2011–2020

TOTTO ry:n SEITSEMÄS VUOSIKYMMEN

2011:  Yhdistys 60 vuotta, kaupungin kulttuuritekopalkinto, toinen kotiseutuneuvos

Yhdistyksen toiminta-ajatus: ”Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry on harjoittanut kotiseututyötä vuodesta 1951 alkaen Rovaniemen kaupungissa ja maalaiskunnassa. Toiminnassaan yhdistys on syventänyt kiintymystä kotiseutuun, edistänyt yhteishenkeä sekä tallentanut kotiseudun menneisyyttä ja esineistöä ylläpitämällä peräpohjalaista talonpoikaismuseota. Perinnekulttuurin vaaliminen juhla- ja muilla tapahtumilla on tärkeä päämäärä. Toimintaansa varten yhdistys omistaa Pöykkölän kotiseutumuseon ja Uulan myllyn Sinetässä.”

Jäsenyydet: Suomen Kotiseutuliitto, Suomen Museoliitto III, Lapin Rakennusperinneyhdistys ry ja Peräpohjola-Seura ry ja Outokaira tuottamhan ry.

Toimikunnat: emännistö, isännistö, juhlatoimikunta, julkaisutoimikunta sekä perinne- ja kokoelmatoimikunta.

Tasavallan presidentti Tarja Halonen myönsi 25.5.2011 käsityönopettaja, rehtori Esko Pernulle kotiseutuneuvoksen arvon. Esko Pernu toimi Totto ry:n puheenjohtajana 1984–1994 ja sen jälkeen jatkoi vielä johtokunnan jäsenenä kuolemaansa (2013) asti. Kotiseutuliiton harrastusmitalin hän sai 21.7.1991. (Totto XIX, 99 ja XX, 133.)

Yhdistyksen puheenjohtajana oli Veikko Vaarala. 

Rovaniemen kotiseutumuseon kiinteistönhoitaja / vahtimestarina on toiminut 1.6.2008 lähtien Sauli Luiro. Tehtäviä hoitaa myös Armi Luiro. (Totto XXI, 78–79.)

TAPAHTUMAT

24.6.2011 klo 18 Juhannusaaton lipunnosto museon pihalla. Yleisöä paikalla oli noin 30 henkeä.

13.7.2011 Suomalaiset ikivihreät -konsertti museon pihalla, Vaskiseitsikko Saaren Soittajat, kuulijoita noin 40.

17.7.2011 vietettiin Marjetanjuhlaa. Se oli samalla yhdistyksen 60-vuotisjuhla. Aurinkoinen sää sai arviolta 450 vierasta kokoontumaan Pöykkölän pihapiiriin. Juhlapuhujana oli FT h. c. Samuli Onnela. Suomen Kotiseutuliiton tervehdyksen esitti valtuuston jäsen Eija Leppäjärvi. 
Muut esiintyjät: Lapin Lauluveikot, harmonikkataiteilija Seppo Raistakka ja Sirkus Taika-aika. Musiikista vastasi Rovaniemen VPK:n soittokunta. 
Työnäytöksenä oli pöllinparkkausta Pauli Pitkäniemen opastamana. Tarjolla oli kahvia, leipäjuustoa, kampanisuja ja varraslohta.

8.9.2011 Rovaniemen kaupunki antoi Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry:lle vuoden 2011 kulttuuritekopalkinnon sen 60-vuotisesta Rovaniemen alueen menneisyyden kerääjänä ja tallentajana. Totto huolehtii mm. museorakennuksista. Päärakennus, 40 metriä pitkä puovi ja kaksi aittaa kuuluvat alkuperäiseen Pöykkölän tilaan. Lisäksi vuosien aikana alueelle on siirretty 13 hirsirakennusta Rovaniemen alueelta.

21.7.2011 Marjetanpäivän merkeissä järjestettiin Virsiseurat rovasti Ilmo Pulkamon johdolla. Paikalla oli noin 30 osallistujaa, joille emännät tarjosivat kampanisukahvit.

10.–11.9.2011 Rovaniemi-päivien aikana museolla oli Avoimet ovet, esittelijöinä olivat johtokunnan jäsenet.

30.10.2011 Yhdistyksen emännistö ja Lapin Matkailuopiston opiskelijat järjestivät perinteisen Römppäpuolisen. Tarjolla oli poronverimakkaroita, uunijuureksia, kuivalihakeittoa, jälkiruokana Pöykkölän viinimarjoista valmistettua piirakkaa kahvin kanssa. Ruokalijoita oli noin 80.

21.12.2011 Tuomaanpäivän puurojuhla oli museon pirtissä. Paikalla on noin 80 osallistujaa. Mukana on Saaren Soittajien vaskikvartetti.

24.10.2011 Yhdistyksen johtokunta aloitti sääntöjen muuttamisen. 

KORJAUSTÖITÄ 

Rakennusten kunto on tyydyttävä, mutta korjauksia vaativa. Rahoitus on hoidettu pääosin Museoviraston avustuksella ja talkootyöllä. Vuosina 2010 ja 2011 tehtiin Lapin maakuntamuseon kanssa rakennuksia koskevat katselmukset.

Kesän 2011 aikana osin Museoviraston rahoittamana ja Lapin maakuntamuseon ohjauksessa uusittiin puovirakennuksen katto. Työn teki Icopal Katto Oy, joka lahjoitti yhdistykselle kattoon tarvittavan huovan. Työkustannukset jäivät yhdistyksen hoidettavaksi. Puovirakennuksen hirsiseinien rakoja tilkittiin. Lisäksi uusittiin vilja-aitan portaat ja rakennettiin riukuaita kesänavetan viereen.

Kemiyhtiön rantasaunan korjaustyö oli aloitettu 2010. Se on vielä kesken.

Sinetän Uulan myllyn parkkipaikkaa on kunnostettu. Tarsarannan perikunnan suostumuksella Sinetän vesisahan osat on siirretty Uulan myllylle. Niille on rakennettu suojakatos.

JULKAISUT JA KALENTERIT

Totto-julkaisusarjaa on saatavana museolla. Totto XIX:n valmistelu aloitettiin. Julkaisu keskittyy ajankohtaiseen aiheeseen: Rovaniemen rakentamiseen ja rakennusperinteeseen.

Vuodesta 2003 alkaen on toimitettu Totto-seinäkalenteria, jonka kuvat liittyvät paikkakunnan historiaan ja kulttuuriin. Totto-kalenteri 2012 kuvissa esitellään ihmisiä arkiaskareissaan.

Julkilausuma: Totto ry:n johtokunta antoi 24.8.2011 julkilausuman Rovaniemen keskustan osayleiskaavasta ja siihen liittyvästä rakennusperinteen säilyttämisestä.

Tuleva kehitys ja uhkatekijät: ”Kulunut vuosi kohensi yhdistyksen toimintaedellytyksiä ja siten vahvisti uskoa toiminnan kehittymiselle myös seuraavien vuosien aikana. Toiminnan pääpaino tulee olemaan museotoiminnan ylläpidossa ja kehittämisessä. Museotoimintaan ja Rovaniemen seudun perinnehistoriaan liittyen, aikaisempien vuosien tavoin, yhdistys kerää historia-arvoja sisältävää esineistöä sekä järjestää perinnehistoriaan liittyviä yleisötapahtumia. 

