1.3. Muuttunut Kemijoki
Paistamisen aloittamisen tilanteesta on muistettava seuraavat historian taustat: Lapin sodan jälkeen energiantarve oli suurta: Kemijokisuun Isohaaran voimalaitoksen tekeminen aloitettiin keväällä 1946 ja se valmistui 1948. Laitos sulki lohentulon koko Kemijoelle ja sen sivujoille. Muitakin voimalaitoksia suunniteltiin ja rakennettiin koko jokivarteen.
Martti Autti ei muistelussaan kommentoi mitenkään tuota muutosta, josta ensimmäisen paistamisen aikana oli kulunut jo kymmenisen vuotta. Hän kertoo, että juhlaan lohi oli valmiiksi suolattuna museolla. Hän viittaa paikalla olleisiin Muurolan patomiehiin ja Petäjäisen miehiin sekä siihen, että puhuttiin apajahommista. Lohen tulon loppumista hän ei mainitse. Lopuksi hän pohtii paistamisperinteen jatkamista ja toteaa, että lohen hinta nousee vuosi vuodelta eikä istutuskaloista tunnu olevan toivoa.
Kotiseutuyhdistyksen piirissä muuttunutta tilannetta todennäköisesti ei ole juuri käsitelty, ainakaan julkisesti ja laajasti. Museoon kerättiin kalastusesineistöä: näyttely avattiin vuoden 1959 lopussa. Siihen tuli myös Muurolan lohipadon pienoismalli. Museon rantaan valmistui 1972 Muurolan patoveneen katos (2012, Totto XIX, 95).
Totto III -julkaisussa on kaksi artikkelia, joissa muuttuneeseen tilanteeseen viitataan: Yrjö Alaruikan teksti Petäjäskoski menneisyyden horisontista kuvaa pääasiassa mennyttä aikaa, joka ei aina ollut ongelmaton. Loppupuolella kirjoittaja mainitsee lohimiesten kaipauksen ja koneitten vallan: Mutta muuttuuko tilanne huomenna, sitä emme tahdo ennustaa. Mutta ihmisen paremman onnellisemman tulevaisuuden alttarille on Petäjäskoskikin uhrattu. (1957, Totto III, 45–48.) Antero Ylijurva artikkelissaan Lohenpyynnissä Souharin ja Leikkauksen apajalla mainitsee voimalaitospadon rakentamisen ja lohentulon loppumisen. Muuten hän muistelee itse pyyntiä. (1957, Totto III, 120–126.) – Ainoat asiaa käsittelevät laajemmat tekstit ovat Totto-julkaisujen seuraavat artikkelit:
Kustaa Vilkuna 1968: Miten viranomaiset murtivat vanhan lohenkalastusjärjestelmän. (Totto IX, 13–18.).
Kustaa Vilkuna 1971: Miten ja miksi lohennousu Kemijokeen lopetettiin. (Totto X, 14–20.)
Muuten Kemijoen lohentulon loppumista ja sen vaikutuksia on käsitelty tutkimuskirjallisuudessa ja muuallakin myöhemmin.