2001-2010
TOTTO ry:n KUUDES VUOSIKYMMEN
2001: Yhdistys 50 vuotta ja "Vuoden 2001 peräpohjalaisen valinta"
Museo oli kesäaikana auki tiistaista sunnuntaihin klo 12–16.
Yhdistys on jäsenenä Suomen Kotiseutuliitossa, Suomen Museoliitto III:ssa, Lapin Rakennusperinneyhdistys ry:ssä ja Peräpohjola-Seura ry:ssä.
TOIMIKUNNAT: emännistö, isännistö, juhlatoimikunta, julkaisutoimikunta ja perinnetoimikunta.
Totto-julkaisusarjaa oli myynnissä kotiseutumuseolla. Totto XII on loppuunmyyty.
Vahtimestarina on ollut joulukuusta 2000 alkaen Esa Kivimäki.
Päärakennuksen ikkunaremontti tehtiin loppuun. Työ oli odotettua suurempi, koska vuorilaudat olivat päässeet huonoon kuntoon. Osa jouduttiin uusimaan kokonaan. Työ tehtiin Lapin maakuntamuseon ohjeiden mukaisesti.
Museorakennusten portaiden uusiminen kuului kesän ohjelmaan, samoin venehuoneen pärekatto. Venehuoneen katon päreiden toimituksessa oli vähän viivästymiä. Uusia päreitä saatiin kuitenkin hankituksi niin, että katto saatiin yhtäjaksoisesti valmiiksi.
Rakennusten kunnostustöitä tekivät Ympäristökeskuksen YTY-miehet. Tästä heille kiitos!
Venehuoneen vaatteet, vuodevaatteet ja matot tuuletettiin heinäkuun alussa ja vietiin vaateaittaan.
Juhannusaattona järjestettiin nuorisoseuralaisten Kökkäjäiset. Rimpparemmi järjesti ohjelman ja emännät tarjosivat kampanisukahvit.
Marjetanjuhlaa ja yhdistyksen 50-vuotisjuhlaa vietettiin 22.7.2001. Tervehdyspuheen piti juhlatoimikunnan puheenjohtaja Esko Pernu. Puhuja kertasi yhdistyksen tavoitteita sääntöihin kirjattujen tietojen pohjalta. Hän sanoi, kuinka ”Totto on tehnyt sitkeästi työtä tavoitteidensa eteen. Tällainen työ ei kuitenkaan ole mittareilla mitattavissa ja aisteilla arvioitavissa. Viime vuosina yhdistyksen rivit ovat harventuneet. Ikä painaa lähes kaikkia, joten toivoisimme nuoria mukaan yhdistyksen toimintaan.”
Juhlapuheen piti Lapin läänin maaherra Hannele Pokka. Hän totesi: ”Marjetanpäivän juhlalla Pöykkölän pihalla on pitkät perinteet. Juhlaan ovat aina kuuluneet kansallispukuiset tanhutokat, loimulohi ja kesäinen mieli. Ennen vanhaan täällä Rovaniemellä Marjetalta alkoi heinänteko, pientilojen kesäinen uurastus.”
Edelleen Pokka sanoi, että Lapin ihmiset arvostavat juuriaan yli kaiken, myös sellaiset, jotka muuttavat täältä pois. Hän pohti sitä, voiko perinteestä ja juurista puhua kaupungissa, joka vannoo tietotekniikan ja matkailun nimiin. Elämysteollisuus on mieltä askarruttava sana. Elämyksen tiedämme, se syntyy jokaiselle korvien välissä. Hänen mukaansa Rovaniemi on ollut metsäherrojen ja jätkien kaupunki vailla vertaa. Se on ollut myös uittolaisten, tukkilaiskisojen ja lohimiesten kohtaamispaikka. Joukossa on vielä sellaisia, jotka muistavat Souharin apajan Valajaskosken niskalla. ”Juuret, perinne ja historia on se, joka tekee tästä kahden joen solmukohdassa olevasta paikasta ainutlaatuisen. Olkaamme ylpeitä juuristamme!”
Juhlan yhteydessä julkaistiin vuoden 2001 peräpohjalaisen, rovaniemeläisen diplomi-insinööri Heikki Annanpalon valinta. Peräpohjola-Seuran puheenjohtaja Marja-Kaisa Aula totesi, että Annanpalon työtä pidetään kulttuurihistoriallisesti merkittävänä. Hän on opettanut meitä katsomaan kotiseutumme luontoa ja eksotiikkaa myös ulkopuolisten ja eri aikakausien silmin.
– Heikki Annanpalon artikkelit Totto-julkaisuissa: Maisemahoidollisista ongelmista Rovaniemellä (Totto X, 39–42), Piirteitä Rovaniemen kaupunkikuvan kehityksestä (Totto XV, 23–30), Rovaniemi – Kehittyvä ja taajaväkinen maalaisyhdyskunta – From Countryside to Settlement (Totto XVIII, 23–30), Iso Samperi ja Mettiskoski (Totto XIX, 8–17) ja Viljami Kaltio – rakennusmestari ja Toton kunniajäsen (Totto XIX, 30–33).
MUUTA OHJELMAA: Rovaniemen VPK:n soittokunta Olli Kanniston johdolla, Neuvokkaan soittoryhmä, Rimpparemmi kansantansseja, Ebba Ruotsalainen Rovaniemeläisiä balladeja, juontajana ja laulattajana Hannes Viiri. Työnäytöksenä oli heinänseivästys, lapsille leikkejä ja piirustuskilpailu. Väliajalla oli tarjolla juusto- ja kampanisukahvit sekä varraslohta.