Kotiseutumuseon toiminnan kehittämisessä tärkeimpiä asioita ovat näyttelyiden ajantasaistaminen, asiakastoiminnan ja markkinoinnin tehostamine sekä palveluiden tuotteistaminen. Museokäyntejä tullaan elävöittämään näyttelysuunnittelua hyväksi käyttäen. Järjestetään museovieraille elämysopastuksia, erilaisia oheispalveluja ja valmistetaan museomateriaaleja.

Tulevaisuuteen liittyy riskitekijöitä, jotka saattavat vaarantaa yhdistyksen toiminnan jatkuvuuden. Keskeisen toiminnallisen uhkatekijän muodostaa aktiivisen talkooväen ikääntyminen, koska nuoria henkilöitä ei ole saatu innostumaan toiminnan kaipaamaan talkootyöhön. Toisaalta on todettavissa, että yhdistys toimii hyvin niukkojen taloudellisten resurssien varassa. Yhdistyksellä on useita museorakennuksia, joiden korjaaminen ja kunnossapito sekä museoesineistöstä huolehtiminen vaatii taloudellisia uhrauksia. Tästä näkökulmasta katsottuna Museoviraston ja Rovaniemen kaupungin tuki ovat toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi välttämättömiä.”

2012:  Liekkikuvioinen standaari ja sääntöuudistus

Johtokunta aloitti 24.10.2011 yhdistyslain uudistukseen liittyvänä sääntöuudistuksen valmistelun. Uudistus päivittää Totto ry:n tavoitteita, tarkoitusta ja tapaa toimia sekä osin virtaviivaistaa säännöstöä muuttuneeseen lainsäädäntöön nähden.

Uusien sääntöjen myötä siirrytään kahden vuosikokouksen käytäntöön: kevät- ja syyskokous. 

Vuosikokous hyväksyi uudet säännöt 15.4.2012. Muutosilmoitus uusien sääntöjen hyväksymiseksi jätettiin yhdistysrekisteriin 7.8.2012. Yhdistyslain 52 §:n mukaan uudet säännöt tulevat voimaan, kun ne on merkitty rekisteriin. – Säännöt rekisteröitiin 11.3.2013.  

TAPAHTUMAT

24.6.2012 Juhannusaaton lipunnosto perinteiseen tapaan.

7.7.2012 Kesän 1952 Lauantain toivotut levyt. Vaskiseitsikkko Saaren Soittajat esitti museon pihalla Helsingin Olympiakesän 1952 suosikkisävelmiä. Lipputulot käytettiin Kemiyhtiön saunan korjauksiin.

22.7.2012 Marjetanjuhlaa vietettiin aurinkoisessa säässä. Juhlapuheen piti dosentti Helka Urponen aiheenaan Habituksesta kotiseutuun. Hän totesi mm. seuraavasti: ”Kannamme yhteisömme arvoja, noudatamme sen normeja. Habitus ilmentää ihmisen historiallista ja sosiaalista olemisen tapaa. Kotiseututyötä voidaan pitää tärkeänä dynaamisena voimana, mikä voimistaa sosiaalista pääomaa ja identiteettititietoisuutta tulevana voimavarana.”

Marjetanjuhlassa julkaistiin Oiva Mustosen suunnittelema pöytästandaari. Siinä kuvataan vihreällä pohjalla neljä keltaista tottotulta eli vainovalkeaa, joilla kyliä uhkaavasta vaarasta ennalta varoitettiin. (Totto XXI, 25.)

Ensimmäisen standaarin sai sen suunnittelija Oiva Mustonen. Muut saajat olivat Lapin maakuntamuseo, Lapin metsämuseo, Esko Pernu, Juhani Pöykkö, Rovaniemen kaupunki, Maija-Liisa Tennilä ja Hannes Viiri.

Marjetanpäivien muu ohjelma: Musiikki Rovaniemen VPK:n soittokunta kapellimestari Olli Kanniston johdolla, pelimannimusiikkia Hannua Rahikainen kaksirivinen hanuri, sirkustaidetta Sirkus Taika Aika.

Rovaniemen Kalevalaiset Naiset esittelivät naisten ja miesten kansallispukuja. Työnäytöksenä oli punamultamaalin keittäminen.
Emännät tarjosivat juhlakahvit ja kotiin viemiseksi oli mahdollista ostaa juuri valmistunut Totto XIX -julkaisu, josta oli 600 kappaleen painos. 

26.7.2012 pidettiin Virsiseurat rovasti Ilmo Pulkamon johdolla. Veisuuta säesti harmonikalla Tarja Alakörkkö. Emännät tarjosivat kampanisukahvit. 

24.–26.8.2012 Totto ry osallistui Rovaniemen Wanhoille Markkinoille ensimmäistä kertaa.  Kojussa myytiin 460 kampanisua, Totto XIX -julkaisuja 50 kappaletta sekä vanhempia julkaisuja.

8.–9.9.2012 Rovaniemi-viikon aikana museolla oli Avoimet ovet.  Johtokunnan jäsenet olivat esittelemässä ja emännät tarjosivat kahvit.

9.9.2012 pääsi tutustumaan Uulan myllyyn: kaupunki järjesti kuljetuksen, tarjolla oli myllyn esittelyä ja kahvit.

28.10.2012 Rovaniemen Matkailuopiston opiskelijat ja yhdistyksen emännät järjestivät Römppäpuolisen. Tarjolla oli verilättyjä, karitsanpaistia, naurislaatikkoa ja uunijuustoa.  Ruokailijoita oli ennätysmäärä, noin 100 henkeä. Emäntien leipomat kampanisut menivät kaupaksi viimeistä rasiaa myöten.

2.12.2012 Totto ry osallistui toisen kerran Rovaniemen Yrittäjänaisten joulumyyjäisiin myyden julkaisuja ja muita painotuotteita.

21.12.2012 Tuomaanpäivän puurojuhlaa vietettiin jo perinteiseen tapaan. Saaren Soittajien joululaulut ja joulukuusi virittivät joulun tunnelmaan.

KORJAUSTÖITÄ  
Museorakennusten pärekattojen uusiminen aloitettiin savusaunasta. Ensin poistettiin vanhat päreet, minkä jälkeen naulattiin uudet tilalle. Työ valmistui noin viikossa. Päreiden hankintaan avustusta on saatu Museovirastolta, työ tehtiin talkoilla.

Kemiyhtiön saunan vahtimestarin puolen korjaustyö valmistui. Toisen puolen korjaus jatkuu kesään 2013. Koko sauna maalattiin punamultamaalilla.

Uulan myllyn entisöintiä jatkettiin. Sinetän sahan suojakatos maalattiin punamultamaalilla.

MUU TOIMINTA

Totto-kalenteri 2013 esittelee vanhaa Rovaniemeä.

Perinne- ja kokoelmatoimikunta aloitti museon kokoelmaohjelman laatimisen. Loppuvuoden aikana toimikunta keskittyi Toton arkistoaineiston läpikäymiseen.

Museon esitteitä toimitettiin Rovaniemen matkailuinfoon, leirintäalueelle ja eri majoituskohteisiin. Yhdistyksen toimintaa esiteltiin museon kotisivuilla.

2013: Uudet säännöt voimaan, omat kotisivut ja yhdistysarkiston järjestämistä

Vuoden 2012 vuosikokouksen hyväksymät uudet säännöt merkittiin yhdistysrekisteriin 11.3.2013.  Sääntöjen myöhästyneen voimaantulon vuoksi vuoden 2012 syyskokous pidettiin samanaikaisesti yhdistyksen kevätkokouksen kanssa 14.4.2013. Uuteen johtokuntaan valittiin puheenjohtaja ja kuusi jäsentä.

TAPAHTUMAT

5.7.2013 Muistojen bulevardi -konsertti museon pihalla. Vaskiseitsikko Saaren Soittajat esitti koti- ja ulkomaisia ikivihreitä. Lipputulot käytettiin Kemiyhtiön saunan korjaukseen.

21.7.2013 Marjetanjuhlaa vietettiin epävakaassa säässä noin 300 juhlavieraan läsnä ollessa. Juhlapuheen piti professori emeritus Jorma Ahvenainen.

Kiitoksena pitkäaikaisesta kotiseututyöstä luovutettiin Toton pöytästandaarit seuraaville: Lahja Mustonen, Helmi Pulkamo, Maria Saarela ja Pekka Ylikunnari. 

Muu ohjelma: Siepakoiden edustusryhmän tansseja, Kalevalaiset Naiset Kellonkilinää ja Runon virtaa, musiikki perinteiseen tapaan Rovaniemen VPK:n soittokunta kapellimestari Olli Kanniston johdolla. Työnäytöksenä oli veneen ja työkalujen tervausta. Tarjoilu: kahvit ja varraslohi.

25.7.2013 Virsiseurat rovasti Ilmo Pulkamon johdolla. Loppuhartauden piti uusi kirkkoherra Jouni Riipinen, laulua säesti kanttori Ruusu Tervaskanto. Emännät tarjosivat kampanisukahvit.

16.–18.8.2013 Rovaniemen Wanhat Markkinat: kojussa myytiin Totto-julkaisuja ja Pöykkölän kampanisuja. 

22.–24.8.2013 Maisemat ruotuun -hanke (ELY-keskus) aloitti talkoot pelto- ja rantamaiseman avartamiseksi. Museolla raivattiin hevoslaidun ja puovin tausta raivaussahalla. Lisäksi päärakennuksen läheltä poistettiin puita. Kaupunki vei raivausjätteet Mustikkamaalle. Töissä oli kymmenkunta talkoolaista, joille tarjottiin ruuat ja kahvit.

7.–8.9.2013 Rovaniemi viikon Avoimet ovet. Johtokunnan jäseniä oli paikalla esittelemässä. Lauantaina kuultiin Tuomo Korkalon esitelmä Pöykkölän tilan historiasta. Emännät hoitivat kahvitarjoilun.

27.10.2013 tarjolla oli Römppäpuolinen. Järjestäjinä olivat Lapin Matkailuopiston opiskelijat ja Toton emännät. Listalla olivat poronveripannullinen, suolasiika, punajuurilohkot, poronlihakeitto ja marjakiisseli. 

21.12.2013 Tuomaanpäivän puurojuhla keräsi väkeä talon täydeltä. Saaren Soittajien vaskikvartetin jouluiset sävelmät ja joulukuusi virittivät tunnelmaan.

KORJAUSTÖITÄ 

Puovirakennuksen sadekourut uusittiin. Lipputanko kaadettiin maalausta varten, mutta se osoittautui kuitenkin lahoksi. Puheenjohtaja Veikko Vaarala lahjoitti uuden lipputangon, jonka Kaarlo Alaoja työsti valmiiksi. Edellisen kerran tanko oli uusittu 1996.

Pärekattojen uusimista jatkettiin nyt riihessä. Työ valmistui viikossa. Masiinihuoneen katon uusiminen siirtyi kesään 2014. 

Kemiyhtiön saunan uusimistyöt saatiin loppuun marraskuussa 2013.

MUU TOIMINTA 

Perinne- ja kokoelmatoimikunta on koonnut eri paikoissa säilytyksessä olleen Toton yhdistysarkiston ja järjestänyt sen arkistokaavaluonnoksen mukaisesti väliaikaisiin arkistokoteloihin. Lopullista järjestämistä arkisto odottaa Lapin maakuntamuseon arkistossa. Toimikunta on myös valmistellut yhdistyksen kokoelmaohjelmaa.

Totto-kalenteri 2014 julkaistiin marraskuussa. Kuvissa esitellään vanhaa Rovaniemeä. Kaikki julkaisut olivat myynnissä museolla.

Yhdistyksen kotisivut saatiin valmiiksi joulukuussa. Ne teki graafinen suunnittelija Jukka Tarkiainen. Suunnitteluun osallistuivat myös Mervi Autti ja Eeva-Liisa Ylinampa. Kotisivujen osoite on www.totto.fi (Totto XXI, 71–72.)

2014:  Vuoden kulttuuriympäristöteko -palkinto, Pirttikonsertteja ja lankojen kasvivärjäystä

Lapin Rakennusperinne ry perusti 12.9.2014 vietetyn 40-vuotisjuhlansa kunniaksi Vuoden kulttuuriympäristöteko -palkinnon. Ensimmäinen saaja oli Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry. Palkinnon perusteena on rakennetun ympäristön kokonaisvaltainen vaaliminen. Palkinnon on suunnitellut teollisen muotoilun opiskelija Juho Saavalainen. (Totto XX, 80.) 

TAPAHTUMAT

14.6.2014 Kemiyhtiön saunan avajaiset olivat Suomalaisen saunan päivänä. Tutustumassa kävi noin 40 vierasta.  

20.6.2014 Juhannusaaton lipunnosto koleassa säässä.

6.7.2014 Kesäillan valssi, Merikantoa vaskilla. Saaren Soittajat esitti Oskar Merikannon musiikkia museon pihalla noin 80 kuulijalle.

12.–13.7.2014 Lankojen kasvivärjäyskurssi museon savusaunan rannassa. Päivi Linnansaaren opastukselle värjättiin maavillalankoja koivunlehdillä, suopursulla ja punasipulin kuorilla. Osa langoista myytiin Rovaniemen Wanhoilla Markkinoilla.

20.7.2014 Marjetanjuhlaa vietettiin helteisessä säässä. Paikalla oli noin 270 aluemaksun maksanutta osallistujaa. Varapuheenjohtaja Kaarlo Alaoja toivotti juhlaväen tervetulleeksi. Juhlapuheen piti dosentti Marianne Junila aiheenaan Evakosta kotiin. 

Muuta ohjelmaa: Markku Torkko ja Mauno Kylli kertoivat Lapin kaskukirjan synnystä ja esittivät näytteiksi otteita kirjastaan. Oululainen Sari Päätalo soitti kannelta, Rovaniemen VPK:n soittokunta säesti yhteislauluja ja viihdytti yleisöä 1940-luvun sävelin. Pöykön sukuseuran edustaja Kustaa Hulkko kertoi sukuseuran perustamisesta ja esitti sukunsa tervehdyksen.
Kahvin ja varraslohen nauttimisen jälkeen vieraat saivat tutustua lankojen kasvivärjäykseen ja seurata pajassa Jouni Kuukasjärven taontaa.

Juhlan juontajana oli Maarit Simoska.

21.7.2014 Pöykön sukuseuran perustava kokous. Osallistujia oli noin 80.

24.7.2014 Perinteisiin Virsiseuroihin osallistui noin 30 henkeä.

16.–18.8.2014 Rovaniemen Wanhat Markkinat: kojulla myytiin 500 kappaletta kampanisuja, Totto-julkaisuja, kasvivärein värjättyjä maavillalankoja ja Lapin Ammatiopistossa tehtyjä yrttivalmisteita.

