1.5. Kuvia ja tallenteita
Varraslohi, Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry ja Rovaniemen kotiseutumuseo ovat kuuluneet yhteen vuodesta 1958 lähtien. Toiminnassa olevaat aktiivit ovat ottaneet kuvia, joista osa on yhdistyksen arkistossa. Varraslohi näkyy yhdistyksen julkaisuissa seuraavasti:
Totto-julkaisut
Varraslohi tulee esille yhteensä viidessä Totto-julkaisussa. Kuvien ottajaa ei julkaisussa mainita, mutta tässä selvityksessä on tullut esille se, että kuvaaja on yhtä poikkeusta lukuun ottamatta Väinö Ylikunnari.
1) Antti Ruokanen 1961: 10 vuotta kotiseututyötä Rovaniemellä (Totto V, 8–17). Kuva ja teksti (s. 14) Lohenpaistoa Marjetan päivillä nuotion loisteessa. Kuvassa monitietoinen ja -taitoinen Matti Vanhapaalvalniemi, Pöykkölän lohenpaistajien mestari. - Varraslohen paistamien oli tuolloin (1961) suhteellisen uusi asia, joten siitä ei vielä voitu puhua vakiintuneena ohjelmaan kuuluvana.
2) Kesäkatsaus Pöykkölään 1975 (Totto XII,123–124).
Kaksi kuvaa (s. 123): Varraslohi kuuluu Pöykkölän ja Rovaniemen seudun perinneruokiin. Lohen paistamisesta on pitkään huolehtinut Martti Autti ja pitkäaikainen on paloitttelija taustalla, emäntä Eeva Ylipulli Koskenkylästä.
Kuva (s.124): Näin se menee … ja hyvältä maistuu. Marjetan päivänä 1975 myytiin lohi taas kerran viimeistä palaa myöten. Lapin yliopisto suunnittelee kesäksi 1976 perinneruokien jatkoseminaarin, jolloin on tarkoitus keskittyä loheen ja muuhun kalaan. (Kuvasssa kaksi miestä lohinyytit käsissään. Taustalla lohivarras, jossa teksti varraslohta.)
3) Autti, Martti 1978: Ko met aloima kalanpaisthon vuona 1958 Pöykköläsä (Totto XIII, 78–83). Linkki
Teksti Rovaniemen murteella. Neljä kuvaa: Siteet (s. 79), Kalan halkaisu ja ruotiminen menossa (s. 80), Ei ollu vanhalla miehellä katiskaverkkoa (kuvassa varras) (s. 81), Vartaat ovat sopivan etäällä koivuhalkojen loisteessa, kun Martit ovat paistamassa (Kuvassa Martti Autti ja Martti Virikko (s. 82) ja Paisto jo menossa hyvällä mallilla, poikkipienat näkyvät etualalla (s. 83).
4) Rahikainen, Päivi 1989: Pöykkölän museorakennusten vaiheista (Totto XV, 4–54). Kartta vuodelta 1899 (s. 49). Pikkunumeron 48 selityksenä on tulvahauta. Tekstissä ei mainita paikan nykyistä tehtävää, lohen paistamista. Nykyiseltä nimeltään Lohikuoppa eli Lohenpaistokuoppa on syntynyt Saulin tulvassa 1859. Tulvasta on merkintä päärakennuksen joenpuoleisessa päädyssä nykyisen Itsenäisyyden kuusen kohdalla (Totto, Rovaniemen kotiseutumuseo, Museon opas 1977, 3).
Marjetan juhlien kuvia s. 63–70. Varraslohen paistosta on kuvia (s. 69) Marjetanjuhlan lohenpaistoa on ihaïltu vuodesta 1958 lähtien, väkeä paistopaikan ympärillä. (s.70) Monitoimimies Aapo Narkaus voitelee lohta vartaassa. Kiharapäinen innokas apuri lienee Heikki Sarapää, vasemmalla tupakoi Väinö Oinas, taustalla Auno Kerola, Paavo Poikela, Esko ja Kaisa Pernu. (s.70) Lohenpaistoa ála Martti Autti ja Martti Hiltunen. Lohenpaistoa hoitelee edelleen Martti Autti.
5) Iikka Paalvalniemen kolme maisemaa. 1900-luvun alun valokuvia Rovaniemeltä 2000: Totto XVIII, 2000, 80. Herrasväkeä lohenpaistossa. Kuva vuodelta 1918. Lapin maakuntamuseo. Linkitys kuvaan luvussa 1.
Todennäköisesti vanhin, jossa lohenpaisto vartaassa on esillä.
Samasta kuvasta Totto ry on teettänyt vuonna 2000 myös postikortin.
Totto- kalenteri 2017, 60 vuotta museotoimintaa 100-vuotiaassa Suomessa
Elokuun kuva
Martti Autti ja lohivarras: Kotiseutuneuvos Martti Autti lohenpaistossa, joka tuli Marjetanjuhlan ohjelmaan vuonna 1958. Lohenpaiston aloittivat Otto Korkalo ja Martti Autti, joka siirsi taidon myös tyttärilleen. Kuva Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry
Rovaniemen kotiseutumuseon esite
Kalastusosaston esittelyn lopussa (s. 27) on seuraava kuvaus: Patopaikkojen yhteydessä oli suojaisia kalanpaisto- ja keittopaikkoja. Patomiehet huolehtivat siitä, että koko kylänväki sai heti padon ensimmäisestä saaliista syödä yllin kyllin. ”Eihän patokhan anna, jos kallaa ei syyä.” (Teksti on esitteeseen lainattu Kustaa Vilkunan teoksesta Isien työ 1943, 79).
Tämän kuvauksen alapuolella on kuva lohivartaasta.
(Totto, Rovaniemen kotiseutumuseo, Museon opas 1977, 27.)
Kotiseutuyhdistyksen leikekirja
Kotiseutuyhdistyksen leikekirja on yksi yhdistyksen oman historian tallentamismuoto. Alueen lehdet ovat julkaisseet uutisia säännöllisesti. Leikekirjaa on kerätty toiminnan alusta lähtien. Marjetanjuhlasta 20.7.1958 on kaksi lehtijuttua. Varraslohen paistaminen on niissä esillä. Myöhemmin julkaisemme näitä lisää.
Muita tallenteita
TV2 Patakakkonen on kuvannut lokakuussa 1987 varraslohen paistamisen. Asia mainitaan Totto ry:n vuosikertomuksessa. Tallenne on elokuussa 2022 hankittu Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry:n käyttöön.