1.2. Paistamisen aloitus Rovaniemen kotiseutumuseolla Marjetanjuhlassa

Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry perustettiin 7.9.1951. Se ryhtyi heti keräämään esineistöä perustettavaan Rovaniemen kotiseutumuseoon, myös kalastusesineistöä. Omat tilat museo sai, kun Pöykkölän tila  siirtyi 19.12.1957 kotiseutuyhdistyksen omistukseen.  Muurolan lohipadon pienoismalli valmistui Rovaniemen kaupungiksitulon juhlaan 31.12.1959.  –  Silloin vieraille tarjottiin varraslohta, jota paistettiin sataviisitoista kiloa.

Totto ry:n Marjetanpäivän juhlan ohjelmassa varraslohen paistaminen  on ollut  säännöllisesti vuodesta 1958 lähtien.  Tapausta on museon  isännistöön kuulunut  Martti Autti (1901–­2000) kuvannut  Rovaniemen murteella  - Ko met aloima kalanpaisthon vuona 1958 Pöykköläsä (1981, Totto XIII, 78–83). Artikkelin yhteydessä lohenpaistosta on kuusi kuvaa. Kaikki ne eivät ole vuodelta 1958.

Tekstinsä alussa Martti Autti kertoo siitä, miten paistoa oli suunniteltu Totto ry:n johtokunnan kokouksessa  mm. vanhoja valokuvia katselemalla. Hän mainitsee vanhan kuvan, joka on otettu Ylikylässä. 

Lohenpaistoa Rovaniemellä Ylikylässä Ounasjoenrannalla. Kuva: Iikka Paavalniemi, Lapin maakuntamuseon kuva-arkisto.
Lohenpaistoa ja -syöntiä sekä kahvinjuontia Ylikylässä Ounasjoen rannalla. Vasemmalla hattupäinen poika on Väinö Ylikunnari (1912–1996), tuleva Totto ry:n perustajäsen ja yhdistyksen aktiivi 1951–1996). Hän mm. tallensi kuviin paljon yhdistyksen ja museon elämää. Kuva: Iikka Paavalniemi, Lapin maakuntamuseon kuva-arkisto.

Ensimmäinen paistamisen valmistelu tehtiin museolla paistopäivän aamuna, vain lohi oli suolattu edellisenä iltana. Martti Autti ja  Otto Korkalo tekivät vartaan, jossa lohi paistettiin.  Tarvikkeet otettiin  puovin takaa metsiköstä, tihiköstä.  

Tekstissään Martti Autti viittaa siihen, keneltä hän oli paistamistaitonsa oppinut: isoisältään eli äijiltä  (Antti 1857–1929) ja isältään (Olli 1881–1955). He kalastivat Yläkemijoella Auttissa Pirttikoskessa ja sen ympäristössä.  Paistamisen yhteydessä hän mainitsee jonkun ehdottaneen katiskaverkkoa paistovälineeksi. ”Ei ollut vanhoila miehilä katiskaverkkoa”, oli Martti Autti todennut. – Valokuvat osoittavat, että verkkoa on käytetty  ainakin kerran alkuvuosina.  Paistovälineeksi on kuitenkin vakiintunut varras, jota voidaan käyttää useampanakin vuonna. Siteet tehdään joka vuosi uudet. 

”Ei ollu vanhoila miehilä katiskaverkkua,”totesi Martti Autti 1958. – Kuitenkin ainakin kerran on paistettu verkolla. Kuvassa baskeripäinen mies on Otto Korkalo, lippalakkipäinen Martti Autti. Kuva: Väinö Ylikunnari.
Monitoimimies Aapo Narkaus voitelee lohta vartaassa. Kiharapäinen innokas apuri lienee Heikki Sarapää, vasemmalla tupakoi Väinö Oinas, taustalla Auno Kerola, Paavo Poikela, Esko ja Kaisa Pernu. (Totto 1985, Totto XV, 70). Kuva: Väinö Ylikunnari.