10.9.2014 Maakunnallinen paikallismuseoiden edustajien tapaaminen Rovaniemen kotiseutumuseolla. Aiheena olivat kokoelmaohjelma ja kokoelmien huolto.

26.10.2014 oli Römppäpuolinen, jonka järjestivät Lapin Ammattiopiston opettajat ja Toton emännät.

21.12.2014 Tuomaanpäivän kuusijuhlaan saapui noin 100 osallistujaa. Vaskien jouluiset sävelet, riisipuuro, sekahedelmäsoppa, kahvi ja tortut loivat tunnelman.

Pirttikonsertit: Uutena Rovanniemen kotiseutumuseon tiloissa aloitettiin Pirttikonserttien järjestäminen. Vuoden aikana niitä oli kolme: I Kesän kynnyksellä 25.5.2014, II Kohti kaamosta 28.9.2014 ja III Itsenäisyyspäivän tunnelmissa 4.12.2014. Järjestelyistä huolehti Eeva-Liisa Ylinampa. Emännät hoitivat kahvitarjoilun. (Totto XX, 129–131.)

KORJAUSTÖITÄ 

Alkukesästä vaihdettiin liiterin pärekatto, kunnostettiin ovia ja punamullattiin rakennus kokonaan. Maasepän paja siistittiin avaamiskuntoon. Aloitettiin luhtiaitan katon huopakatteen vaihtaminen kolmiorimakatoksi. Puovin huopakaton tuulivahingot korjattiin. Päärakennuksen maalauksen alustava katselmus tehtiin syksyllä.

MUU TOIMINTA

Yhdistys on hakenut Museovirastolta avustusta yhdistysarkiston lopulliseen järjestämiseen. Perinne- ja kokoelmatoimikunta sai valmiiksi kokoelmaohjelman, jonka johtokunta hyväksyi 13.6.2014.

Yhdistyksen kotisivut ovat olleet käytössä vuodesta 2013 lähtien. Niistä vastaa Mervi Löfgren Autti. Facebook-sivut avattiin kesäkuussa 2014. Vastuuhenkilönä on Kaija Sälevä. (Totto XXI, 71–72.)

Totto-kalenteri 2015 julkaistiin joulukuussa. Kuvat esittelevät vanhaa Rovaniemeä. Julkaisut ovat myynnissä museolla.

Vuoden 2014 tapahtumista kooste Toton kotisivuilla.

2015: Puheenjohtajaksi Esko Oikarinen, tulevaisuuden haasteita, yhdistysarkiston järjestäminen valmistui

Yhdistyksen puheenjohtajana aloitti 23.11.2014 syyskokouksessa valittu Esko Oikarinen. Hänen edeltäjänsä Veikko Vaarala oli ollut puheenjohtajana ­2004–2014.

Tulevaisuuden haasteita yhdistyksen väki kokoontui pohtimaan 24.5.2015 kehittämispäivään.  Esitelmän museologiasta piti Matkailun tutkimus- ja koulutusalan instituutin johtaja, professori Juhan Edelheim. (Totto XX, 98–102). Kehittämispäivän antia on hyödynnetty toimintasuunnitelmissa, ensimmäisenä vuosille 2016–2018. 

TAPAHTUMAT

20.6.2015 juhannusaaton lipunnosto koleassa säässä.

19.7.2015 Marjetanjuhlaa vietettiin epävakaisessa säässä. Juhlan avasi puheenjohtaja Esko Oikarinen ja juhlapuheen piti Lapin yliopiston rehtori Mauri Ylä-Kotola aiheenaan Kotiseutujen merkitys ja moderni.

Toton pöytästandaarin saivat Leena Autti, Armi ja Sauli Luiro, Tuulikki Timonen, Veikko Vaarala, Pirjo Ylikoski ja Eeva-Liisa Ylinampa.

Marjatta Aunola lausui kalevalaisia säkeitä Maan synty. Tellervo Enbuske Rovaniemen Kalevalaisista naisista esitteli Rovaniemen kansallispukuja. Professori Vesa Puuronen esitteli juuri ilmestyneen teoksen Elämää Yläkemijoen kylissä, ja Olli-Petteri Kaihua esitti teoksesta otteita Toivo Saunavaaran evakkomuisteluista. Rovaniemen VPK:n soittokunta soitti tulomusiikkia ja säesti yhteislauluja. Kahvin, kampanisujen ja varraslohen nauttimisen lomassa juhlavieraat saivat seurata pirtanauhan kudontaa, pajupillin tekoa ja tutustua Lapin Sydänpiirin toimintaan.

Juhlan juontajana oli Maarit Simoska.

23.7.2015 Virsiseuroihin osallistui noin 30 henkeä. Emännät tarjosivat kampanisukahvit. 

14.–16.8.2015 Rovaniemen Wanhoille Markkinoille yhdistys osallistui neljännen kerran. Myynnissä olivat kampanisut ja julkaisut.

26.10.2015 oli tarjolla Römppäpuolinen, jonka valmistivat Lapin Matkailuopiston opettaja Markku Schroderus ja Toton emännät.  Ruokailijoita oli noin 40 henkeä.

21.12.2015 Tuomaanpäivän kuusijuhlaan saapui runsaat 80 henkeä. Saaren soittajien vaskien joulumusiikki ja tarjolla ollut jouluruoka virittivät tunnelmaan.

MUU TOIMINTA

Vuonna 2015 järjestettiin neljä Pirttikonserttia: IV Bachia pirtissä 29.3.2015, V Suvisoitto 7.6.2015, VI Nuorta Sibeliusta sunnuntai-illassa 13.9.2015 ja VII Tyttö ja kuolema 22.11.2015. (Totto XX, 129–131.) Konserttien vastuuhenkilönä on toiminut Eeva-Liisa Ylinampa.  

Vuonna 2012 aloitettu yhdistysarkiston järjestäminen saatiin päätökseen, kun yhdistys palkkasi omin varoin Petra Pallarin touko-kesäkuun ajaksi arkiston järjestämistyöhön. Arkisto, noin kaksi hyllymetriä, on säilytettävänä Lapin maakuntamuseon arkistossa. Arkistoon, joka on käytettävissä tutkimustarkoituksiin, voi tutustua sopimuksen mukaisesti. (Totto XX, 132.) YHDISTYSARKISTO

Rovaniemen kotiseutumuseo täyttää 60 vuotta 19.7.2017. Tämän vuoksi seuraava Totto-julkaisun sisältö tulee käsittelemään museotoimintaa. Koska 2017 on myös Suomen itsenäisyyden juhlavuosi; teema tulee esille julkaisussa. Johtokunta nimesi julkaisua varten toimikunnan, joka piti vuoden 2015 aikana kolme kokousta.

Totto-kalenteri 2016 ilmestyi Rovaniemen Wanhoille Markkinoile. Kalenterikuvissa esitellään evakosta paluuta ja Rovaniemen jälleenrakennuksen vaiheita. 

KORJAUSTÖITÄ 

Talkookausi alkoi huhtikuussa. Tilattiin tarvittavat päreet ja punamultatarvikkeet. Tellingit päätettiin teettää ammattityönä.

Puovin taakse pystytettiin uusi lammasaita. Lampaat tulivat 18.6.2015. Toisen vilja-aitan pärekatto purettiin ja uusittiin. Muutaman kerran talkoolaisia oli niin paljon, etteivät kaikki mahtuneet telineille. Lopuksi molemmat aitat punamullattiin samoilta telineiltä. 