Virsiseurat pidettiin rovasti Ilmo Pulkamon johdolla 26.7.2001. Tarjolla olivat kampanisukahvit.
Römppäpuolinen oli isänpäivänä, osallistujia oli 72 aikuista ja 5 lasta.
2002: Kaupunki ja maalaiskunta kilpailivat köydenvedossa ja kirnuamisessa
Museo oli auki kesäaikana tiistaista sunnuntaihin klo 12–16.
Vuosikokous pidettiin 24.3.2002.
Totto XVI -julkaisu valmistui kesäkuussa 2002. Siinä on 111 sivua.
Kevät aloitettiin venehuoneen maalauksella. Maali tehtiin perinteisesti itse keittämällä. Portaitten uusimista oli vielä jonkin verran. Puovin katolle menevät tikkaat uusittiin. Todettiin, että keittiön. lattia oli painunut. Korjauksena oli se, että päärakennuksen kivijalkaa purettiin ja lattia nostettiin. Korjauksen ajaksi hirsiseinä tuettiin.
Kemi Oy:n rakentama vanha navettarakennus oli toiminut vuokrattuna ratsastustallina 1966–1990. Navettarakennus paloi 2. päivänä kesäkuuta. Palokunta saapui nopeasti paikalle, joten rakennuksesta runsas puolet jäi tuhoutumatta. Alueella sitä ei kuitenkaan saanut polttaa loppuun. Johtokunta antoi sen isännistön tehtäväksi. Isännistö otti yhteyttä maalaiskunnan palopäällikköön ja pyysi lupaa polttaa rakennusjätteet muualla. Seuraavaksi Rovaniemen maatalousoppilaitos etsi Ranuantien varresta sopivan polttopaikan, jonne rakennusjätteet siirrettiin. Saarenkylän VPK huolehti polttamisesta 15.11.2002 klo 15. Osa johtokunnasta oli paikalla.
Poliisin tekemän tutkimuksen perusteella kyseessä oli tuhopoltto. Rakennus oli vakuutettu ja vakuutusyhtiö Tapiola maksoi korvauksen.
VIERAILUT: Kesäkuun alussa vieraili museolla ryhmä Ylioppilaat 50 vuotta sitten. Heille oli tarjolla lohikeitto ja kampanisukahvit. Rovaniemen Viiniseura ry vieraili kesäkuun alussa. Heille oli tarjolla varraslohta.
Juhannusaaton Kökkäjäisissä Siepakat huolehtivat ohjelmasta ja emännät kahvituksesta.
Marjetanjuhla järjestettiin 21.7.2002. Yhdistyksen puheenjohtaja Matti Alaoja toivotti juhlavieraat tervetulleiksi. Hän palasi puheessaan vuoteen 1929, jolloin Rovaniemen kauppala perustettiin. Se oli 4100 asukkaan yhdyskunta 14 neliökilometrin alueella. Tälle alueelle jäivät parhaat veronmaksajat. Maalaiskunnan puolelle jäi 10 900 asukasta. Lapin sota tuhosi 1944 kauppalan ja kylätkin miltei täydellisesti. – Alkoi jälleenrakennuksen aika, jolloin myös kiinnostus kotiseututyötä kohtaan heräsi. Perustetun yhdistyksen toiminta-alueeksi tulivat molemmat kunnat.
Juhlapuheen piti rovaniemeläissyntyinen Riihimäen kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen. Hän totesi seuraavasti: ”Kotiseuturakkaus nostaa päätään, kun ihminen muuttaa muualle kotikonnuiltaan. Tämä kotiseuturakkaus punnittiin jo sota- ja evakkomatkoilla. Kun palattiin kotiin ja aloitettiin jälleenrakennus, haluttiin pelastaa ja tallentaa pelastettavissa olevat muistot. Kotiseudun tärkeys johti yhdistyksen perustamiseen.” Rovaniemi on muuttunut paljon viime vuosikymmeninä, yliopiston saaminen on merkittävä asia samoin kaupan ja matkailun kehittäminen. – Lopuksi puhuja totesi olevansa samanikäinen kuin Totto, molemmilla on ollut 50-vuotispäivä 1991.
MUUTA OHJELMAA: Rovaniemen VPK:n soittokunta kapellimestari Olli Kanniston johdolla, Siepakat tanhuja, Veikko Kekäläinen runonlausuntaa, juontajana ja yhteislaulujen vetäjänä Hannes Viiri. Kaupungin ja maalaiskunnan edustajien välillä käytiin köydenvetokilpailu, jossa voittaja oli maalaiskunta. Kirnuamiskilpailu käytiin kaupungin, maalaiskunnan ja Toton edustajien kesken, voittaja oli Toton edustaja Esko Pernu. Lapsille oli tarjolla leikkejä ja piirustuskilpailu. TARJOILU: juusto- ja kampanisukahvit, Esko Pernun ja Matti Virikon paistamaa varraslohta.
Virsiseurat järjestettiin 25.7.2002 rovasti Ilmo Pulkamon johdolla. Osallistujia oli 35. Emännät tarjosivat kampanisukahvit.
Römppäpuolinen oli tarjolla isänpäivänä. Ruokailijoita oli 84 aikuista ja 12 lasta.
2003: Ensimmäinen Totto-kalenteri
Totto-kalenterin 2003 aiheena on työnkuvia ja muita vanhoja kuvia Toton kokoelmista, Ounasvaaran Hiihtoseuralta, Rovaniemen maalaiskunnalta ja yksityisiltä henkilöiltä.
Museo oli auki kesäaikana tiistaista sunnuntaihin klo 12–16. Oppaita oli kolme.
