyttely- ja tapahtumatoiminnassa kuin myös kokoelmatyössä ja tietopalveluissa. Kehitystyö edellyttää yhteistyöverkostojen ja kumppanuuksien solmimista korkeakouluihin, oppilaitoksiin ja elinkeinoelämään. Erityisesti markkinointiyhteistyö ja –viestintä matkailualan yrittäjien kanssa korostuvat. Verkostoissa myös hanke- ja tutkimusrahoitukset ovat mahdollisia. – Edellä mainittuihin haasteisiin Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry on tarttunut kehittämistyössään.

Kotiseutuyhdistys korjaa museorakennuksiaan, uusii näyttelyitään ja kehittää toimintaansa vastaamaan tämän päivän museokävijöiden tarpeita ja odotuksia. Museotoiminnan kehittämisellä, rakennusten kunnossapidolla ja näyttelyiden uudistamisella yhdistys pyrkii varmistamaan kotiseututyön, paikalliskulttuurin ja kulttuuriympäristön vaalimista ja kehittymistä Rovaniemellä.

Museon esinekokoelmat ja niitä esittelevät näyttelyt tarvitsevat hoitoa ja huoltoa. Huomattava osa kunnostus- ja huoltotöistä tehdään talkootyönä asiantuntija-apua hyödyntäen. Kevään aikana on perinne- ja kokoelmatoimikunta puheenjohtajansa Heidi Pelkosen johdolla uurastanut uudistamalla Kemijoen kalastuksesta kertovaa näyttelyosiota puovirakennuksen yläkerrassa. Esineet on puhdistettu, tarkastettu ja laitettu selkeämmin esille. Näyttely sai uutta ilmettä uusilla, aiheeseen liittyvillä valokuvasuurennoksilla. Myös näyttelytekstit uudistettiin. Hyvät vieraamme, haluammekin toivottaa teidät tutustumaan siihen, miten Kemijoen suurlohta kalastettiin ennen joen valjastamista. – Varmasti lohisaaliit olivat ennen koskien valjastamista nykyistä selvästi suuremmat.

Myös museon rakennukset vaativat jatkuvaa huolenpitoa ja korjausta. Keväällä 2016 on aloitettu kotiseutuyhdistyksen lähiaikojen suurin ponnistus taloudellisesti ja muutenkin, eli Pöykkölän päärakennuksen ulkopinnan korjaus ja maalaus. Pitkä ja vaativa restaurointiurakka toteutetaan asiantuntevassa ohjauksessa ja ammattimaisin voimin. Sitten viime näkemän myös pajarakennus on kunnostettu ja siinä tullaan järjestämään syksymmällä työnäytös seppä Jouni Kuukasjärven toimesta.

Museopalveluja kehitetään muuttamalla autenttista kuvaa, ääntä, dokumentteja ja erilaisia tarinoita sähköiseen muotoon eli digitoimalla. Mielenkiintoa lisäävät eletystä elämästä kertovat henkilö-, esine-, tapahtuma- ja tila-animaatiot sekä vuorovaikutteiset oppimisympäristöt pelialustalla. Tarkoituksena on ottaa myös käyttöön eMuseo-palvelu, jolloin museo on aina auki ja museo-opastus kaikkien ulottuvilla. Opastusta voi käyttää puhelimella tai tabletilla tahi halutessaan myös tietokoneella. Pöykkölä jos mikään tarjoaa runsaasti elementtejä ja sisältöjä näihin animaatioihin, jotka omalla tavallaan herättävät myös täällä vierailevien kansainvälisten matkailijoiden mielenkiinnon. 