Maasepän pajan restaurointi oli ohjelmassa kesällä 2015. Työtä jäi vielä kesälle 2016. Hyysikkä kaivettiin ylös maasta odottamaan kesän 2016 restaurointia. 

Päärakennuksen ulkoseinien kunnostus- ja maalaustyön valmistelu alkoi vuonna 2015. Perusteellisen selvityksen jälkeen tehtiin suunnitelma, jonka mukaan työhön haetaan Museoviraston avustusta. Lisäksi rahoitusta aiotaan hankkia yhdistyksen omalla varainkeruulla. Koko työn ajan asiantuntijana toimi restaurointimestari Marko Korkeasalo. Amanuenssi Heidi Pelkonen Lapin maakuntamuseosta oli asiantuntijana.

Vuoden 2015 tapahtumista kooste Toton kotisivuilla.

2016: Uudistusten vuosi, Totto-korut myyntiin

Strategioiden yhteensovittaminen: ”Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry:n tarkoituksena on säääntöjensä 2 §:n mukaan kotiseutuhengen ylläpitäminen ja kotiseututietoisuuden lisääminen, kotiseutukulttuurien vaaliminen ja edistäminen sekä rakennusperinnön vaaliminen­. - Kotiseutuliiton, museoliiton ja maakuntamuseon ohella yhteistyötä tiivistettiin alueellisten ja paikallisten sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Erityisesti nähtiin tärkeänä yhteistyön tiivistäminen Lapin korkeakoulujen sekä paikallisten yrittäjien ja matkailuelinkeinon kanssa.”

Toimintavuonna jatkettiin edellisenä vuonna aloitettua yhdistyksen organisaation ja toimintojen kehittämistä. Kehittämispäivät pidettiin 25.2.2016 ja 22.9.2016.

Vuosina 2016­–2020 toimikunnat olivat seuraavat: taloustoimikunta, viestintätoimikunta, perinne- ja kokoelmatoimikunta, kiinteistönhuollon toimikunta, museotoimikunta ja emännistö.

Mielipiteitä ja kannanottoja: Kotiseutuyhdistys jätti 5.9.2016 Lapin liitolle muistutuskirjelmän Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotuksesta. Yhdistys ehdotti Ounasvaaraa maakunnallisesti arvokkaaksi maisemanähtävyydeksi aiemman kaavaluonnoksen mukaisesti. Asiantuntijana muistuksen laadinnassa oli Mervi Löfgren. 

Puheenjohtaja Esko Oikarinen julkaisi seuraavat kirjoitukset: Helmiä Rovaniemen katukuvassa (Lapin Kansa 22.4.2016) ja Eletty elämä eläväksi (Lappilainen 15.6.2016). 

TAPAHTUMAT

23.6.2016 Juhannusaaton lipunnosto perinteiseen tapaan

23.7.2016 Marjetanjuhla, johon osallistui noin 150 henkilöä. Avauspuheen piti yhdistyksen puheenjohtaja Esko Oikarinen. Juhlapuheen piti Rovaniemen kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Liisa Ansala. Hänen aiheensa oli Tottotulista tulevaisuuteen: kotiseututoiminta ja tulevaisuuden sukupolvet. Musiikista huolehti Rovaniemen VPK:n soittokunta johtajanaan kapellimestari Olli Kannisto. Laulelmia esitti Duo Mulair, Mari ja Petteri Mulair.

Pitkäaikaisesta ansiokkaasta työstä yhdistyksen hyväksi yhdistyksen pöytästandaarit luovutettiin seuraaville: Kaisa Haverinen, Arto Harju-Autti, Rainer Hiuspää, Tuomo Pekkala, Ilmo Pulkamo, Maija Ylikunnari ja Pekka Ylikunnari.

Kahvin, kampanisujen ja varraslohen nauttimisen lomassa juhlavieraat saivat tutustua puovissa uudistettuun kalastusnäyttelyyn ja osallistua esineitten tunnistamiskilpailuun. Työnäytöksenä oli kesänavetan pärekaton naulaus. Lapsille on talutusratsastusta ja lohen painon arvaamista.

23.7.2016 Virsiseurat kokosi paikalle 35 henkeä. Rovasti Ilmo Pulkamo toimi tilaisuuden pappina. Emännät tarjoilivat kampanisukahvit.

19.–21.8.2016 Rovaniemen Wanhat markkinat. Myyntituotteina olivat Totto-kalenterit, muut julkaisut ja kampanisut. Uutena myynnissä olivat Totto-korut.

10.–11.9.2016 Rovaniemi-viikon Avoimet ovet museolla. Kävijöitä oli noin 250.

30.10.2016 Römppäpuolinen keräsi paikalle noin 60 vierasta.

21.12.2016 Tuomaanpäivän kuusijuhlaan osallistui noin 90 henkilöä.

Vuoden 2016 aikana järjestettiin neljä Pirttikonserttia: VIII Jeesuksen seitsemän sanaa ristillä 20.3.2016, IX Impressioita konsertissa 22.5.2016, X Syysserenadeja-konsertti 9.10.2016 ja XI Pohjoinen ulottuvuus 11.12.2016. Konserttien vastuuhenkilönä on toiminut Eeva-Liisa Ylinampa. Toton emännät ovat järjestäneet kahvitarjoilun. 

TOIMIKUNTIEN VUOSI 2016

Taloustoimikunta haki yhteistyökumppaneita ja suunnitteli lahjoituskampanjan, jonka varoilla on tarkoitus rahoittaa päärakennuksen kunnostusta. Lisäksi toimikunta hankki kannatusilmoituksia Totto XX -julkaisuun.

Viestintätoimikunta jatkoi entisen julkaisutoimikunnan työtä, myös uusin tehtävin. Tehtävänjaot määriteltiin. Totto XX:n suunnittelu eteni. Teemana on 60 vuotta museotoimintaa 100-vuotiaassa Suomessa. Aiheista ja kirjoittajista on sovittu.

Kiinteistönhuollon toimikunta ja kiinteistöjen talkootoimikunta aloittivat talkookesän toukokuussa. Korjaustöiden suunnitelma laadittiin kolmelle vuodelle (2017–2019). Pihan haravointi, ulko- ja sisätilojen siivous kuuluivat ohjelmaan ennen kesäkauden alkua.

Puovin taustan ja rannan lammasaidat uusittiin. Kesänavetan kunnostustyöt aloitettiin nostolla ja kengityksellä. Pärekaton uusiminen oli haasteellinen tehtävä, koska lappee on kolmionmuotoinen.

Lohenpaistokuoppa ei kuivunut koko kesän aikana, joten Marjetanjuhlan lohet paistettiin Hugo Richard Sandbergin istuttamien satavuotiaiden sembramäntyjen katveessa.

Perinne- ja kokoelmatoimikunta sai valmiiksi puovin kalastusnäyttelyn, Kemijoen lohen tarinan uudistuksen. Näyttely avattiin yleisölle 1.6.2016. (Totto XX, 72–73.) Toimikunta järjesti Marjetanjuhlassa esinearvuuttelun. Katso myös KOKOELMAT.⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠

Museotoimikunta suunnitteli ja aloitti yhteistyön korkeakoulujen kanssa. Tässä yhteydessä viritelttiin museo-opastuksen monipuolistamista. Samalla selviteltiin eri rahoitusmahdollisuuksia. Katso HANKKEET.

Myyntituotteiden ideointi alkoi Totto-koruista, jotka tulivat myyntiin Rovaniemen Wanhoille Markkinoille.