Vuosikokous pidettiin 30.3.2003.
Esa Kivimäki sanoutui irti talonmiehen tehtävistä ja muutti pois. Asunnossa tehtiin remontti.
Römppäpuolista ei isännistön päätöksen mukaan järjestetty, koska puovirakennuksen lvi-remontti ei ollut valmis.
Yhdistyksen pitkäaikainen toimihenkilö, lääninneuvos Antti Ruokanen nukkui pois Marjetanpäivänä 20.7.2003. Hän toimi johtokunnassa 1956–2002; tästä ajasta puheenjohtajana vuodet 1961–1983. (Totto XVII, 4.)
Yhdistyksen omistuksessa olevan Uulan myllyn ympäristön raivaustyöt jatkuivat. Samoin tehtiin ulkopuolen kunnostustöitä. Myllyn kattorunko vahvistettiin, Räystäs-, pääty- ja harjalaudat laitettiin entisen mallin mukaan. Yläkerran laho kulkusilta purettiin ja tilalle tehtiin uusi. Se käsiteltiin hautatervalla. Rakennuksen seinät ja katto maalattiin Pöykkölässä keitetyllä punamultamaalilla. Ovet maalattiin keltaisella ja ikkunapielet valkoisella öljymaalilla. Tarveaineet kustansi Totto, työn kustannuksista vastasi Lapin Ympäristökeskuksen Rovaniemen maalaiskunnan toimipiste.
Pöykkölässä tärkeimpänä oli puovin ulkopuolinen maalaus ja korjaus. Ikkunat maalattiin valkoisella ja ovet keltaisella öljymaalilla.
Juhannusaaton Kökkäjäisissä tarjottiin kampanisuja ja kahvia. Rimpparemmin huolehti ohjelmasta.
Rantapuusto on kasvanut museon kohdalla. Niinpä lehtipuun aikaan museo ei näy joelle eikä toiselle puolen jokea. Rannan raivaaminen aloitettiin varovasti kaupungin antamien ohjeiden mukaan.
Rovaniemi-päivien aikaan olivat Avoimien ovet 6.–7.9.2003, jolloin museoon kävi tutustumassa noin 600 henkeä. Paikalla oli isännistön edustajia.
Marjetanjuhla vietettiin 20.7.2003. Sen avasi yhdistyksen puheenjohtaja Matti Alaoja. Hän totesi, että Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Toton pääpaikka on kotiseutumuseo ja hoidossa on myös Uulan mylly Sinetässä.
Juhlapuheen piti elokuussa työnsä Rovaniemen kaupunginjohtajana aloittava Mauri Gardin. Hän palasi puheessaan vuosisatojen takaiseen Lappiin: ”Silloin Lappi koettiin autiona, outona ja jopa pelottavana maankolkkana, jossa ei katsottu olevan asumisen mahdollisuuksia. Kun noin 400 vuotta sitten määrättiin niin sanottu Lapin plakaatti, eli 15 vuoden verovapaus kaikille tänne muuttaville, alkoi Lapin kehittyminen.” Hänen mukaansa vanha ja uusi elämäntapa ovat onnistuneet Lapin tulemaan hyvin toimeen. Vaikka alkuperäisten asukkaiden määrä on nykyisin pieni, sen kulttuuri on onnistuttu säilyttämään. Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry on ollut tässä esimerkillistä viimeisein puolen vuosisadan ajan. Tätä työtä ei tehdä oman itsensä vuoksi, vaan esi-isiemme perinnön säilyttämiseksi. Historiaan katsomisen lisäksi on katsottava myös tulevaisuuteen.
MUUTA OHJELMAA: Rovaniemen VPK:n soittokunta Olli Kanniston johdolla, Aapo Nopanen lausuntaa, Rimpparemmin juniorit kansantansseja, kuuluttajana ja yhteislaulujen vetäjänä Hannes Viiri. Työnäytöksenä oli niittoa hevosvetoisella koneella ja heinänseivästystä. Lapsille oli leikkejä ja piirustuskilpailu. TARJOLLA oli emäntien valmistamat kampanisu- ja juustokahvit sekä Esko Pernun ja Matti Virikon paistamaa varraslohta.
2004: Tulevaisuuden huolia
Museo oli avoinna kesäaikana tiistaista sunnuntaihin klo 12–16.
Jutajaisten vuoksi juhannusaaton Kökkäjäisiä ei järjestetty, koska Siepakat keskittyivät Jutajaisiin.
Vahtimestarina aloitti 1.7.2004 Armi Luiro.
Toimikunnista uutena aloittivat esineistötoimikunta ja perinnetoimikunta.
Vuosikokous pidettiin 4.4.2004. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin toimitusjohtaja Veikko Vaarala. Hänen edeltäjänsä Matti Alaoja oli ollut puheenjohtajana 1994 –2004, johtokunnassa vuodesta 1991 lähtien. Varapuheenjohtajaksi valittiin edelleen Hannes Viiri.
Vuodesta 2004 alkaen on vuosikertomusten alussa "Toiminta-ajatus", joka perustuu sääntöihin. Lopuksi on Tuleva kehitys ja uhkatekijät:
”Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry on harjoittanut kotiseututyötä vuodesta 1951 alkaen Rovaniemen kaupungissa ja maalaiskunnassa. Toiminnassaan yhdistys on syventänyt kiintymystä kotiseutuun, edistänyt yhteishenkeä sekä tallentanut kotiseudun menneisyyttä ja esineistöä ylläpitämällä peräpohjalaista talonpoikaismuseota. Perinnekulttuurin vaaliminen juhla- ja muilla tapahtumilla on tärkeä päämäärä. Toimintaansa varten yhdistys omistaa Pöykkölän kotiseutumuseon ja Uulan myllyn Sinetässä.
