2015

Lauri Sallinen

 

PIRTTIKONSERTTI V

Suvisoitto sunnuntaina 7.6.2015 klo 19

Kaamos-kvartetti ja klarinetisti Lauri Sallinen  

Vuosi sitten alkunsa saanut Rovaniemen kotiseutumuseon ja Kaamos-kvartetin yhteistyöprojekti Pirttikonserttisarja on edennyt historiansa viidenteen konserttiin. Kaamos-kvartetti saa Suvisoitto-nimellä kulkevaan konserttiinsa vieraaksi klarinetisti Lauri Sallisen, ja mikä sopisikaan paremmin suvi-iltaan kuin kamarimusiikki jousikvartetin ja klarinetin voimin. 

Konsertin alkupuolella lähdetään musiikkimatkalle iki-ihanaan Wieniin. Länsimaisen taidemusiikin historian kenties merkittävin kaupunki Wien on houkutellut säveltaiteilijoita jo 1700-luvulta lähtien, jolloin siellä vaikuttivat mm. Haydn, Mozart ja Beethoven. Tällä kertaa konsertin avaa klassikoksi muodostunut Mozartin klarinettikvintetto, jonka Mozart sävelsi klarinetistiystävälleen Anton Stadlerille. Teos sai kantaesityksensä Wienissä vuonna 1789.

Anton Webern kuului niin kutsuttuun Wienin toiseen koulukuntaan. Wien oli yksi musiikin merkittävimmistä keskuksista myös 1900-luvun vaihteessa, jolloin elettiin länsimaisen musiikin murroskautta: luovuttiin sävellajeista ja klassista muotorakenteista. Konsertissa kuultavat Anton Webernin kuusi bagatellia jousikvartetille edustavat säveltäjän varhaistuotantoa. Ne on sävelletty vuonna 1913 säveltäjän ollessa kolmissakymmenissä. Ilmaisun tiivistyminen ja sävellajeista luopuminen luovat atonaalisen miniatyyrimaailman, jossa Webernin opettajan ja suuren esikuvan Arnold Schönbergin mukaan "jokainen katse voidaan laajentaa runoksi, jokainen huokaus romaaniksi”.  

Rovaniemen Totto ry:n tarjoamia väliaikakahveja seuraa teos kolmannelta itävaltalaiselta säveltäjältä. Erityisesti liedeistään tunnetuksi tullut Hugo Wolf opiskeli Webernin tavoin Wienissä, joskin muutamaa vuosikymmentä aiemmin. Pöykkölään saapuu Wolfin italialaisen serenadin myötä välimerellinen tuulahdus. Kesäisen raikas serenadi edustaa uuden musiikin aikakauden alkua, joskin teos perustuu vanhaan italialaiseen kansanmelodiaan, jonka pohjalle Wolf on onnistuneesti luonut alun perin jousikvarteton osaksi suunnitellun musiikillisen välipalan. 

Kaamos-kvartetti ja Lauri Sallinen tuovat suvisoiton päätteeksi pirttiin ensi kertaa musiikkia myös 2000-luvulta. Illan toinen klarinettikvintetto on suomalaisen Sebastian Fagerlundin sävellys, joka tarjoaa rytmisen mukaansatempaavan päätöksen kenties legendaariseen uuden musiikin festivaaliin Porvoon suvisoittoonkin viittaavalle konsertille. Kvintetto edelsi säveltäjän tuotannossa varsinaista läpimurtoteosta, klarinettikonserttoa. Konsertin säveltäjänimistä ainakin Mozart ja Fagerlund tuntuvat oivaltaneet klarinetin ominaisuuksien rikkauden, sillä myös Mozart sävelsi klarinettikvinteton lisäksi myös hienon klarinettikonserton ja -trion. Fagerlund kertoo teoksen luomisprosessista: ”Aloitin kvinteton säveltämisen keväällä 2004. Tämä vuodenaika, jota leimaa suuret muutokset pimeästä valoisaan, nukuksissa olemisesta heräämiseen ja staattisuudesta kiihkeään aktiivisuuteen on varmasti jättänyt osaltaan jälkensä musiikkiin.”