Esimerkki eräästä tositapahtumaan perustuvasta tarinasta voisi olla koululaisvierailu Pöykkölän museoon 1970-luvulta. Tuolloin Aune Vaarala eli ja teki työtä museon vahtimestarina ja vierailijoiden oppaana. Eräänä hyvin aurinkoisena aamupäivänä museon pihalle saapui kaksi nuorta naisopettajaa mukanaan suuri joukko iloisesti mekastavia oppilaita. He kyselivät, huolitaanko heidät sisään, kun heitä on niin paljon, ovat aika levottomia ja melkein kaikki poikia. Aune Vaarala pyysi porukan sisälle ja kehotti oppilaita istumaan. Eivät oppilaat kuulleet, eivätkä kuunnelleet, mitä Aune yritti kertoa museosta, vaan iloisesti pulisten pojat pyörivät sinne tänne. Silloin Aune ajatteli, mitä ihmettä hän tekisi – sitten välähti. Hän korotti äänensä, nosti kädet ylös ja kysyi hyvin vakavana: ”Arvoisat pojat, saisinko kysyä teiltä yhden asian.” Pyöriminen pysähtyi ja yhdestä suusta kuului JOO. Aune kysyi: ”Osaako teistä joku rovaniemeläisen hevosen rukouksen?” Pojat pudistelivat päätänsä. Kun Aune kysäisi, haluatteko sen kuulla, kuului yksimielinen vastaus JOO. Aune taikoi esiin kaikki lausujan lahjansa ja esitti rukouksen vakaana, ääni väristen. Sofia Liimataisen (ent. Halvari) muistitietojen mukaan rukous kuului:

Syötä, juota, puhdista minua. Äläkä pane ylen raskasta kuormaa, äläkä pane kylmiä kuolaimia minun suuhuni, äläkä lyö minua vastamäessä.

Sillä minä olen sinun uskollinen palvelijasi ja sinä olet minun tunnollinen isäntäni.

Sillä, jos sinä minua huonosti kohtelet, niin minä viimeisellä tuomiolla olen sinun päällekantajasi.

Hevosen rukous oli Rovaniemellä ennen vanhaansijoitettuna Lossirannassa olevan makasiinin seinään ja kirkon pääoven viereiseen seinään. Aune Vaarala kertoo, että rukouksen lausumisen jälkeen pirtissä jatkui hiljaisuus ja opas sai kertoa museosta monta tärkeää asiaa.

Museoväen on hyvä pitää mielessään, että samalla kun kunnioitamme ja säilytämme perinteitä, kohtaamme myös tulevaisuutta. Mennyt elää meissä. Kaikkea emme voi tehdä heti, mutta jotakin voimme tehdä heti. Tärkeää on löytää ne asiantuntijatahot, jotka ovat kiinnostuneita museopalvelujen kehittämisestä. Yhteistyöllä Lapin korkeakoulujen kanssa voisimme saada aikaan uusia luovia ratkaisuja. Miksi täällä Lapissa emme hyödyntäisi nurkan takana olevien omien korkeakoulujemme osaamispotentiaalia, koulutusta ja tutkimusta?

Juhlapuheemme pitäjä Liisa Ansala juhlapuheensa teemalla ”Tottotulista tulevaisuuteen: Kotiseututoiminta ja tulevaisuuden sukupolvet” tuo nuoren ihmisen näkemyksen perinteen ja kotiseututyön merkityksestä. Odotamme mielenkiinnolla juhlapuhetta ja sen sisältämiä kehittämisideoita siitä, miten voisimme saada aikaisempaa enemmän nuoria mukaan kotiseututyöhön ja museotoimintaan.

Hyvä juhlayleisö, on kiitosten vuoro.

Arvostavat kiitokset juhlapuheen pitäjälle, muille ohjelman mukaisille esittäjille ja ohjelmaosioiden toteuttajille sekä juhlan juontajalle. Haluan esittää myös parhaat kiitokset jatkuvasta tuesta julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyökumppaneillemme ja tukijoillemme.  Tätä juhlaa ovat tukeneet lahjoituksillaan Rovaniemen Citymarket, Prisma, Arina ja S-Pankki, Energiapolar ja K-Supermarket Ounasvaara. 

Kiitokset myös yhdistyksen sihteerille ja johtokunnan jäsenille, kaikille talkoolaisillemme ja emännillemme, niin tämän juhlan rakentamisessa kuin ympäri vuoden tehdystä suuriarvoisesta talkootyöstä. Yhdistyksen toiminta ei olisi mahdollista ilman sankkaa avustajajoukkoa. Talkoiden tekeminen sopii suomalaiseen kulttuuriin kuin Väinö Linnan romaanitrilogian ”Täällä Pohjan tähden alla” päreiden naulaajat Koskelan torpan katolla. Kun yhdessä tekee, myös yhdessä nauttii.

