Helmikuun manifesti ja Suuri adressi
Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Nikolai II antoi 15. helmikuuta 1899 julistuksen, jota kutsutaan Helmikuun manifestiksi. Julistuksen keskeinen sisältö oli määritellä Suomea koskevien lakien säätäminen niin, että Suomen valtiopäiville annettiin vain neuvoa antava rooli. Manifestin uskottiin kaventavan Suomen 1809 saamaa autonomiaa. Oltiin sitä mieltä, että se rikkoo aikaisempia sopimuksia.
Suomen kansalta kerätty Suuri adressi oli näkyvä kannanotto manifestia vastaan. Helsingissä järjestettiin nopeasti 20. helmikuuta kansalaiskokous, jossa päätettiin kerätä ja lähettää keisarille kirjelmä, jossa manifestia vastustetaan.
Suureen adressiin kertyi 11 päivän aikana runsaat puoli miljoonaa eli 522 931 allekirjoitusta. Lukumäärä oli varsin suuri, sillä tuolloin Suomen väkimäärä oli noin 2,5 miljoonaa ja silloisilla kulkuvälineillä ihmisten tavoittaminen harvaan asutussa maassa oli hankalaa ja hidasta. Olihan keskitalvi.
Aiheesta alustavat Marketta Harju-Autti Totto ry:stä ja Heidi Pelkonen Lapin maakuntamuseosta. Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan merkittävästä tapahtumasta kahvittelun lomassa!
Kahvi/tee ja puolukkapiirakka 7 e