Emännistö huolehti vuoden aikana järjestettyjen tapahtumin tarjoilusta.

Rantasaunan varauksia oli 11 kertaa. Tuomaanpäivän kuusijuhlassa oli sauna-arpajaiset.

Talonmiespariskunta jatkoi työtään entiseen tapaan.

Myyntituotteet: 

Yhdistys toi kesällä 2016 myyntiin hopeiset Totto-korut, kaulariipuksen ja kravattikorun. Korujen malli on saatu Rovaniemen soljesta, joka vuodesta 1992 lähtien on ollut esillä Lapin maakuntamuseon perusnäyttelyssä. Korut valmisti kultaseppä Sanni Lehtinen. (Totto XX, 74–75.)

Totto-julkaisuja on edelleen saatavana museolla. Vuodesta 2003 alkaen on toimitettu seinäkalenteria, jonka kuvat-aiheet liittyvät Rovaniemen historiaan.

2017: 60 vuotta museotoimintaa 100-vuotiaassa Suomessa

Yhdistyksen toiminta jatkui 2016 tehdyn toimikuntajaon mukaisesti. Povipullon kultaa lapsiperheille⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠ -hanke aloitettiin.

Varainhankintaa ja korjausrahaston valmistelu

Vuoden aikana yhdistys jätti useita avustushakemuksia, mm. Museovirastolle, Rovaniemen kaupungille ja Suomen Kulttuurirahaston Lapin rahastolle. Vuonna 2015 alkanut rahakeräyskampanja jatkui vuoden 2016 loppuun asti. Jatkoaikaa saatiin 31.12.2018 saakka.  Korjausrahaston perustamisen valmistelu aloitettiin.

Yhdistys vietti kaksikertaista juhlavuotta teemalla 60 vuotta museotoimintaa 100-vuotiaassa Suomessa. Totto ry oli mukana Lapin Suomi 100  -hankkeessa ja käytti juhlavuoden logoa kaikessa viestinnässään. 

Kertomusvuonna ilmestyi Totto XX -juhlajulkaisu 60 vuotta museotoimintaa 100-vuotiaassa Suomessa. Siinä on 144 sivua. Julkaisun toimittivat FM Marketta Harju-Autti (vast.), FM Mari Ekman, TaT Mervi Löfgren (Autti) ja Hovioikeuden presidentti (emeritus) Esko Oikarinen. Taitto: TaM Ulla Etto. 
 

TAPAHTUMAT

6.1.2017 Hetki kulttuurin ja kahvin parissa. Tapahtumaa koordinoi Museoliitto.

14.6.2017 La Strada – Ossi Runnen trumpetinsoittajan tie. Vaskiseitsikko Saaren soittajien konsertti Pöykkölän pihapiirin teltassa.

23.6.2017 Juhannusaaton lipunnosto museon pihalla

23.7.2017 Marjetanjuhla, joka oli samalla museotoiminnan 60-vuotisjuhla.  

24.7.2017 Pöykön suvun sukukokous

27.7.2017 Virsiseurat, joissa puhujina olivat rovasti Ilmo Pulkamo, kirkkoherra Kari Yliräisänen ja sairaalapappi Reijo Tikkinen, kanttorina Tarja Ylikörkkö.  Emännistö järjesti kahvitarjoilun.

19.8.2017 Kantelekonsertti Elegia – Martti Pokelan sävellyksiä

9.–10.9.2017 Rovaniemi-viikon Avoimet ovet museolla. Povipullon kultaa lapsiperheille -hanke järjesti ohjelmaa, aarrerata ja satutuokioita

29.10.2017 Perinneateria Römppäpuolinen, jossa ruokailijoita oli lähes 100.

10.12.2017 Olkikoriste- ja piparikurssi lapsiperheille

15.–17.12.2017 Arktiset Markkinat Arktikumissa, yhdistys osallistui ensimmäisen kerran. Myytävänä olivat julkaisut, Totto-korut ja Pöykkölän kampanisut. 

21.12.2017 Tuomaanpäivän kuusijuhla, johon osallistui noin 100 henkeä. Musiikkia: Saaren soittajien vaskikvartetti ja Mauri Miettunen nokkahuilu. Markettta Harju-Autti luki Jouluevankeliumin Biblia 1642:n mukaan.

HANKINTOJA

Kotiseutumuseon sisääntulokohtien opaskyltit uusittiin. Englanninkieliseksi käännökseksi tuli Local Heritage museum. Tuotemyynnin helpottamiseksi vuokrattiin kolmen kuukauden määräajaksi kassapääte ja sen tarvitsema dataliittymä. Arvoesineiden näyttelyä varten hankittiin vitriini. Museon saunarantaan hankittiin laituri Rovaniemen kaupungin ja matkailuyrittäjien tuella. 

Vuoden 2017 aikana julkaistut kannanotot ja mielipidekirjoitukset ovat nähtävissä kotisivuilla. 

Vuoden 2017 tapahtumista kooste Toton kotisivuilla.

Totto-nimi ja sen taivutus

2018: Vuoden 2018 kotiseutuyhdistys, Roima-palkinto ja Suomenhevonen

Yhdistyksen puheenjohtajana toimi syyskokouksessa 17.12.2017 valittu Kaarlo Alaoja.

”Yhdistyksen ja museon tehtävien lisääntyminen ja monipuolistuminen ovat tuoneet esille tarpeen palkata ainakin osa-aikainen toiminnanjohtaja. Tehtävä on todettu niin tärkeäksi, että se on otettu vuoden 2019 toimintasuunnitelmaan.”

HUOMIONOSOITUKSIA

Suomen Kotiseutuliitto nimesi kokouksessaan 10.8.2021 Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry:n vuoden 2018 kotiseutuyhdistykseksi. 

Rovaniemen Matkailuoppaiden Roima-palkinto Rovaniemen kotiseutumuseolle 19.3.2018.

Toimikunnat jatkoivat edellisen vuoden jaottelun mukaisesti. Yhdistys jätti useita apurahahakemuksia. Rahankeräyskampanja jatkui 31.12.2018 saakka. Korjausrahaston perustaminen hyväksyttiin kevätkokouksessa 2018.

TAPAHTUMAT

HANKINTOJA

Maksuliikennettä varten ostettiin kaksi älypuhelinta ja niihin liittyvät kaksi iZettle-maksulaitetta. - Kertausta: Museon ensimmäinen puhelin tuli ensin talonmiehen asuntoon 1962 ja museon puolelle 1974.

Keittiöön ostettiin syksyllä museon ensimmäinen astianpesukone. - Kertausta: Vesijohto ja viemäri keittiöön on laitettu 1975 eli 43 vuotta aikaisemmin.

Päärakennuksen ulko-oven lukot uusittiin.

TOIMIKUNTIEN VUODESTA 2018

Taloustoimikunta valmisteli museorakennusten korjausrahaston perustamisen. Se hyväksyttiin yhdistyksen kevätkokouksessa 22.4.2018.

Kiinteistönhuollon toimikunta ja talkooporukka Päärakennuksen kunnostus- ja maalaustyössä saatiin valmiiksi joenpuoleisen seinän ja eteläpäädyn vanhan maalin poisto. NeVe siirsi rikkoontuneen vesijohtonsa kauemmas heinäladosta. Syksyllä navetan katon päreet poistettiin ja kattoon asennettiin öljykarkaistu kovalevy. Masiinihuoneen pärekatto uusittiin loppukesällä.

