5. Kirjallisuutta ja muita lähteitä lohesta sekä Kemijoesta ja Ounasjoesta

Mukana ovat myös Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry:n Totto-julkaisujen tekstit, joissa käsitellään lohta sekä Kemi- ja Ounasjokea. 

Alaniska, Kari 2013: Kalojen kuninkaan tie sukupuuttoon: Kemijoen voimalaitosrakentamisen ja  vaelluskalakysymys 1943–1944.  Oulun yliopiston humanistinen tiedekunta. Humaniora. B 117.  http://urn.fi/urn:isbn:9789526202518

Alaruikka, Yrjö 1957: Petäjäskoski menneisyyden horisontista. (Totto III, 45–48.) 

Autti, Martti 1981: Ko met aloima kalanpaisthon vuona 1958 Pöykköläsä. (Totto XIII, 78–83.)

Autti, Outi 2013:  Valtavirta muutoksessa: vesivoima ja paikalliset asukkaat Kemijoella. Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta, Thule instistituutti. PDF-kokoteksti (PDF, 3 MB)

Autti, Outi 2015: Vesivoimaa koskien kylistä, elämänvirrasta. Yläkemijoen kylien historiaa I,  310–340. Yläkemijoen kylät ry. Toim. Vesa Puuronen.

Autti, Outi 2019: Kohtaamisia lohen kanssa. Yläkemijoen historiaa  II. Yläkemijoen kylien historiaa II,  91–105. Yläkemijoen kylät ry. Toim. Vesa Puuronen.

Fellman, Jakob 1957: Venematka kirkolta Petäjäskosken alle vuonna 1825.  – Katkelma Jakob Fellmanin teoksesta ”Anteckningar under min vistelse i Lappmarken. Suom. Henrik Hovilainen. (Totto III, 28–32.)

Kariniemi, Annikki 1964: Rovaniemi, suurten virtojen ja metsien suuri kylä. (Totto VII,  34–37.)

Kariniemi, Annikki 1981: Ounasjoen puolesta. (Totto XIII, 115–116.)

Kariniemi, Veikko 1961: Valajaskoski, lapsuuteni kala- ja eräpaikka. (Totto V, 34–37.)

Kemijoen Pransu 1971: Lohenpyytyä entisaikhan. (Totto X, 86–89.)

Klemetti, Oskari 1964: Muurolan. lohipadon teknillisistä laitteista ja vähän muustakin. ( Totto VII, 60–66.) 

Keränen Yrjö 1964: Lohen uistaja Kemijoella – runo. (Totto VII, 15–16.)

Lantto, Johan Henrik 1973: Kemijoen rannoilta. Muisteluksia sairaalassa 1973. (Totto XI, 111–113.)

Lehtien palstoilta poimittua 1981: Vuotoksen tekojärvi ja Ounasjoki askarruttavat ajatuksia. (Totto XIII, 122–125.)

Maunu, Eero 1981: Ounasjoki kulkureittinä. (Totto XIII, 84–87.)  

Mäkipeura, Elli 1961: Joelle, joka on muuttumassa järveksi, jota vallit ympäröivät ja ihmiselle, joka on asunut joen rannalla. (Totto XIII, 26.)

Mäkipeura, Elli 1981: Itsekoettua. (Totto XIII, 117–122.)

Norvasuo, Pentti 1964: Syntymäkyläni. (Totto VII, 24­–28.)

Pernu, Esko 2007: Sinettäjoki vesivoiman antajana härkinmyllylle ja vesisahoille. (Totto XVII, 12–25.).

Pokka, Hannele 1991: Rakennettujen vesistöjen jälkivalvontajärjestelmät. Suomalainen lakimiesyhdistyksen julkaisuja . A-sarja, n:o 188. Helsinki.

Rekonen, Rauni 2017: Uulan mylly – reitti menneisyyteen. (Totto XX, 81–96.)

Rinne, Reino 1981: Kaikki vaikenivat (runo). (Totto XIII, 112–114.)