Yhdistyksen tuleva kehitys ja uhkatekijät: Toiminnan pääpaino tulee edelleen olemaan museotoiminnan ylläpito. Museotoimintaan ja Rovaniemen perinnehistoriaan liittyen, aikaisempien vuosien tavoin, yhdistys kerää historia-arvoja sisältävää esineistöä.
Yhdistyksen toimintaan ja tulevaisuuteen liittyy riskitekijöitä, jotka saattavat vaarantaa yhdistyksen toiminnan jatkuvuuden. Keskeisen toiminnallisen uhkatekijän muodostaa aktiivisen talkooväen ikääntyminen, koska nuoria henkilöitä ei ole saatu innostumaan toiminnan kaipaamaan talkootyöhön. Toisaalta on todettavissa, että yhdistys toimii hyvin niukkojen taloudellisten resurssien varassa. Yhdistyksellä on useita museorakennuksia, joiden korjaaminen ja kunnossapito sekä museoesineistöstä huolehtiminen vaatii taloudellisia uhrauksia. Tästä näkökulmasta katsottuna Museoviraston ja kuntien myöntämät avustukset ovat toiminnan jatkuvuuden kannalta välttämättömiä edellytyksiä."
Totto-kalenteri 2004 kuvatekstit laativat Elli Mäkipeura ja Esko Pernu.
Marjetanjuhlaa vietettiin Pöykkölän kartanolla heinäkuussa. Juhlapuhujana oli sisäministeri Hannes Manninen. Juhlaan osallistui noin 250 vierasta.
Virsiseurat järjestettiin heinäkuussa. Syyskuussa Rovaniemi-päivien aikana museolla oli avoimet ovet. Isänpäivänä oli tarjolla Römppäpuolinen.
2005: Myllyjuhla sekä esineiden luettelointia tietokantaan
Museo oli kesäaikana avoinna yleisölle maanantaista sunnuntaihin klo 12–16. Opastehtävissä oli kaksi henkilöä.
Yhdistyksen entinen puheenjohtaja, piirikassanhoitaja Matti Alaoja (1928–2005) nukkui pois 28.8.2005. Hän ja johtokunnassa 1991–2004, puheenjohtajana 1994–2004. (Totto XVII, 4.)
Osin museoviraston rahoittamana ja Lapin maakuntamuseon ohjauksessa jatkettiin kesän aikana museoesineistön luettelointia ja esinehuoltoa. Venekatokseen kirjoitettiin näyttely- ja esittelytekstit mm. patoveneestä ja verkkojen käytöstä. Työ aloitettiin venekatoksesta. Sen jälkeen siirryttiin puotirakennuksen kalastusosastolle. Kesän aikana luetteloitiin Cumulus tietokantaan 176 esinettä.
Uulan myllyllä vietettiin myllyjuhlaa 21.5.2005. Ohjelmassa oli kunnostetun myllyn esittely ja jauhatusnäytös. Lapin maakuntamuseon johtaja Hannu Kotivuori piti luennon Sinetän seudun arkeologisesta historiasta. Songan kyläyhdistyksen Tervakööri esitti tilanteisiin liittyviä pienoisnäytelmiä.
”Yhdistyksen omistamalla Uulan myllyllä Sinettäjoen varrella on rakennussuunnitelmia, jotka aletaan toteuttamaan kesän 2006 aikana. Rakenteilla on myllypirtti ja tallirakennukset. Hankkeen rahoitus on osittain vielä avoin.”
Juhannusaattoillan perinteiset Kökkäjäiset vietettiin Pöykkölän kartanolla. Ohjelmassa oli torvisoittoa, yhteislauluja, eläkeläisten tanhuja ja lipunnosto.
Marjetanjuhla järjestettiin 17.7.2005. Osallistuja oli noin 300. Juhlapuhujana oli päätoimittaja Heikki Tuomi-Nikula Lapin Kansasta.
Virsiseurat rovasti Ilmo Pulkamon johdolla olivat ohjelmassa 21.7.2005. Emännät tarjosivat kampanisukahvit.
Rovaniemi-päivien aikana museolla oli avoimet ovet 10.–11.9.2005. Molempina päivinä vieraita oli noin sata.
Römppäpuolinen oli isänpäivänä 13.11.2005. Tarjolla oli poronlihakeittoa, kampsuja, luumukräämi ja kampanisukahvit. Osallistujia oli noin sata.
Totto-kalenteri 2005 aiheena on harrastukseen ja liikunnalliseen vapaa-aikaan liittyviä vanhoja kuvia Toton kokoelmista ja yksityisiltä henkilöiltä. Julkaisutoimikunta: Juhani Pöykkö, Marja-Terttu Koivula, Elli Mäkipeura, Esko Pernu, Sinikka Räsänen ja Hannes Viiri.
Vuoden 2005 aikana yhdistykselle suunniteltiin internet-sivuja Rovaniemen kaupungin museosivujen yhteyteen.
2006: Myllypirtin ja tallin suunnittelu Sinettään
Museo oli avoinna yleisölle kesäkuukausina tiistaista sunnuntaihin klo 12–16. Kesätyöntekijöitä oli kaksi.
Yhdistys liittyi jäseneksi Outokaira Tuottamhan ry:hyn.
Museoesineistön luettelointia ja huoltoa jatkettiin Lapin maakuntamuseon ohjauksessa. Tehtävässä oli yksi henkilö.