Pahimpien tulvien jo väistyttyä Pöykkölänkin rantatörmiltä, kelpaa siis kuunnella näitä luontoaiheista kumpuavia säveliä!  

Juuli Holma, Kaamos-kvartetti

 

Pääsylippuja myydään 40, 25 €/kpl. Liput museolta la klo 12-18, su klo 12 alkaen, käteismaksu, tiedustelut p. 040 772 9781.

Salissa Toton emäntien konserttikahvila klo 18-20.

 

Tervetuloa!

 

 

MARJETANJUHLA SU 19.7.2015 KLO 13

 

Rovaniemeläisten kotiseutujuhla

Pöykkölän kartanolla sunnuntaina 19.7. klo 13 alkaen

 

 

Ohjelmassa:

Yhdistyksen puheenjohtaja Esko Oikarisen avaussanat

Marjatta Aunolan Kalevalaisia säkeitä "Maan synty"

Lapin yliopiston rehtori Mauri Ylä-Kotolan juhlapuhe "Kotiseutujen merkitys ja moderni"

Yhteislaulua Rovaniemen VPK:n Soittokunnan säestämänä

Rovaniemen Kalevalaiset Naiset kertovat Rovaniemen kansallispuvusta

Professori Vesa Puuronen esittelee Elämää Yläkemijoen kylissä -teoksen

Olli-Petteri Kaihua lukee otteita Toivo Saunavaaran evakkomuisteluista

Juhlakahvit

 

Päivi Linnansaari kutoo pirtanauhaa, Hannes Viiri tekee pajupillejä ja Lapin Sydänpiirin toimintapisteessä kerrotaan sydäntyöstä.

 

Aluemaksu 10 € / 16 v. täyttäneet, lapset ja alle 16-vuotiaat maksuton sisäänpääsy

Aluemaksu sisältää kahvin ja kampanisun.

Myydään vartaissa loimutettua lohta ja Totto-julkaisuja.

 

Tervetuloa!

 

Yhdistyksen puheenjohtaja Esko Oikarinen
Palkitut vas Armi ja Sauli Luiro, Tuulikki Timonen, Pirjo Ylikoski, Veikko Vaarala ja Eeva-Liisa Ylinampa
Juhlan yleisöä

Esko Oikarinen, 
Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry:n puheenjohtaja

Avaussanat

Marjetanjuhla 19.7.2015 klo 13 Pöykkölässä

 

                                                                                      

Arvoisa juhlayleisö, kotiseutuväärtit läheltä ja kaukaa.

Arvoisa juhlapuhujamme, Lapin yliopiston rehtori Mauri Ylä-Kotola.

Tervetuloa tähän kotiseutujuhlaan Pöykkölän museon rauhoittavaan, kauniiseen ja perinteistä rikkaaseen pihapiiriin vieressä virtaavan Kemijoen partaalle. Pöykkölän historia on osa Suomen historiaa ja tarinaa. Vuonna 2017 Rovaniemen kotiseutumuseo täyttää 60 vuotta 100-vuotiaassa Suomessa. Parhaillaan yhdistys valmistautuu museotoimintansa 60-vuotisjuhlaan erilaisin tapahtumin ja hankkein, joissa otetaan huomioon Suomen itsenäisyyden juhlavuosi sukupolvemme merkittävimpänä tapahtumana. Juhlan kunniaksi yhdistys julkaisee Totto XX-juhlajulkaisun.

Kotiseutuyhdistys Toton toiminta on viime vuosina painottunut ja painottuu juhlavuoteen mennessä museotoiminnan kehittämiseen sekä Pöykkölän museoalueen rakennusten korjaus- ja kunnostustoimenpiteiden toteuttamiseen. Erityisen suuri hanke lähivuosina on päärakennuksen kunnostusmaalaus. Kaikki tämä asettaa yhdistyksen taloudenpidolle suuren haasteen. Sen vuoksi julkisen sektorin ja yrityselämän sekä jäsenistön tuki ovat yhdistyksen perustarkoituksen mukaisen toiminnan jatkamiselle ensiarvoisen tärkeitä. Olemme käynnistäneet lisärahoituksen saamiseksi muun muassa virallisen varainkeräyksen. – Leikkimielellä, mutta puolittain tosissaan kauppaamme korjattavan vilja-aitan pärekattoa 20 euron neliöhintaan ostajalle nimikoituna ja kauppasumma pärelastulle kuitattuna.