Risku, Ahti 1973: Vesistön säännöstelyn vaikutus yleisetuun. (Totto XI, 69–81.)

Rovaniemen historia vuoteen 1721, Kotatulilta savupirtin suojaan 1995: Toim. Matti Saarnisto, Hannu Kotivuori, Jouko Vahtola ja Matti Enbuske. – Rovaniemen kaupunki, maalaiskunta ja seurakuntta.  

Rovaniemn historia 1721–1990, Jokivarren kasvatit ja junantuomat 1997: Toim. Matti Enbuske, Susanna Runtti ja Turo Manninen. Rovaniemen kaupunki, maalaiskunta ja seurakunta. 

Saalismaa, Kari 2008: Kemijoen lohi ja voimalaitosrakentaminen koskikaupoista kalakorvauksiin 1943–1980.  Oulun yliopisto Suomen ja Skandinavian historia.

Satokangas, Reija 2004: Talonpoika ja teollisuus vastakkain ja rinnakkain: Kemijokisuun agraariyhteisön murros 1860–1938. Oulun yliopiston historian  laitos, Suomen ja Skandinavian historia. Pohjois-Suomen Historiallinen yhdistys.

Vilkuna, Kustaa 1943: Isien työ ­– Veden ja maan viljaa,  arkityön kauneutta. Otava.

Vilkuna, Kustaa 1968: Miten viranomaiset murtivat vanhan lohenkalastusjärjestelmän. (Totto IX, 13–18.).

Vilkuna, Kustaa  1971: Miten ja miksi lohennousu Kemijokeen lopetetiin. (Totto X,  14–20.)

Vilkuna, Kustaa 1974: Lohi  – Kemijoen ja sen lähialueen kalastuksen historiaa. Otava. 

Ylijurva, Antero 1957: Lohenpyynnissä Souharin ja Leikkauksen lohiapajilla. (Totto III, 120–126.)

Luettelo tarvitsee täydennyksiä.

Muita

1) Herman Fredrik Kouri (1889–1970)­ maanviljelijä, Saarenkylä
Kutsuttu Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry:n kunniajäseneksi yhdistyksen vuosikokouksessa 1960. 
Jorma Toivaisen Suomen kielen nauhoitearkistoon 1960 tekemä haastattelu.  Digitoituna yhdistyksen arkistossa. Näyte kuunneltavissa ja luettavissa osoitteessa: https://www.kotus.fi › aineistot › murrenaytteet › Rovaniemen_murrenayte

2)  Sattuipa Lapissa Yle Areena, Kun lohi nousi Kemijokeen
Matti Vanhapaavalniemen (1890­–1976) haastattelu lohenpyynnistä  Rovaniemen alapuolella. 
Kuvaus päättyy lohentulon loppuun 1948.  
Kutsuttu Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry:n kunniajäseneksi  syyskokouksessa 1973.

3) Niemi, Tapani 2021: Lohen surma. Kuka murhasi Kemijoen lohen. Viisiosainen dokumenttisarja. Yle Areena.fi 
Ohjelma on saanut Vuoden 2022 tiedeviestintäpalkinnon, jonka antaa Suomen tiedetoimittajien liitto. 
Vuoden 2022 tiedeviestintäpalkittu, dokumentaristi Tapani Niemi, on oman tiensä kulkija ja aina valmis lähtemään. Niemi kuvaa itseään ikuiseksi etsijäksi, jolle lukeminen tuottaa suunnattomasti mielihyvää.

Tämä sama aihe on Rovaniemen valtakunnallisilla kotiseutupäivillä 9.9.2022 klo 12.30 Korundin keskustelukammarissa

Tulossa 
1) Karvalakkiooppera
Ensi-ilta 1.9.2022 www.karvalakkiooppera.fi

Museot

1) Rovaniemen kotiseutumuseon kalastusnäyttely
Puovin toinen kerros
Kemijoen lohen tarina 
http://www.totto.fi/nayttelyt

2) Lapin maakuntamuseo
Perusnäyttely Pohjoiset keinot