Yhdistys on kunnostanut omistamansa Sinetässä sijaitsevan Uulan myllyn, joka on nyt toimintakunnossa. Vuoden 2006 aikana se käynnisti suunnitelman pihapiirin rakentamiseksi alkuperäiseen kuntoon. Rakennushanke käsittää myllypirtin ja tallirakennuksen.
Juhannusaattona perinteiset Kökkäjäiset olivat ohjelmassa. Ohjelmassa oli yhteislaulua, torvisoittoa, eläkeläisten tanhuja ja lipunnosto. Osallistujia oli hieman alle sata.
Marjetanjuhlaa vietettiin 23.7.2006. Aurinkoinen sää oli saanut paikalla noin kaksi ja puolisataa osallistujaa. Juhlapuhujana oli Lapin yliopiston rehtori Esko Riepula. Hän totesi mm. sen, että kotiseutu muovaa identiteettiä, joka käy ilmi ihmisen puhetavasta, tavasta ajatella ja toimia.
TYÖNÄYTÖKSENÄ oli päreenhöyläys.
Virsiseurat pidettiin museon pirtissä rovasti Ilmo Pulkamon johdolla. Emännät tarjosivat kampanisukahvit.
Rovaniemi-päivien aikana museo oli auki 9.–10.9.2006 ilman erillistä maksua. Molempina päivinä kävijöitä oli noin sata.
Römppäpuolinen oli tarjolla isänpäivänä. Listalla oli naurisvelliä, poronkäristystä lisukkeineen ja kampanisukahvit. Ruokailijoita oli vajaat sata henkilöä.
Totto-kalenteri 2006 kuvat ovat museorakennuksista. Kalenterin julkaisutoimikuntaan kuuluivat Juha Keskiruokanen, Marja-Terttu Koivula, Elli Mäkipeura, Esko Pernu, Juhani Pöykkö, Sinikka Räsänen ja Hannes Viiri.
Vuoden 2006 helmikuusta alkaen yhdistyksen toimintaan on voinut tutustua Rovaniemen kaupungin verkkosivustolla rovaniemi.fi/kulttuuri/museot.
2007: Vitriini Biblialle ja Musku-hanke
Rovaniemen kotiseutumuseon aukioloaikaa jatkettiin kahdella tunnilla. Lapin metsämuseon tavoin se oli nyt auki kesäkuukausina tiistaista sunnuntaihin klo 12–18. Kesätyöntekijöitä oli kaksi.
Museon neliväriesitettä painettiin 1000 kappaletta. Niitä vietiin Rovaniemen hotellien aulatiloihin.
Yhdistyksen pitkäaikainen toimihenkilö, toimistosihteeri Eeva Autti nukkui pois 6.1.2007. Hän oli mukana yhdistyksen toiminnassa alusta lähtien. Hän toimi pitkään johtokunnan ulkopuolisena sihteerinä ja vuodesta 2002 lähtien johtokuntaan kuuluvana, kuolemaansa asti. Eeva Autti kuului emännistöön. Hän oli isänsä Martti Auttin rinnalla varraslohen paistossa. Näistä taidoista hänelle myönnettiin 1995 Cháne des Rótisseurs -jäsenistön harrastajajäsenyys. (Totto XVII, 4)
Totto XVII ilmestyi. Siinä on 86 sivua.
Syksyllä Lasi-Kaltio Oy / toimitusjohtaja Jouni Kaltio lahjoitti kotiseutuyhdistykselle lasivitriinin. Lahjoitus on tarkoitettu säilytyspaikaksi museon kokoelmiin kuuluvalle ensimmäiselle suomenkieliselle Raamatulle, Biblia 1642. (Totto XX, 64–71.)
Uulan myllyllä aloitettiin rakennushanke, johon kuuluvat myllypirtti ja talli. Hankkeeseen on saatu rahoitusta Outokaira Tuottamhan ry:ltä. Työt jatkuvat kesään 2008.
Myllypirtti on mitoiltaan 6 x 8,4 metriä. Siihen kuuluu pirtti, keittiö ja eteistila sekä kaksi WC:tä, lämmin kuisti ja toisen kerroksen ullakkotila. Rakennus on vuoden 1947 aikana rakennettu perinteinen hirsirakennus, joka siirrettiin Sinettään Marraskoskelta. Siinä on sähkö- ja uunilämmitys sekä piisi. Rakennus on kytketty vesi- ja viemäriverkostoon. Kylmä pärekattoinen talli on kooltaan 26 neliötä.
Museoviraston antamalla rahoituksella jatkettiin Pöykkölän rakennusten kunnostustöitä. Puovirakennuksen liiterin takaseinä uusittiin vanhoilla laudoilla, talonmiehen asuntoon tehtiin uudet portaat ja rantasaunaa korjattiin.
Rovaniemen kotiseutumuseo oli mukana lappilaisen ja saamelaisen paikallismuseotyön kehittämisprojektissa Muskussa (Museot kuntoon) 1.12.2006–31.10.2007. Hankkeen aikana museolle tehtiin kehittämisuunnitelma ja selvitettiin kehittämistarpeita. Totto ry:n edustajana oli Esko Pernu.
Juhannusaaton lipunnostossa oli mukana noin 50 henkilöä. Yhteislaulu, torvisoitto ja eläkeläisten tanhut virittivät juhannustunnelmaan.
Marjetanjuhlaa vietettiin 22.7.2007. Aurinkoinen sää keräsi noin 500 osallistujaa. Juhlapuhujana oli eläkkeellä oleva ohjelmapäällikkö Esko Kähkönen. Hän kertasi puheessaan oman elämänsä ja Rovaniemen vaiheita. TYÖNÄYTÖKSENÄ oli varraslohen paistoa Esko Pernun ja Pekka Ylikunnarin opastamana.