Toivon, että viihdytte tässä kotiseutujuhlassa sekä nautitte sen musiikkipainotteisesta ja monimuotoisesta ohjelmasta; laadukkaasta musiikista ja lauluista, jo etukäteen mielenkiintoa herättävästä juhlapuheesta, uudistetusta kalastusnäyttelystä, työnäytöksestä, tietokilpailusta ja lapsille tarkoitetusta ohjelmasta. Tarjolla on emäntiemme tarjoamat makoisat juhlakahvit ja lohimestarimme Pekka Ylikunnarin ohjauksessa perinteisellä tavalla valmistettua varraslohta.

Jo tässä vaiheessa toivotan teidän tervetulleiksi ensi kesän Marjetanjuhlaan, jolloin juhlitaan yhdistyksen harjoittaman museotoiminnan 60-vuotistaivalta 100-vuotiaassa Suomessa. Yhdistys valmistautuu museotoimintansa 60-vuotisjuhlaan erilaisin tapahtumin ja hankkein, joissa otetaan huomioon Suomen itsenäisyyden juhlavuosi sukupolvemme merkittävimpänä tapahtumana. Juhlan kunniaksi yhdistys julkaisee Totto XX-juhlajulkaisun.

Palkitsemiset ja muistamiset:

Pöytästandaarit (standaarin suunnittelu Oiva Mustonen) Kaisa Haveriselle, Arto Harju-Autille, Rainer Hiuspäälle, Tuomo Pekkalalle, Ilmo Pulkamolle, Maija Ylikunnarille ja Ulla Ylikunnarille.

(Valokuva palkituista löytyy kuvagalleriasta.)

Perusteet:

Pitkäaikainen ja erityisen ansiokas toiminta yhdistyksen, museon ja kotiseututyön hyväksi.

Onnittelut, kiitokset ja toivomus, että yhteinen matkamme kotiseututyön merkeissä jatkuu.

Kaamos-kvartetti. Kuva Rainer Hiuspää. Suurenna klikkaamalla kuvaa.

 

Pirttikonsertti 25.5.2014 klo 17

 

Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry ja rovaniemeläinen Kaamos-kvartetti aloittavat yhteistyön kamarikonserttien järjestämiseksi Rovaniemen kotiseutumuseon pirtissä.

Ensimmäinen konsertti ”Kesän kynnyksellä” kuullaan Pöykkölässä toukokuun viimeisenä sunnuntaina 25.5. klo 17 alkaen.

 

 

Kaamos-kvartetti

Juhana Inkinen, viulu
Kaarel Veenre, viulu
Iisa Kostiainen, alttoviulu
Juuli Holma, sello

Kamarikonsertti "Kesän kynnyksellä"

Ohjelma

Kesän kynnyksellä Pöykkölässä kuullaan aina yhtä raikas  Joseph Haydnin ”Keisarikvartetto”, joka on jousikvartetin isänä pidetyn Haydnin kenties tunnetuin jousikvartetto ja samalla koko sävellysmuodon peruskivi.

Ennen Haydnin jousikvartettoa kuullaan hieman pianomusiikkia, tällä kertaa kahdelle jousisoittimelle sovitettuna.

J.S.Bachin Goldberg-muunnelmat on barokin ajan laajin, kokonaisuudessaan yli tunnin mittainen klaveeriteos, josta nyt kuullaan kaksiäänisiä osia eräänlaisena johdantona  Haydnin jousikvartetolle.

Jos jousikvartetto sävellysmuotona joutuikin 1800-luvulla hieman tekemään tilaa isoille sinfoniaorkesterisävellyksille, romantiikan ajan säveltäjistä poikkeuksen teki Antonín Dvořák peräti neljällätoista kvartetollaan. Näistä olemme valinneet konsertin päätösnumeroksi kvarteton F-duuri, lisänimeltään ”Amerikkalainen”, joka johdattaa kuulijan valtameren taa aikaan ennen miljoonakaupunkeja.” 

Juuli Holma

***

Pirttiin mahtuu 40 kuulijaa. 

Konsertin hinta on 25 euroa. Lippuja voi lunastaa ennakkoon ma-pe klo 9-17 Rovaniemen matkailuneuvonnasta, os. Sampokeskus, Lordinaukio, Maakuntakatu 29-31. Sunnuntaina museolta klo 16 alkaen, käteismaksu.

Museon näyttelyt ovat avoinna konserttivieraille. Kahvia ja makoisia leivonnaisia tarjolla salin puolella.

Tervetuloa tunnelmalliseen Pöykkölään, Kemijoen rannalle!

