Suuren adressin nimien keruu Rovaniemellä 1899

Rovaniemen kotiseutumuseon kokoelmissa on painokuvakollaasi Pietariin matkustaneesta Suuren adressin lähetystöstä vuodelta 1899. Kollaasissa on valokuva lähetystöstä Nikolain kirkon portailla Helsingissä, ja toinen valokuva kukitetusta Aleksanteri II:n patsaasta Helsingin senaatintorilla. Kukilla kansalaiset protestoivat helmikuun manifestia.

Suomen kansalta kerätty Suuri adressi oli näkyvä kannanotto Helmikuun manifestia vastaan

Kollaasin kuvituskuvissa kuvaillaan Suuren adressin keruutyötä. Rovaniemellä 14-vuotias Janne Koivuranta liikkui porolla.
13-vuotiaat rovaniemeläiset Lyyli Mylläri ja Lyyli Nordlund kulkivat hiihtämällä nimiä keräämässä.

Taustaa

Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Nikolai II antoi 15. helmikuuta 1899 julistuksen, jota kutsutaan Helmikuun manifestiksi. Siitä lasketaan alkaneen ensimmäisen sortokauden. Manifestin uskottiin kaventavan Suomen 1809 saamaa autonomiaa. 

⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Maaseudulla keruutyön tekivät pääasiassa ylioppilaat hiihtämällä. Tuon ajan kulkuvälineillä ihmisten tavoittaminen harvaan asutussa maassa oli hankalaa ja hidasta, olihan keskitalvi. Suureen adressiin kertyi 11 päivän aikana runsaat puoli miljoonaa eli 522 931 allekirjoitusta. Kertyneiden nimien lukumäärä oli varsin suuri, sillä tuolloin Suomen väkimäärä oli noin 2,5 miljoonaa. 

Päivälehti 24.3.1899. 500 miehen lähetystö lähti 13.3.1899 – 125 vuotta sitten – viemään Suurta adressia junalla keisari-suuriruhtinas Nikolai II:lle. Pietarissa hän ilmoitti, ettei ota lähetystöä vastaan, mutta ei ole sille vihainen. Pettynyttä lähetystöä oli Helsingin asemalla vastassa tuhansien ihmisten hiljainen joukko.

Nuoret keräsivät nimiä Rovaniemellä 

Rovaniemelle ei 1899 vielä ollut rautatietä eikä lennätintä, mutta tieto Helmikuun manifestista oli saapunut paikkakunnalle ajoissa. Koska ylioppilaita ei Rovaniemellä juuri ollut, valikoitui tehtävään muita nuoria. Vuonna 1965 tehdyn haastattelun perusteella tiedetään, että heitä olivat ainakin 13-vuotiaat Lyyli Mylläri ja Lyyli Nordlund sekä 14-vuotias Janne Koivuranta. Tytöt liikkuivat hiihtämällä ja Janne porolla. Nimien keruusen suhtauduttiin koko pitäjässä myönteisesti: kun kerääjä tuli johonkin taloon, paikalle haettiin myös naapureita. Nimien perusteella voidaan päätellä, missä kerääjä kulloinkin oli liikkunut. 

Rovaniemeltä nimiä on vajaat 1600 eli 1582. Koko pitäjän väkiluku oli noin 8500. Allekirjoitukseen kuuluu nimi ja kirjoittajan asemaa osoittava tieto, esimerkiksi talollinen, emäntä, talollisen poika, piika, renki, itsellinen. Rovaniemen ja koko Lapin alueen adresseja lähti viemään Rantavitikan koulun opettaja Johan Emil Nordlund (1848–1919), Lyyli Nordlundin isä. Hän matkusti hevoskyydillä Ouluun ja sieltä junalla Helsinkiin. 

Rovaniemellä opettaja Johan Emil Nordlund palasi opettajan toimeensa. Hän opetti pojille laulun: 
Pois sortajan valta ja ansa, 
Saloilta mun Suomeni maan. 
Tult´ intoa täynnä ja kansa 
Pojat valmihit taistelemaan. 
(J. H. Erkko 1883, Herännyt Suomi. Valikoima Runoelmia.) 

Lyyli Jyrhämän (ent. Nordlund) mukaan opettaja varoitti poikia siitä, että laulu voitaisiin tulla kieltämään. Kertojan mukaan tämä vain lisäsi intoa laulaa sydämensä pohjasta saakka. (Ks. Totto VII ja Totto XIV).
Koko adressi avautuu seuravasta linkistä: https://digihakemisto.net/aineisto/1511672630. 
Rovaniemen osuuden sivunumerot adressissa ovat 447–527.
Muu Eurooppa tuki Suomen kamppailua sortotoimia Pro Finlandia -kulttuuriadressilla. Sen allekirjoitti 1063 kulttuurin, taiteen, tieteen ja politiikan vaikuttajaa kahdestatoista eri maasta. Tätäkään adressia keisari ei ottanut vastaan. Kotiseutumuseon kokoelmissa on vuonna 1899 painettu kopio Pro Finlandia -kulttuuriadressista. 

Teksti on kooste Marketta Harju-Auttin kirjoittamasta tekstistä ”Rovaniemeläiset Suuren adressin allekirjoittajina 1899”.

Aiheesta myös täällä: