Kunniajäsenet ja yhdistyksen standaarin saajat


Kunniajäsenet

Yhdistyksen kunniajäseneksi yhdistyksen vuosikokous voi johtokunnan esityksestä kutsua yhdistyksen pyrinnöissä tai muuten toimialalla erikoisesti ansioituneita henkilöitä. Kunniajäsenellä ei ole jäsenmaksuvelvollisuutta. (Säännöt 1951, 4 § ja 1985, 5 §.) 

Herman Fredrik Kouri (1889–1970)­ maanviljelijä, Saarenkylä

Kutsuttu kunniajäseneksi yhdistyksen vuosikokouksessa 1960.

Muistelmia Rovaniemen historiasta, nauhoittanut Viljami Kaltio 1952. Digitoitu äänite yhdistyksen äänitearkistossa.

Rovaniemen murteen nauhoituksia 7 t 45 min Jorma Toivaisen tekemänä Suomen kielen nauhoitearkistoon 1960, digitoituna yhdistyksen arkistossa. Näyte kuunneltavissa osoitteessa https://www.kotus.fi › aineistot › murrenaytteet › Rovaniemen_murrenayte

Jorma Toivaisen tekemiä sanastotallennuksia Suomen murteiden sanakirjan arkistoon, noin 3000 sanatietoa; Jorma Toivainen, Murreoppaat puhuivat (Totto XI, 104–108)

Herman Kourin 70-vuotispäivät (Totto IV, 35)

Omia vastauslähetyksiä Sananuotta-kyselyyn, Suomen murteiden sanakirjan arkistoon, mm. totto-sana (Totto XXI, 17).

Muu huomionosoitus: Muistonimi Totonpolku Saarenkylässä Herman Kourin talon lähellä. Nimen ehdottaja ei ole Totto ry (Totto XXI, 21).  

Viljami Kaltio, ent. Kylmelin (1885–1967), Kemiyhtiön ja Rovaniemen kunnan rakennusmestari, Rovaniemen seurakunnan rakennustoimikunnan jäsen, Rovaniemi

Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry:n perustajajäseniä, yhdistyksen johtokunnan jäsen 1951–1953.

Kutsuttu  yhdistyksen kunniajäseneksi vuosikokouksessa 1961.

Nauhoitettuja muistelmia yhdistyksen äänitearkistossa.    

Viljami Kaltion suunnittelemia rakennuksia: Pöyliön kartanon päärakennus 1907 (tuhoutui 1944), Mettiskosken tilan päärakennus (1911), Rautiosaaren kunnalliskodin laajennus (1922), Suojeluskunnan paviljonki Ounasvaaralla, nyk. Punainen tupa (1926), oma talo kirkonkylän keskustassa (1926, tuhoutui 1944) ja Viirin kappeli (1952).

Viljami Kaltion artikkelit Totto-julkaisuissa:
- Voimistelu- ja urheilutoimintaa Rovaniemellä 50 vuoden aikana (Totto II,  80–114)
- Vanhaa 1800-luvun arkkitehtuuria Rovaniemellä (Totto VII, 17–23)

Heikki Annanpalo: Viljami Kaltio, rakennusmestari ja Toton kunniajäsen (Totto XIX, 30–33)


Hiskias Sonkajärvi (1887–1970) maanviljelijä, Sonka

Ei mukana yhdistyksen toimielimissä. Kutsuttu kunniajäseneksi yhdistyksen vuosikokouksessa 1961.

Nauhoitettu haastattelu yhdistyksen arkistossa, aiheena Songan kuningaskunta, haastattelijoina Matti Perunka ja Aapo Narkaus. (Haastattelukuva Totto II,  6 ja Totto XV, 60–61)


Kalle Ylipulli, Pullin Kalle (1899–1987) maanviljelijä ja autoilija, Rovaniemi

Yhdistyksen jäsen, Totto ry:n johtokunnassa 1960–1972 , Totto-julkaisun toimituskunnassa 1960–1964

Kutsuttu yhdistyksen kunniajäseneksi vuosikokouksessa 1973.

Kalle Ylipullin artikkelit Totto-julkaisuissa:
- Riihenpuinti (Totto II, 48–31)
- Rovaniemen markkinat (Totto, 22–25 murteella)
- Postinkantoa vuosisadan  vaihteessa Rovaniemeltä Auttiin (Totto VII, 38–39)
- Muistelu autoliikenteen alkuajoilta (Totto VIII, 47–50)
- Katovuosi 1968 (Totto IX 79, murteella)
- Katkelma Petteripojan varsitieltä (Totto XIII, 10–15)
- Rovaniemen sairaala ja lääkärit vuosisadan vaihteen tienoilla (Totto XIV,  54–55)
- Puimaosuuskunnan koneenkäyttäjä  (Totto XIV, 59)

Arvo Ruonaniemi: Kalle Ylipulli, Kotiseutunsa kertoja (Totto XV, 5–6, Muistokirjoitus)


Aili Hanni  (1909–1988) opettaja, Nivankylä

Yhdistyksen jäsen, johtokunnan jäsen 1960–1980, varapuheenjohtaja (1968­–1969), perinnetoimikunnan ja julkaisutoimikunnan jäsen.  