Marjetanpäivän jumalanpalveluksen merkeissä pidettiin 25.7.2007 Virsiseurat rovasti Ilmo Pulkamon johdolla. Osallistujia oli 45. Emännät tarjosivat kampanisukahvit.
Rovaniemi-päivien aikana museo oli auki 8. ja 9. syyskuuta. Opastajina olivat johtokunnan jäsenet.
Römppäpuolinen oli tarjolla isänpäivää edeltävänä sunnuntaina 4.11.2007. Ruokailijoita oli noin 80.
Totto-kalenteri 2007 kuvat ovat vanhaa Rovaniemeä Toton arkistosta. Julkaisutoimikuntaan kuuluivat Juha Keskiruokanen, Marja-Terttu Koivula, Elli Mäkipeura, Esko Pernu, Juhani Pöykkö, Sinikka Räsänen ja Hannes Viiri. Kalentereita painettiin 300 kappaletta, jotka menivät hyvin kaupaksi.
2008: Ensimmäinen Tuomaanpäivän juhla
21.12.2008 vietettiin ensimmäistä Tuomaanpäivän puurojuhlaa, nykyisin Tuomaanpäivän kuusijuhla. (Totto XX, 128).
Kesäaikana Rovaniemen kotiseutumuseo oli avoinna yleisölle tiistaista sunnuntaihin klo 12–16. Kesätyöntekijöille oli tehty ohjekansio helpottamaan heidän työtään. Museon esitteitä on jaettu Rovaniemen hotelleihin.
Museoesineiden luettelointia Cumulus-tietokantaan on tehty vuodesta 2004 lähtien Lapin maakuntamuseon tietokoneilla.
Yhdistyksen kiinteistönhuollon vahtimestarina aloitti 1.6.2008 Sauli Luiro. (Totto XXI, 78–79.)
Toiminta-ajatus kerrattiin vuoden 2008 vuosikertomuksessa (ks. edellä vuosi 2006).
Rovaniemen kotiseutumuseon päärakennuksen päädyn alahirsivauriot korjattiin Museoviraston rahoittamana. Samassa yhteydessä tehtiin selvitys rakennusten muista korjaustarpeista.
Sinetän Uulan myllyn myllypirtin rakennushanke vietiin loppuun. Hankkeen kiinteistön käyttöönottotarkastus tehtiin 18.6.2008 ja investointien hallinnollinen tarkastus 20.8.2008.
Sinetän myllypirtillä pidettiin rakennushankkeen valmistumisen juhla 6.9.2008. Se onnistui hyvin: viileästä ja tuulisesta säästä huolimatta väkeä oli paikalla runsaasti.
Juhannusaattona oli perinteinen lipunnosto, johon osallistui tavallista pienempi joukko. Lippu nostettiin lippulauluin Juhani Pöykön säestämänä. Marketta Mylläri piti puheen kesästä ja kesäperinteestä ja emännät järjestivät kampanisukahvit.
Perinteistä Marjetanjuhlaa vietettiin 20.7.2008 yli 500 vieraan läsnä ollessa. Juhlapuheen piti maakuntaneuvos Esko Lotvonen. Työnäytöksenä oli pärehöyläystä, jossa voimanlähteenä oli Rautiosaaresta Heikki Niemelän maamoottori (kuulamoottori). Varraslohen lahjoitti Pohjolan Osuuspankki.
Marjetanpäivän jumalanpalveluksen merkeissä pidettiin 23.7.2008 museon pirtissä Virsiseurat rovasti Ilmo Pulkamon johdolla.
Rovaniemi-päivien aikana museolla olivat avoimet ovet eli 6. ja 7. syyskuuta museo oli avoinna maksutta. Johtokunnan jäseniä oli paikalla kertomassa yhdistyksestä ja museosta.
Römppäpuolinen järjestettiin 21.11.2008 Lapin Ammattiopiston oppilaiden ja keittiöpäällikkö Pirjo Ylikosken yhteistyöllä. Alkuruokana oli peruna-naurissosekeittto, pääruokana lihakalopsi ja perunat, jälkiruokana sekahedelmäkiisseli tai kampanisukahvit. Ruokailijoita oli 85.
Totto-kalenteri 2008 kuvissa esiteltiin perinneruokia ja niiden valmistusohjeita. Julkaisutoimikuntaan kuuluivat Rainer Hiuspää, Juha Keskiruokanen, Marja-Terttu Koivula, Elli Mäkipeura, Esko Pernu, Juhani Pöykkö ja Hannes Viiri. Kalenterin painos oli 300 kappaletta.
Yhdistyksen toimintaan voitiin tutustua Rovaniemen kaupungin internet-sivuilla rovaniemi.fi/kulttuuri/museot.
Vuosi 2009: Työtä miellä reippahalla, uuden vesikaton alla!
Otsikon teksti on vuosikertomuksen kannessa päärakennuskuvan yhteydessä.
Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 19.4.2009. Kokouksen päätöksen mukaan aikaisempaa jäsenmaksukäytäntöä muutettiin jäseniltä vuosittain perittäväksi jäsenmaksuksi. Jäsenmaksuksi päätettiin 20 euroa henkilöltä ja 100 euroa yhteisöltä.
Museo oli avoinna kesäkuukausina tiistaista sunnuntaihin klo 12–16.
Syksyllä 2008 Museoviraston rakennuskonservaattori Olli Cavén ja arkkitehti Sirkka-Liisa Jetsonen olivat selvittäneet rakennusten kuntoa ja korjaustarpeita. Lapin maakuntamuseon kanssa tehtiin korjauskartoitus, joka valmistui 24.10.2008.