31.12.2016

KOTIKUUSIKYSELY

Onko Teillä 1967 istutettu kotikuusi?

Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry kerää tietoja koko Rovaniemen alueella vuonna 1967 istutetuista kotikuusista. Pöykkölän kotiseutumuseon päärakennuksen päädyssä on  yksi sellainen. 

Kotikuuset ovat vuonna 1917 istutetun, Helsingin Kaivopuistossa kasvavan itsenäisyyden kuusen 2 jälkeläisiä. Itsenäisyyden juhlavuonna  kuusiperinne jatkuu tulevaisuuden kuusien istuttamisella.  – Kuusiasiasta on artikkeli myös Uusi Rovaniemi -lehdessä 31.12.2016.

Tietoja ja kuvia voi lähettää osoitteeseen  Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry, Pöykköläntie 4, 96400 Rovaniemi tai  rovaniementotto@gmail.com.

Ilmoituksia pyydetään 31.1.2017 mennessä.

Tiedustelut, puh. 040 845 3576. 

Pöykkölän kotikuusi.

Kiitos kotikuusivastauksista (15.3.2017)

Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry kiittää lämpimästi kuusikyselyn vastauksista.   Tietoja tuli Rovaniemen eri kylistä noin 50 kappaletta. 

Alkukesästä ilmestyvässä Totto XX -juhlajulkaisussa on artikkeli Kotikuusi ja sen sisaret. Siinä kerrotaan kotikuusen taustahistoria ja luetellaan kylät, joista vastauksia lähetettiin. Yksityiskohtaiset tiedot kylien kotikuusista julkaistaan Toton kotisivuilla kesäkuussa.

Kuusitietoja voi vieläkin ilmoittaa osoitteisiin Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry, Pöykköläntie 4, 96400 Rovaniemi tai  rovaniementotto@gmail.com

Ks. Uusi Rovaniemi 31.12.2016
Pöykkölän 50-vuotias kuusi etsii sisaruksiaan – Minne istutettiin kotikuusia vuonna 1967?
 

 

KOTIKUUSEN KORKEUS

 

 

 

7.1.2017

Kotiseutumuseolla vietettiin loppiaista 6.1.2017 hetkellä kahvin ja kulttuurin parissa. Yhtenä ohjelmanumerona oli 1967 istutetun kotikuusen korkeuden arviointi.  Kaikkien vastannneiden kesken arvottiin kolme vuoden 2017 Totto-kalenteria. Nämä voitot osuivat seuraaville:

Eeva Risku, Taisto Rantakangas ja Pekka Karttunen. - Näistä Rantakankaan vastaus oli  lähinnä oikeata.

Lisäksi kalenteri lähetetään seuraaville korkeuden lähimmäksi arvioinneille:

Marjo Aine, Hannu Hakanpää, Merja Mäntyniemi, Erkki Rannanpää, Jukka Säynäjäkangas, Pentti Tolonen ja Marianne Lehtinen.

Pöykkölän kuusen korkeus on noin 20 metriä.  - Tämä oli myös Marjo Aineen vastaus.

Kalenteri postitetaan ensi viikon aikana vastaajan ilmoittamaan osoitteeseen.

Kiitos osallistumisesta! 

PIRTTIKONSERTTI XII
"Kaikuja idästä"

Palmusunnuntaina 9.4. klo 18

KAAMOS-kvartetti

OHJELMA

Iannis Xenakis: Dhipli Zyia

Ernö Dohnányi: Serenadi jousitriolle op 10

- Väliaika -

Bedrich Smetana: Jousikvartetto e-molli, "Elämästäni"

Liput 25 €


Lippuja saatavana ennakkoon Rovaniemen matkailuneuvonnasta, os. Maakuntakatu 29-31.

Museon konserttikahvila avoinna klo 17 alkaen sekä väliajalla, käteismaksu.

Lämpimästi tervetuloa!


Kutsu kevätkokoukseen 23.4.2017 klo 13

Aika: 23.4.2017 klo 13

Paikka: Rovaniemen kotiseutumuseo, Pöykköläntie 4.
 

Rovaniemen kotiseutuyhdistys Totto ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään sunnuntaina 23.4.2017 klo 13 alkaen Rovaniemen kotiseutumuseolla osoitteessa Pöykköläntie 4, Rovaniemi.  Kokouksessa käsitellään sääntöjen 7 §:n määräämät asiat.