Kutsuttu kunniajäseneksi  vuosikokouksessa 1981

Aili Hannin artikkelit Totto-julkaisussa:
- Sana sanasta ja kaksi parhaasta (Totto III, 58–60  ja Totto XVIII, 43–60)
- Vanhojen vesimyllyjen kertomaa (Totto VI, 65)
- Lasten hokemia kansan suusta (Totto VII, 40)
- Näkemyksiä Rovaniemen seudun kotiseututyöstä (Totto XI,  81–89)
- Aili Hanni ja Eeva-Liisa Tolvanen, Entisestä ajasta nykyshen, Kuvakoosteita ja tekstejä (Totto, XIII, 126–135)
- Aili Hanni ja Eeva-Liisa Tolvanen, Sanoma perintheitten pohojalta (Totto XIV, 28–41)

Eeva-Liisa Tolvanen: Aili Hanni vaali uutterasti kotiseutuaatetta  (Totto XV, 4, Muistokirjoitus)


Matti Vanhapaavalniemi (1890–1976) maanviljelijä, Muurola, Paavalniemi

Yhdistyksen jäsen, ei mukana toimikunnissa. Kutsuttu kunniajäseneksi vuosikokouksessa 1973.

Esinelahjoituksia museoon 1950-luvulla.

Sirkka Lehtisen 1969 tekemiä murrenauhoituksia 8 tuntia Oulun yliopiston suomen kielen arkistossa. 

Matti Vanhapaavalniemi: Susi-Ruikka (Totto VI, 52)

Arvo Ruonaniemi, Mies kotivirtansa äärellä (Totto XI, 107–110) (ei muistokirjoitus) 

Vuoden 2013 säännöt

Yhdistyksen kunniajäseneksi  voidaan nimetä yhdistyksen toimintaan ansiokkaasti osallistuneita tai sen toimintaa merkittävällä tavalla tukeneita henkilöitä. Kunniajäsenellä ei ole jäsenmaksuvelvollisuutta. (Säännöt 2013,  5 §) 

Veikko Vaarala (1946–) yrittäjä, HTM-tilintarkastaja

Yhdistyksen jäsen 2004–, puheenjohtaja 2004–2014, johtokunnan jäsen 2014–2016, toimikuntien jäsenyyksiä

Nimetty yhdistyksen kunniajäseneksi  kevätkokouksessa 2018

Artikkeli Totto-julkaisuissa: Lukijalle (Totto XIX,  5)

Yhteensä seitsemän kunniajäsentä.

Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry:n standaari 

Yhdistyksellä on vuodesta 2012 lähtien ollut käytössään Oiva Mustosen suunnittelema pöytästandaari. Sen vihreässä kentässä on neljä keltaista heraldista liekkiä, jotka kuvaavat lähialueella sytytettyjä merkkitulia, tottoja. Standaarin sääntöjen mukaan kotiseutuyhdistys käyttää sitä kokouksissa ja juhlatilaisuuksissa pöytästandaarina. (Totto XXI, 25.)

Johtokunta voi myöntää pöytästandaarin juhlatoimikunnan aloitteesta: a) johtokunnan jäsenelle merkkipäivänä, b) avustaville henkilöille merkkipäivänä, c) yksityiselle henkilölle ansioista museotamme kohtaan, d) yksityiselle henkilölle taloudellisesta tuesta kotiseutumuseolle ja e) yhteisölle taloudellisesta tuesta kotiseutumuseon toiminnan hyväksi. Johtokunta voi myöntää pöytästandaarin: a) toiselle samalla alalla toimivalle yhdistykselle kotimaassa tai ulkomailla ja b) kiitollisuuden osoituksena ulkomaalaiselle henkilölle.

Totto ry:n pöytästandaarin vihreässä kentässä on neljä keltaista heraldista liekkiä, jotka kuvaavat lähialueella sytytettyjä merkkitulia, tottoja. Kuva Mervi Löfgren Autti.

Pöytästandaarin saaneet 

2012 Oiva Mustonen, pöytästandaarin suunnittelija ja rahoittaja, Lapin maakuntamuseo, Esko Pernu, Juhani Pöykkö, Rovaniemen kaupunki, Rovaniemen metsämuseo, museon 50-vuotisjuhla, Maija-Liisa Tennilä, Hannes Viiri

2013 Lahja Mustonen, Helmi Pulkamo, Maria Saarela, Pekka Ylikunnari, Kaarlo Alaoja, 60-vuotispäivä

2015 Leena Autti, Armi ja Sauli Luiro, Maaret Oinas, 60-vuotispäivä, Tuulikki Timonen, Veikko Vaarala, Pirjo Ylikoski, Eeva-Liisa Ylinampa

2016 Arto Harju-Autti, Kaisa Haverinen, Rainer Hiuspää, Tuomo Pekkala, Ilmo Pulkamo, Maija Ylikunnari, Ulla Ylikunnari

2017 Juha Keskiruokanen, Päivi Linnansaari, Mervi Löfgren, Esko Oikarinen, Helena Pekkala, Rovaniemen VPK:n soittokunta, Aarre Seppälä

2019 Anneli Matero, Veikko Oinas, Raimo Piittisjärvi, Ulla Välikangas, Martti Ruonakoski, Rovaniemen seurakunta

2021 Ulla Etto, Marko Korkeasalo, Unelma Laukkanen, Elli Mäkipeura, Raija Setälä, Helvi Syväjärvi

Yhteensä 46 standaaria.

Lähteet: Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry:n yhdistysarkisto. Totto-julkaisut.