Kesän 2009 aikana osin Museoviraston rahoittamana ja Lapin maakuntamuseon ohjauksessa tehtiin museon päärakennuksen alahirsivaurioiden korjausta. Lisäksi Icopal-konserniin kuuluva Rovakate Oy:n lahjoitustyönä uusittiin museon päärakennuksen vesikatto. Kattoremontin yhteydessä Rovaniemen ammattiopiston muuraripainotteiden linjan oppilaat Antti Tervon johdolla uusivat päärakennuksen neljä piippua ja navetanpiipun.
Kotiseutumuseon ympäristö siistittiin raivaamalla ja niittämällä. Työn tekivät Lapin ammattiopisto ja Lapin ympäristökeskus. Tässä yhteydessä todettiin, että ympäristön hoito on laiduneläimillä huomattavasti edullisempaa ja kevyempää kuin mekaaninen raivaus. Kesää 2010 varten rakennettiin rantaan lampaille aitaus ja hevoslaidunta laajennettiin. Samaan aikaan alkoi rantasaunan korjaus.
Myös Uulan myllyllä tehtiin Sinetän kotiseutuyhdistyksen kanssa ympäristötöitä, mm. laajennettiin parkkipaikkaa.
Lauantain toivotut levyt -konsertti järjestettiin 10.6.2009. Musiikin tarjosi Saarensoittajien vaskiseitsikko.
Juhannusaaton lipunnostojuhla oli 19.6.2009 klo 18. Lippulaulun säesti Juhani Pöykkö, emännät tarjosivat kampanisukahvit.
Katto- ja piippujuhlaa vietettiin 25.6.2009 klo 18. Tilaisuuteen osallistuivat rakennustöissä mukana olleet ja yhdistyksen johtokunta. Musiikin tarjosi Rovaniemen VPK:n soittokunta.
Perinteisen tavan mukaan Marjetanjuhlaa vietettiin 19.7.2009. Aurinkoinen sää keräsi paikalle noin 500 hengen yleisön. Tilaisuuden juhlapuhujana oli kirkkoherra Vesa-Pekka Koivuranta.
Työnäytöksenä oli Terät teräviksi -hengessä tahkon pyöritystä ja työkalujen (puukot ja kirveet) teroitusta. Varraslohen lahjoitti Tilintarkastus Procenta Ky.
Marjetanpäivän jumalanpalveluksen merkeissä pidettiin entiseen tapaan rovasti Ilmo Pulkamon johdolla Virsiseurat 22.7.2009. Tilaisuudessa oli noin 40 henkeä.
Rovaniemi-päivät vietettiin 12. ja 13. syyskuuta. Museo oli avoinna tutustumista varten ilman pääsymaksua. Esittelijöinä olivat johtokunnan jäsenet. Pihalla oli nähtävissä vanhoja koneita. Kävijöitä oli noin 300.
Yhdistyksen emäntien ja Lapin Ammattiopiston oppilaiden ja keittiöpäällikkö Pirjo Ylikosken yhteistyön tuloksena järjestettiin 1.11.2009 Römppäpuolinen. Tarjolla oli verimakkaroita, poronkäristystä, luumukräämiä ja kampanisukahvit. Käristyslihan tarjosi Paliskuntain yhdistys.
Tuomaanpäivän puurojuhlaa vietettiin 21.12.2009. Tilaisuudessa oli 50 osallistujaa.
Tilaisuudet Uulan myllyllä:
Perinnetyöhön liittyvä kylvönäytös 23.5.2009.
Yhteinen lauluilta Sinetän kyläyhdistyksen kanssa 28.6.2009. Paikalla oli 50 osallistujaa.
Viljankorjuunäytös 29.8.2009. Seuraajia oli noin 30.
Puintinäytös 5.9.2009. Näytöstä seurasi 50 henkilöä, vesisateesta huolimatta.
Virsilauluilta 24.9.2009. Osallistujia oli 36.
Totto-kalenteri 2009 kuvissa esiteltiin vanhaa Rovaniemeä. Julkaisutoimikuntaan kuuluivat Rainer Hiuspää, Juha Keskiruokanen, Marja-Terttu Koivula, Elli Mäkipeura, Esko Pernu, Juhani Pöykkö ja Hannes Viiri. Kalenterin painos oli 300 kappaletta.
Rovaniemen kotiseutumuseon esitteitä on jaettu Rovaniemen hotelleihin. Lisäksi käytössä ovat internet-sivut rovaniemi.fi/kulttuuri/museot.
Vuosi 2010: Iikka Paavalniemen Kolme maisemaa -teos julkaistiin
ikka Paavalniemen kolme maisemaa: 1900-luvun alun valokuvia Rovaniemeltä (2010) ilmestyi. Iikka Paalvaniemi (1875–1950) valokuvasi 1910–1920-luvuilla Rovaniemen kirkonkylän katunäkymiä, maisemia ja henkilöitä. Kirja on ensisijaisesti valokuvateos Rovaniemestä ja rovaniemeläisistä. Kirja kuuluu Kotiseutuyhdistys Totto ry:n julkaisusarjaan (XVIII), ja se toimitettiin yhdessä Lapin maakuntamuseon kanssa. Toimituskuntaan kuuluivat Tuija Alariesto, Mervi Autti, Arja Moilanen ja Jukka Suvilehto. Digitointi ja kuvankäsittely oli Jukka Suvilehdon ja Arto Liitin.