Museotoiminnan kehittämisellä ja rakennusten kunnossapidolla yhdistys pyrkii varmistamaan kotiseututyön, paikalliskulttuurin ja kulttuuriympäristön vaalimista ja kehittymistä Rovaniemellä. Samalla rakennukset saatetaan juhlakuntoon. Pöykkölän kotiseutumuseon alue ja sillä harjoitettavan täysimittaisen museotoiminnan säilyttäminen ovat keskeinen osa Rovaniemeläistä kulttuuriperintöä ja luontoympäristöä myös tuleville sukupolville. Tulevaisuuden voimme kohdata turvallisella mielellä, koska ”talon” eli yhdistyksen ja sen harjoittaman museotoiminnan perusta on vankka ja luja.

Hyvät kuulijat, nykyajan pirstaleisten vaikutteiden ristiaallokossa ihminen on tavallaan kuin kulkuri, nomadi, jolta tuntuvat olevan välillä hukassa monet keskeiset arvot ja tärkeät hyveet, kuten oikeudenmukaisuus, välittäminen, arvokkuus ja perinteiden kunnioittaminen, ja jolta puuttuvat liian usein perinteiset yhteisöllisyyden muodot: tuttu pihapiiri sekä suvun, sukulaisten, kavereiden ja eri yhteisöjen tukiverkosto. Internet-aikakaudella ”kilpailevia kotiseutukulttuureja, uudenlaisia kotipesiä ja pihapiirejä” voi olla monia, mitkä voivat omalta osaltaan olla hämärtämässä synnyinseutuun perustuvan identiteetin rakentumista.

Juuri tässä tilanteessa kotiseutuyhdistyksillä ja kotiseututyöllä on tärkeä rooli ja merkitys. Olen vakuuttunut, että enenevässä määrin ihmiset kaipaavat tietoa juuristaan nähdäkseen paremmin ja selkeämmin tulevaisuuden haasteisiin. Nykyajan elämänmenoa voikin välillä kuvaannollisesti filosofin sanoin verrata Minervan pöllön lentoon. Minervan pöllö nousee lentoon vain hämärässä. Silloin ei näe selvästi eteenpäin, mutta ei myöskään taaksepäin.

On syytä nostaa esille kotiseutukasvatuksen ja paikallisuuden merkitys perus-, ammatti- ja korkeakouluopetuksessa. Lapset ja nuoret saavat koko elämänsä ajalle aineksia identiteettinsä ja kotiseutusuhteensa rakentamiseen tutustumalla paikalliseen historiaan ja kulttuuriin sekä yhteisölle tärkeisiin paikkoihin ja kohteisiin.

Yhteistyöllä Lapin korkeakoulujen kanssa voisimme saada aikaan uusia luovia ratkaisuja. Miksi täällä Lapissa emme hyödyntäisi nurkan takana olevien omien korkeakoulujemme osaamispotentiaalia, koulutusta ja tutkimusta? Löytyisikö tätä kautta myös kehittämisideoita, joilla saisimme aikaisempaa enemmän nuoria mukaan kotiseututyöhön? Odotan mielenkiinnolla yliopistomme rehtorin jo etukäteen uteliaisuutta herättävää juhlapuhetta. Oletan, että rehtorimme sivuaa myös korkeakoulujen jalkautumista toimintaympäristönsä kehittämiseen korkeakoulujen alueellisena kehittämistehtävänä.  

Hyvä juhlayleisö, on kiitosten vuoro.

Haluan esittää parhaat kiitokset jatkuvasta ja vuosittaisesta tuesta julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyökumppaneillemme.