Kajaanintien ja Pöykköläntien välinen alue raivattiin näkyvyyden parantamiseksi. Lampaat laidunsivat puovin takana ja rantaniityllä. Kotipeltojen tasoitus aloitettiin. Heinälatoon rakennettiin kylkiäinen tavaroiden säilytystä varten.

13.5.2019 äitienpäivänä Kemiyhtiön saunaa suojattiin tulvalta.

Rovaniemen koulutuskuntayhtymältä saatu valkokangas asennettiin pirttiin. Yläkerran Annikin kamarin kokouskäytettävyyttä parannettiin.

Perinne- ja kokoelmatoimikunta Vuoden teemana olivat Suomenhevonen ja Kirppu. Tallin näyttely uudistettiin. Teeman myötä yhdistys oli mukana ravitorilla Kuninkuusraveissa 28.–29.8.2018. Ravien alla museolla järjestettiin Kirppu-orin ilta. Aiheeseen liittyvänä teetettiin Kirppu-tuotteet: tarra, magneetti ja vaneripostikortti. Lisäksi Totto-kalenteri 2019 tehtiin Suomenhevosen kunniaksi. Aihe oli esillä myös Marjetanjuhlassa.

Museotoimikunta Toimikunta suunnitteli ja kehitti toimintasuunnitelman mukaista hanketoimintaa. Tätä varten haettiin rahoitusta eri tahoilta. Toimikunta neuvotteli yhteistyömuodoista Lapin Ammattikorkeakoulun, Steiner-koulun ja yhden päiväkodin kanssa. HANKKEET 

Perinnekasvitarhan toimikunta Perinnekasvitarhan toimikunta aloitti uutena. Se teki raivatulle kotipeltojen alueelle hankesuunnitelman, Perinteitä kasvitarhaan. Tehtävään haettiin rahoitusta.

Rantasauna Saunaa varattiin parikymmentä kertaa.

2019: Päärakennuksen maalaus valmis, Esko Oikarinen puheenjohtajaksi, logon uudistus

Yhdistyksen puheenjohtajaksi palasi syyskokouksessa 16.12.2018 valittu Esko Oikarinen.

Johtokunta nimesi kokouksessaan 16.1.2019 toimikunnat entisen käytännön mukaan.

Yhdistys jätti vuoden aikana monia avustushakemuksia, mm. Museovirasto Lapin Ely-keskus ja Rovaniemen kylien kehittämissäätiö.

TAPAHTUMAT

Seuraavassa kuvakooste Marjetanjuhlasta. Kaikista tapahtumista tarkemmin Tapahtumat.

KANNANOTOT

TOIMIKUNTIEN VUODESTA 2019

Taloustoimikunta järjesti kannattajajäsenkampanjan, jonka aikana saatiin 18 uutta jäsentä. 

Viestintätoimikunta jatkoi työtään entiseen tapaan. Yhdistyksen kotisivuja uudistettiin, yhdistyksen ja museon esitteitä ajantasaistettiin ja uudistettiin. Instagram avattiin 1.6.2019.

Toimikunta valmisteli logouudistuksen. Minna Kurttilan laatima ehdotus hyväksyttiin johtokunnan kokouksessa 27.5.2019. Samassa yhteydessä päätettiin, että yhdistyksen toiminnan alusta asti yhdistyksen tunnuksena käytössä ollut sinettimerkki jää käyttöön vain painotuotteissa. (Totto XXI,  16–30.)

Kiinteistöhuollon toimikunta ja talkooporukka Päärakennuksen maalaustyö saatiin loppuun. Palotarkastus ja sähkötarkastus tehtiin alkukesästä. Päärakennuksen pirtin lämpöpatterit vaihdettiin öljytäytteisiin, kauko-ohjattaviin pattereihin. - Kertausta: Päärakennukseen oli asennettu sähkölämmitys 1969. Pirtin pistorasioita lisättiin ja valaistusta parannettiin asentamalla orsin päälle led-valonauhat. Pelastussuunnitelma päivitettiin ja Sadonkorjuumarkkinoita varten tehtiin oma suunnitelma.

Lapin AMK:N maanmittaustekniikan opiskelijat tekivät  museoalueen kartoitustyön.

Lammasaita kunnostettiin, parkkipaikka hoidettiin, navetan pääty punamullattiin, heinälato kengitettiin. Uulan myllyllä oli lokakuussa raivaustalkoot.

Perinne- ja kokoelmatoimikunta Toimikunta päivitti kokoelmaohjelman ja rakennusten käyttösäännön. Viimeistely ja hyväksyminen siirtyivät vuoden 2020 puolelle.

Museon kokoelmista poistettiin kaikki lupaa vaatineet aseet ja ammukset. Mårdin aitan esineistö inventoitiin.

Palvelu- ja tuotekehitystoimikunta (aik. Museopalvelutoimikunta): Ohjelmassa oli maksullisten palveluiden ja tuotteiden pitkän aikavälin suunnittelu. Tarkoitusta varten lähetettiin rahoitushakemuksia. Keskeisenä oli lapsiperheteema ja koululaisten osallistuminen. HANKKEET

Perinnekasvitarhan toimikunta Toimikunta uudisti hankesuunnitelmansa ja haki rahoitusta eri lähteistä. Kasvitarhan perustaminen aloitetaan vuonna 2020.

Emännistö huolehti kaikkien tilaisuuksien tarjoilusta. Joukkoon oli saatu uusia talkoolaisia.

Kehittämisryhmä aloitti vuonna 2019. Sen tehtävä on olla luonteeltaan valmisteleva ja eri toimintamuotoja yhteen sovittava.  Keskeistä on digitalisaation kehittäminen.

Talonmiespariskunta Armi ja Sauli Luiro: Armi Luiro on osallistunut emännistön työskentelyyn.  Talonmiehen tehtävien lisäksi Sauli Luiro on osallistunut talkoisiin.  

Vuoden 2019 tekstin historiaosuuden lopuksi kuvakooste Sadonkorjuumarkkinoilta:

2020: Erilainen vuosi

Rovaniemen kotiseutumuseo oli avoinna tiistaista sunnuntaihin 1.6­.­–30.9.2020 klo 12–17. 

Vuonna 2020 monet ohjelmat ja tapahtumat jouduttiin koronapandemian takia perumaan kokonaan tai siirtämään kuten esimerkiksi Marjetanpäivän juhla. Kaikista peruuntumisista ilmoitettiin eri tiedotusvälineissä. 

Marjetanpäivä 19.7.2020
Vuonna 2020 juhlaväki ei kokoontunut Pöykkölän kartanolle perinteiseen Marjetanpäivän juhlaan.

Johtokunta ja toimikunnat jatkoivat toimintaansa mahdollisuuksien mukaan. Kokouksia ja palavereita pidettiin myös etäyhteyksien. Johtokunta kokoontui 10 kertaa ja käsitteli 160 asiakokonaisuutta. Yhdistyksen kevätkokous pidettiin siirrettynä 27.9.2020. Sitä vastoin syyskokous pidettiin ajallaan 13.12.2020.

Seuraavassa poimintoja muutamista yksityiskohdista:

Ohjelmapalvelut

Lapin ammattikorkeakoulun restonomikoulutuksen kanssa järjestettiin työpajoja ja seminaareja etätoteutuksina Teamsissa:

29.4.2020 Digitaalisen markkinoinnin esitykset ja iltapäiväseminaari

7.5.2020 Instagram, aamupäivän työpaja

15.5.2020 Facebook-tapahtumat, iltapäivän työpaja

7.10.2020 Tapahtumakonseptit, iltapäivän työpaja

18.11.2020 Tapahtumakonseptien esitykset, päiväseminaari (Totto XXI, 51–57.)

Kiinteistötoimikunta (entinen kiinteistöhuollon toimikunta ja talkootoimikunta). Toimikunta teki vuosittaisen katselmuksen 14.10.2020, jossa todettiin lähiaikojen tarpeelliset / välttämättömät korjaustyöt.

Peltoalueelle perustettiin perinnekasvitarha. Muut pellot raivattiin ja käännettiin. Sadonkorjuumarkkinoiden suuren myyntiteltan paikka tasoitettiin ja paikalle kylvettiin heinänsiemen.

Puovin alapohjan korjaustyö tehtiin loppuvuodesta. Työtä varten yhdistys sai Museoviraston avustuksen. Ulkoseinään keittiön kohdalle asennettiin vesiposti kesäkäyttöä varten. Rantasaunalle kesäkäyttöä varten kaivettiin maahan muovinen vesijohto vesipostin haarasta. Keittiön ja maitokamarin varustusta ja sähkötöitä varten saatiin rahoitus. Uulan myllyllä kaadettiin puustoa jokiuoman reunoilta museoviranomaisten suosituksesta ja ohjeiden mukaan. (Totto XXI, 72–77.)

Rovaniemen kotiseutumuseon museorakennusten käyttösääntö vahvistettiin johtokunnassa. (Totto XXI, 72–77.) 

Kokoelmatoimikunta ja kokoelmajaos Rovaniemen kotiseutumuseon kokoelmaohjelma vahvistettiin ja aineistolahjoitusten vastaanottamisen periaatteet täsmennettiin. Maitokamari muutettiin emännistön työtilaksi. Kokoelma siirrettiin puoviin. Diaarikirjojen kirjoittaminen tietotekniseen muotoon aloitettiin. Päätettiin myös tehdä kotiseutumuseolle käyttökokoelma.

Museovirastolta haettiin avustusta kokoelmatyöhön hankkeella Esinekokoelma elämys- ja oppimiskeskuksen sydämessä.

Totto ry:n yhdistysarkisto 2010–2020 järjestettiin ja sijoitettiin Lapin maakuntamuseon arkistoon. (Totto XXI, 70)

Kotisivuilla, facebookissa ja instagramissa aloitettiin syksyllä kuukauden esineen esittely. Esillä olivat seuraavat: lokakuu verkon laudukset, marraskuu nukkumaloova ja joulukuu Biblia 1642. Samoin esiteltiin Totto-kalenterin kuukauden valokuva.

Museokauppa, kesäkahvila ja tilavuokraus

Kertomusvuonna perustettiin pienimuotoinen museokauppa päärakennuksen porstuaan.

AVAIMET-tuoteperhe: Kertomusvuonna saatiin myyntiin kangaskassi, pussukka ja pyyhe/pöytäliina. Kuosin keskiössä on vanha kookas käsin taottu avain, joka kuuluu museon kokoelmiin. Kuosin suunnitteli Lapin yliopiston taiteiden tiekunnan opiskelija Ida Sarisalmi.

Muita myyntiartikkeleita ovat edelleen Totto-julkaisut, Totto-kalenteri, Totto-korut, Kirppu-tuotteet ja Pöykkölän kampanisut. 

Kertomusvuonna pidettiin auki kesäkahvilaa kotiseutumuseon aukioloaikoina. Tarjolla oli kahvia, teetä, mehua ja leivonnaisia.

Tilavuokrat kokouksia, juhlia ja muita tilaisuuksia varten määriteltiin päärakennuksen sisätiloihin ja piha-alueelle. Rantasaunaa vuokrattiin edelleen tilauksesta. Koronaepidemia rajoitti tila- ja saunavuokrausta.

Markkinointia

Markkinointia tehostettiin erityisesti sosiaalisessa mediassa. Kotisivuja uudistettiin ja Facebookin käyttöä lisättiin. Instagram otettiin täysipainoisesti käyttöön Sadonkorjuumarkkinoilla. Digitaaliseen markkinointiin saatiin Lapin ammattikorkeakoulun Matkailu- ja palveluliiketoiminnan restonomi-opiskelijan Katja Hackin laatima työkirja Totto ry:n markkinoinnin monipuolistaminen ja kohdentaminen Instagramissa ja Facebookissa.

Digitaalisen markkinoinnin kehittäminen on haaste jatkossakin. Digi-viestintäryhmä perustettiin loppuvuodesta. Mukana ryhmässä on myös digitaalisen markkinoinnin asiantuntija Lapin ammattikorkeakoulusta.

Totto XXI -julkaisun valmistelu ja Totto-kalenteri 2021

Kotiseutu- ja perinnetietoisuuden lisäämiseksi valmisteltiin Totto XXI -juhlajulkaisua Marketta Harju-Auttin johdolla. Julkaisuun päätettiin kerätä kirjoituskutsun kautta entisten rovaniemeläisten nuoruusmuistoja ja kuvata yhdistyksen ja kotiseutumuseon historiaa vuodesta 1951 alkaen vuoteen 2021 saakka.

Taloustoimikunta hankki rahoitusta juhlajulkaisun taitto- ja painatuskustannuksiin.

Totto-kalenteri 2021 valmistui Sadonkorjuumarkkinoille. Kuvat ovat Matti Körkön kokoelmasta, teemana Kyläläisiä ja kotieläimiä. Suunnittelu ja toteutus: Mervi Löfgren Autti, Marketta Harju-Autti, Mari Ekman ja Hilja Paloniemi, kuvankäsittely Jukka Suvilehto.

Huomionosoitus

Suomen Kotiseutuliitto myönsi 20.11.2020 Kotiseututyön ansiomitalin kahdeksalle henkilölle. Kotiseututyön ansiomitalin saajista yksi oli Marketta Harju-Autti Rovaniemeltä, kotiseutuyhdistys Toton aktiivijäsen. 

Vuoden lopulla tulevasta

Vuonna 2016 alkanut vahva strateginen kehittämistyö kiteytyi 13.12.2020 hyväksytyssä kolmen vuoden (2021–2023) toimintasuunnitelmassa seuraavaan muotoon:

”Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry:n toiminta-ajatuksena on toimia aktiivisesti ja verkostoituen alueellisesti laajalla toiminta-alueellaan tekemällä kokonaisvaltaista kulttuuriperintötyötä, joka lisää osaltaan maaseudun elinvoimaa.  Yhdistys tukee kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja ympäristöjen sekä suojeltujen rakennusten ja kohteiden säilyttämistä sekä niiden kestävää hyödyntämistä. Yhdistys vahvistaa yhteistä rovaniemeläistä identiteettiä lisäämällä kotiseututietoisuuden ja perinteiden arvostamista.

Yhdistys ylläpitää Rovaniemen kotiseutumuseota Pöykkölässä sekä Uulan myllyä ja myllypirttiä Sinetässä.  Kotiseutumuseosta kehitetään kaikenikäisiä kiinnostava ja tunnettu perinnekulttuurin elämys- ja oppimiskeskus kahdeksan vuodenajan ohjelmapalvelujen viitekehyksessä museaaliset arvot ja vaatimukset huomioon ottaen.”

Vuoden 2020 tapahtumista kooste Toton kotisivuilla.