Kirjan painatuskustannuksiin saatiin Museovirastolta 5000 euron avustus. Painosmäärä on 2000 kappaletta. Iikka Paavalniemen kuvista on tehty myös postikortteja. Lue lisää.
Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 11.4.2010.
Rovaniemen kotiseutumuseo oli avoinna kesäkuukausina tiistaista sunnuntaihin klo 12–18. Kesätyöntekijöitä oli kaksi. Heidän työtään helpotti opaskansio.
Yhdistyksen kiinteistöhuollon vahtimestarina jatkoi Sauli Luiro.
Rovaniemen kotiseutumuseon esinekokoelmat luetteloitiin kokonaisuudessaan Museoviraston manuaalikortistolle 1980-luvulla. Esinekokoelmien digitointi aloitettiin vuonna 2004, jolloin luettelointia alettiin tehdä Lapin maakuntamuseon käytössä olevaan Cumulus-tietokantaan maakuntamuseon tietokoneilla. Esineistöä oli noin 4700 kappaletta.
Rakennuksista tehtyjen korjausarvioiden mukaan tehtiin seuraavat työt: Museoviraston rahoittamana ja Lapin maakuntamuseon ohjauksessa päärakennuksen kuistia oikaistiin, maanpintaa ympäröivää maanpintaa muotoiltiin ja navettarakennuksen perustuksia kunnostettiin.
Yhdistyksen omistuksessa oleva entinen Kemiyhtiön vanha rantasauna oli syksyllä 2009 todettu pahasti lahonneeksi. Keväällä 2010 aloitettiin saunan korjaustoimenpiteet. Korjaustyö on rahoitettu ulkopuolisten yksityishenkilöiden antamin rahalainoin, yleisökeräyksellä, Lapin Ely-keskuksen avustuksella sekä yhdistyksen omalla varainhankinnalla. (Totto XX, 78–79.)
Sinetän Uulan myllyn myllypirtin tallirakennuksen päätyyn rakennettiin laukkupuolen-mallinen puuvaja. Se on 24 neliön kokoinen ja vesikatteena on huopakatto, joka vastaisuudessa vaihdetaan pärekatoksi.
Kauneimmat suomalaiset valssit -tapahtuma järjestettiin kesäkuussa. Musiikin tarjosi Vaskiseitsikko Saaren Soittajat.
Juhannusaaton lipunnostossa 25.6.2010 oli paikalla noin 30 henkilöä.
Marjetanjuhlaa vietettiin 18.7.2010. Aurinkoinen sää keräsi paikalle noin 500 osallistujaa. Tilaisuudessa juhlapuhujana oli taiteen tohtori Mervi Autti (nyk. Löfgren), joka puhui "Muistojen paikoista". Hän viittasi intendentti Ahti Paulaharjun vuonna 1956 pitämään juhlapuheeseen "Ihminen – ympäristönsä kasvatti." (Totto III, 10–15) ja löysi yhtäläisyyksiä hänen ja omiin ajatuksiinsa koskien rakennuskulttuuria: "Meillä alkuperäisillä rovaniemeläisillä on omat muistojemme paikat, kullakin omansa ja junantuomilla omansa. Nykyisyys rakentuu suhteessa menneisyyteen, joka sekin on monikerroksista. Vähitellen muistojen paikkoja – jotka ovat osa asuinympäristön viihtyvyyttä – syntyy meille kaikille uusistakin paikoista. Siteeraan vielä Ahti Paulaharjua: 'Meidän on vain löydettävä se tie, jota noudattaen me taidamme hoitaa kotiseutuamme. Tämän tien suunnistamisessa ovat vastuussa eivät ainoastaan kaikki kuntalaiset, vaan ennen kaikkea myös kuntien johtomiehet, joilla juuri on merkittävä osuus päätöksien teossa.'” Lue puhe kokonaisuudessaan.
TYÖNÄYTÖKSENÄ oli hevosen kengitys. Kengittäjänä oli Juha Juotasniemi. Yleisölle työtä selosti Tuomo Pekkala. Varraslohen lahjoitti Pro Manttaali / Ylinammat.
Marjetanpäivän jumalanpalveluksen merkeissä järjestettiin rovasti Ilmo Pulkamon johdolla virsiseurat 27.7.2010. Paikalla oli noin 40 osallistujaa, joille emännät tarjosivat kampanisukahvit.
Entisöinti-lavatanssit Ounasvaaralla järjestettiin 21.8.2010. Ne järjestettiin yhdessä Ounasvaaran hiihtoseuran kanssa Ounasvaaran paviljongin ja yhdistyksen rantasaunan entisöinnin tueksi. Tahdit puhalteli Saaren Seitikko ja Rovaniemen VKP:n soittokunta. Kuvaehdotus, jos tarpeen, paviljongin kuva Totto XIX, 32, Sinun ottamasi.
Rovaniemi-päivien aikana 11. ja 12. syyskuuta Rovaniemen kotiseutumuseolla ja Sinetän Uulan myllyllä oli Avoimet ovet. Esittelijöinä oli johtokunnan väki; kävijöitä yhteensä oli noin 300.
Römppäpuolinen oli tarjolla 7.11.2010. Järjestäjinä yhdistyksen emännistö ja Lapin Ammattiopiston opiskelijat.
Tuomaanpäivän puurojuhlassa 21.12.2010 oli paikalla noin 50 vierasta. Mukana oli Saaren soittajien vaskikvartetti.
Sinetässä perinnetyöhön liittyvä kylvönäytös oli toukokuussa. Myllykiinteistöä on esitelty useita kertoja eri kohderyhmille. Samalla kerrottiin Sinetän sahasta.