Tätä juhlaa ovat tukeneet lahjoituksillaan K-Market Pekkala, Sinettä, Energiapolar, Prisma, K-Market Viirinkangas ja K-Market Katajaranta. Näille juhlaa tukeneille myös parhaat kiitokset.

Arvostavat kiitokset myös yhdistyksen talkooväelle niin tämän juhlan rakentamisessa kuin ympäri vuoden tehdystä suuriarvoisesta talkootyöstä. Yhdistyksen toiminta ei olisi mahdollista ilman sankkaa avustajajoukkoa. Talkoiden tekeminen sopii suomalaiseen kulttuuriin kuin Väinö Linnan romaanitrilogian ”Täällä Pohjan tähden alla” päreiden naulaajat Koskelan torpan katolla. Kun yhdessä tekee, myös yhdessä nauttii aatteen palon siivittämänä.

Kunnioittavat kiitokset myös juhlapuheen pitäjälle, muille ohjelman mukaisille esittäjille ja juhlan juontajalle sekä työnäytösten järjestäjille. Juhlan yhteydessä kudotaan pirtanauhaa, valmistetaan pajupillejä ja esitellään sydäntyötä. – Professori Puurusen kirjaesittelyllä haluamme korostaa yhteistyön ja vuorovaikutuksen lisäämisen tarvetta muiden lähialueiden kotiseutu- ja kyläyhdistysten kanssa.

Toivon, että viihdytte tässä kotiseutujuhlassa ja nautitte sen monimuotoisesta ohjelmasta. Tarjolla on makoisat juhlakahvit ja perinteisellä tavalla valmistettua varraslohta.

Vielä kerran, lämpimästi tervetuloa tähän kesäiseen juhlaan.

Palkitsemiset ja muistamiset:

Pöytästandaarit (standaarin suunnittelu Oiva Mustonen) Veikko Vaaralalle, Eeva-Liisa Ylinammalle, Pirjo Ylikoskelle, Tuulikki Timoselle, Leena Auttille ja talonmiespariskunnallemme Armi ja Sauli Luirolle.

Perusteet:

Pitkäaikainen ja erityisen ansiokas toiminta yhdistyksen, museon ja kotiseututyön hyväksi.

Onnittelut, kiitokset ja toivomus, että yhteinen matkamme jatkuu.

VIRSISEURAT TO 23.7. 2015 KLO 18

Perinteiset virsiseurat museon pirtissä. Kahvitarjoilu.

Tervetuloa!

Perinneateria RÖMPPÄPUOLINEN

 

Sunnuntaina 25.10.2015

Kattaukset klo 13 ja klo 15

 

Tarjolla:

verikampsut, puolukkasurvosta

uunipaistia, -juurikkaita, pottuvoita

luumukräämiä

kahvia ja Hanna-tädinkakkuja

 

Hinta:

aikuiset 22 € / lapset alle 12 v. 10 € / alle 6 v. maksutta

Tervetuloa!

 

 

Kekri eli römppä

Kekri oli maata viljelevän väestön satovuoden taitekohta. Sitä vietettiin silloin, kun sato oli korjattu ja kaikki vanhaan vuoteen kuuluvat askareet oli saatu päätökseen.  Sen jälkeen voitiin toivottaa uusi vuosi tervetulleeksi. Römppää eli sadonkorjuun päättävää juhlaa vietettiin taloissa eri aikaan riippuen syystöiden valmistumisesta. Tavallisimmin sitä vietettiin mikkelin ja pyhäinpäivän tienoilla. Taloissa syötiin, juotiin ja juhlittiin yllin kyllin, minkä uskottiin varmistavan tulevan satokauden onnen.

Römppä aloitti myös palveluväen ainoan vuotuisen vapaaviikon. Silloin palkolliset saattoivat pestautua uuteen taloon rengeiksi ja piioiksi tulevan työvuoden ajaksi. 

Kaamos-kvartetti "Nuorta Sibeliusta sunnuntai-illassa" 13.9.2015.