Kahvitarjoilu.

Tervetuloa!

SIIVOUSTALKOOT LA 27.5. KLO 10-15

 

Kutsumme halukkaita mukaan vuotuisiin museon päärakennuksen ja pihapiirin siistimistalkoisiin!

Talkoisiin osallistuville on tarjolla talkooruoka ja kahvia.

Voit ilmoittautua viestillä emännistön pj. Pirjo Ylikoski, puh. 040-520 4938 (sisätyöt) tai kiinteistöjen talkootoimikunnan pj. Kaarlo Alaoja 040 502 2752.

Tervetuloa iloiseen joukkoon, haravat mukaan!

SUOMI 100 -JUHLAKONSERTTI su 11.6.2017 KLO 18

Rovaniemen kotiseutumuseon piha, Pöykköläntie 4
 

Kesäkuussa tapahtuu: ainutlaatuinen suomalaisen musiikin konsertti Pöykkölän kauniissa pihapiirissä tarjoaa läpileikkauksen suomalaisen musiikin historiaan ja nykypäivään. Konsertti huipentuu säveltäjä Juha T. Koskisen teoksen kantaesitykseen.


Suomen pohjoisimman, rovaniemeläisille tutun Kaamos-jousikvartetin lisäksi Pöykkölään saapuu ihastuttava, maamme monipuolisin kanteletaiteilija Eva Alkula, tanssiteatteri Rimpparemmin harmonikansoittaja Henri Haakana sekä Rovaniemen teatterin näyttelijä Markku Köngäs.

Konsertti esitetään 100 hengelle pystytetyssä teltassa, ja se on osa Pirttikonsertit-kamarimusiikkisarjaa.

LIPUT 25 €

Lippuja saatavana ennakkoon Rovaniemen matkailuneuvonnasta, os. Maakuntakatu 29-31, Sampokeskus Lordin aukio. Myös museolta 1.6. alkaen ti-su 12-18 sekä tunti ennen konserttia, maksu käteisellä.

Konserttivieraat voivat tutustua museoon maksutta tuntia ennen konserttia. Konserttikahvila on avoinna ennen konserttia ja väliajalla, käteismaksu. Konsertin tuotto käytetään 60-vuotiaan Rovaniemen kotiseutumuseon rakennusten ja kokoelmien ylläpitoon.

Tervetuloa nauttimaan juurevasta musiikista ja alkukesän vehreydestä kotiseutumuseon perinnemaisemaan!
 

Esiintyjät

Kaamos-kvartetti:
Kaarel Veenre, viulu
Juhana Inkinen, viulu
Tuukka Susiluoto, alttoviulu
Juuli Holma, sello

Eva Alkula, kantele
Henri Haakana, harmonikka
Markku Köngäs, kertoja

Ohjelma

Aulis Sallinen: Jousikvartetto nro 3, op.19
Aspekteja Peltoniemen Hintriikin surumarssista jousikvartetille
Einojuhani Rautavaara: Pelimannit op.1, sov. harmonikalle M. Rantanen
Väliaika
Jukka Linkola: Summer Tales: Terracotta Lady kanteleelle
Jaakko Kuusisto: Play III jousikvartetille, op.21
Juha T. Koskinen: KANTAESITYS. Teos kvartetille, kanteleelle ja kertojalle

 

Tiedustelut: Eeva-Liisa Ylinampa, puh. 040 772 9781

 

Seinäkalenteri 2017

Toton seinäkalenteria myydään kotiseutumuseossa, Rovaniemen pääkirjaston Lappi-osastolla, kaupungin palvelupiste Osviitassa ja Arktikumissa.

Kuva-aiheina 60 vuotta kotiseutumuseotoimintaa 100-vuotiaassa Suomessa.

Hinta 10 €

Vaskiseitsikko kotiseutumuseolla 14.6.2017

Paikka: Rovaniemen kotiseutumuseo, Pöykköläntie 4


Musiikkineuvos. trumpettitaiteilija Ossi Runne täytti 90 vuotta 23. huhtikuuta. Vaskiseitsikko Saaren Soittajat kunnioittaa arvostetun taiteilijan elämäntyötä kesäkuun torisoittokiertueella La Strada - Ossi Runnen trumpetinsoittajan tie. Ari Sundströmin johtama seitsikko soittaa Runnen valitsemia mielisävelmiä.