PIRTTIKONSERTTI VII

"Tyttö ja kuolema"

 

Sunnuntaina 22.11.2015 klo 18

 

Kaamos-kvartetti: Kaarel Veenre -viulu, Juhana Inkinen -viulu, Elina Heikkinen -alttoviulu, Juuli Holma -sello

Vierailija: Väinö Jalkanen -urkuharmooni

 

 

Marraskuun pirttikonsertin otsikoinnin mukaisesti Kaamos-kvartetti tarttuu Franz Schubertin henkeäsalpaavaan klassikkoteokseen, jousikvartettoon d-molli, ”Tyttö ja kuolema”. Nimi viittaa Matthias Claudiuksen samannimiseen runoon, jota Schubert käytti yksinlaulunsa tekstinä. Vakavasti sairas Schubert otti teeman myöhemmin käyttöön d-molli  -jousikvartettonsa toisessa osassa, mutta säveltäjän lähestyvä kuolema loi varjonsa koko teoksen ylle.

Heikentyvästä kunnostaan, köyhyydestään ja masentuneisuudestaan huolimatta Schubert sävelsi viimeisinä vuosinaan upeaa musiikkia, joka on jäänyt elämään meidän päiviimme asti. ”Tyttö ja kuolema” -kvarteton hän sävelsi 1824 ilmeisesti vain muutamassa viikossa viimeisteltyään juuri niin ikään kvartettokirjallisuuden klassikoksi muodostuneen ”Rosamunde” -kvarteton partituurin. Ei ehkä ole sattumaa, että kvarteton sävellajiksi valikoitui kaikista sävellajeista surullisimpana pidetty d-molli. Varsin moni suuri säveltäjä länsimaisen musiikin historiassa on kirjoittanut ”viimeisen testamenttinsa” d-molliin lähtien J.S. Bachin Die Kunst der Fugesta tai W.A. Mozartin Requiemista.

Konsertin alkupuoli vietetään vielä kevyemmissä tunnelmissa, sillä luvassa on harvemmin kuullut, mutta ehdottomasti tutustumisen arvoiset teokset tšekkiläiseltä Antonín Dvorákilta sekä norjalaiselta Bjarne Brustadilta. Dvorákin musiikkia on kuultu pirtissä jo useamman kerran, mutta tällä kertaa jousisoittimien lisäksi pirttiin kannetaan myös urkuharmooni, jota soittamaan saamme rovaniemeläislähtöisen Väinö Jalkasen. Jousitriolle ja urkuharmoonille sävellettyjen bagatellien myötä Kaamos-kvartetin muusikot harmoonilla vahvistettuna tarjoavat kuulijoille todella uniinkin kokemuksen, joka on kuin luotu jaettavaksi Pöykkölän kotiseutumuseon kaltaisessa ympäristössä. Sävellyksen syntyvuoden 1878 aikoihin Dvorákilla oli tapana soittaa paljon kamarimusiikkia ystäviensä kanssa, joista eräs sattui omistamaan urkuharmoonin. Dvorák jätti oman soittimensa alttoviulun sivuun ja istui itse harmoonin eteen, joka oli tuolloin varsin uusi keksintö. Sävelkieleltään teos on kansallisromanttisen tyylin kultakimpale, jossa on paljon tarttuvia kansanomaisia melodioita mukaansa tempaavaa rytmisyyttä unohtamatta.

Konsertin avausnumerona kuullaan Bjarne Brustadin (1895-1978) kapriisit viululle ja alttoviululle. Brustad hallitsi itse molemmat soittimet ja soitti ammatikseen orkesterissa, mutta sävelsi sen lisäksi kamarimusiikkia, sinfonioita ja jopa yhden oopperan. Neljä lyhyttä kapriisia ovat paitsi säveltäjän tutkimusmatka uudenlaisten harmonioiden maailmaan, ennen kaikkea elämäniloista musiikkia vahvassa pelimannihengessä.

Juuli Holma, Kaamos-kvartetti

 

Liput: 25 € / myydään 40 kpl

Lippujen ennakkomyynti 5.11. alkaen Rovaniemen matkailuneuvonta, Lordinaukio,  ma-pe klo 9-17.

 

Salissa konserttikahvila klo 17-20.

 

Tervetuloa!