1981-1990

TOTTO ry:n NELJÄS VUOSIKYMMEN



1981: ”Kotiseutu on lähtörasti” 

Totto XIII juhlajulkaisuun valittiin Kalle Ylipullin, Toton kunniajäsenen teksti "Katkelma Petteripojan varsitieltä". Kuvassa Eevan Kalle ja Kallen Eeva. Aukeaman kuva Mervi Löfgren Autti.

Yhdistyksen jäsenyydet olivat koko vuosikymmenen ajan entiset: Suomen Kotiseutuliitto, Suomen Museoliitto III ja Lapin Rakennusperinne r.y.

Luottamustoimi: Varapuheenjohtaja Elli Mäkipeura oli Suomen Kotiseutuliiton valtuuskunnan jäsen vuoden 1987 loppuun asti.

Museo oli avoinna kesäkuukausina joka päivä klo 13–17. Kesäoppaina oli kuusi henkilöä, eivät kuitenkaan samaan aikaan.Museon kahdeksan rakennuksen pärekatto on harjattu, tarvittaessa paikattu ja käsitelty punamullalla. Puovin portaat on uusittu ja saunan hirsiseinä korjattu, Päärakennuksen kuisti on nostettu ja tuettu suoraan, navetan lattia on uusittu. Pihan salaoja on uusittu ja tielle on ajettu kolme autokuormaa sepeliä.

Kokoelmista on luetteloitu 3651 esinettä, mutta työ on vielä kesken. 

Juhannusaaton Kökkäjäisiä vietettiin yhdessä Lapin Nuorisoseurojen liiton kanssa. 

Marjetanjuhla oli 19.7.1981, ja se oli samalla yhdistyksen 30-vuotisjuhla. Juhlapuhujana oli pankinjohtaja Esko Ollila, aiheenaan ”Kotiseutu on lähtörasti”. Puheensa hän päätti seuraaviin sanoihin: ”Nyt ystävät! Ihmiselle kotiseutu on lähtörasti elämänpituiseen suunnistuskilpailuun. Pidän itseäni onnenpoikana, että minun kohdalleni tuo lähtörasti on sattunut Rovaniemen maisemiin. On juhlaa palata aika ajoin synnyinsijoilleen tuttujen ihmisten pariin. Kiitos, että kutsuitte minut tänne tänään!” (Totto XIV, 10–13.) 

MUUTA OHJELMAA: musiikki- ja tanhuesityksiä, työnäytökset mm. lankunsahauksesta ja pyykinpesusta omatekoisella saippualla.

6. divisioonan patsaanpaljatustilaisuuden aattona tarjottiin Rovaniemen kaupungin järjestämässä tilaisuudessa kutsuvieraille lohikeittoa ja juustokahvit.

Lehti- ja matkailualan edustajat vierailivat ja tutustuivat perinneruokiin, tarjolla loistelohta ja kotikaljaa.    

Valtakunnallisilla Kotiseutupäivillä Keski-Uudellamaalla oli varapuheenjohtaja Elli Mäkipeura, ja Suomen valtakunnallisilla museopäivillä puheenjohtaja Antti Ruokanen.

Rovaniemi päivien aikana 6.–7. 9.1981 museolla oli avoimet ovet. Maisteri Eero Maunu piti esitelmän aiheesta ”Varhaisimmat asiakirjatiedot Rovaniemestä”.

Kotiseuturetkeily järjestettiin 10.10.1981 johtokunnalle ja toimikuntien jäsenille. Matka tehtiin bussilla ja mukana oli 21 osallistujaa. Käyntikohteet olivat Sinetän Uulan mylly, Pellon kotiseutumuseo, Torniolaakson aluemuseo, Valmarinniemen kaivaukset ja Tervolan kotiseutumuseo.

Römppäpuolisella oli ruokailemassa lähes sata vierasta.

Vahtimestarina jatkoi edelleen Kaarina Hyvönen. Samoin navetan vuokraus Rovaniemen Ratsastusseuralle jatkui.


Totto XIII juhlajulkaisun kuva-artikkeli on "Entisestä ajasta nykyshen". Kuvat valinhe ja tekstin tehnhe paliasjalakanen Aili Hanni ja junantuoma Eeva-liisa Tolvanen. Aukeaman kuvat ovat Kemijoen muutoksesta: vaphauesta - riemusta - kahlheisnin. Aukeaman kuva Mervi Löfgren Autti.


Totto XIII, 30-vuotisjuhlajulkaisu, ilmestyi huhti-toukokuun vaihteessa 192-sivuisena 1000 kappaleen painoksena. Julkaisutoimikunta järjesti asiasta tiedotustilaisuuden.

Totto I:stä teetettiin 300 kappaleen lisäpainos.


1982: Seurakunnan 350-vuotisjuhla ja Mauri-myrsky


Museo oli avoinna kesäaikana joka päivä klo 13­–17. Kesäaikana oli työssä palkattuja oppaita.

Kesän ohjelmassa oli päärakennuksen täydellinen ulkomaalaus. Sitä ennen oli paikattava ulkoseinien laudoitusta, joka oli osittain lahonnut ja osittain muuten vahingoittunut. Maalaukseen käytettiin pellavaöljymaalia. Työn teki maalari Toimi Tuomenharju kahden poikansa kanssa.

Riihen pärekatto uusittiin kokonaan. Museosta johtava viemäriputki uusittiin ja vaihdettiin samalla muoviputkeen. Tallin vuotava katto korjattiin. Puovin varastohuoneeseen laitettiin emäntien toivomuksesta ovellinen astiakaapisto.

Sinetän sahan 200-vuotispäivän kunniaksi Uulan mylly kunnostettiin ja maalattiin. Talkoissa oli tottolaisten lisäksi sinettäläisiä.

Juhannusaaton Kökkäjäiset järjesti Rovaniemen kaupungin Nuorisoseura. Tarjoilusta vastasi Toton emännistö.

Marjetanjuhla oli 27.7.1982. Sitä vietettiin poikkeuksellisesti illalla klo 19 Rovaniemen seurakunnan päivällä vietetyn 350-juhlan vuoksi. Tästä huolimatta juhlaväkeä kokoontui museolle vielä tuhatkunta. Tervehdyssanat esitti varapuheenjohtaja Elli Mäkipeura. Juhlapuhujaksi oli kutsuttu toimittaja Tapani Ruokanen, mutta hänen Lähi-idän työmatkansa vuoksi puheen luki hänen veljensä teol. tri Miikka Ruokanen (Totto XX, 81–85).

MUUTA OHJELMAA:  musiikki- ja tanhuesityksiä, pukunäyttelyjä, työnäytöksenä koppapäreiden kiskontaa, juontajana Esko Kähkönen. Tarjoilu: 12 kg kahvia, juustoja 30, kampanisuja 600 kpl ja varraslohta 57 kg.


Lue Tapani Ruokasen artikkeli "Isän autossa matkalla mummolaan" (Totto XX, 81–85).


Emännistön tilauksiin on riittänyt hyvin talkooväkeä, mistä emännät kiittävät!

Pohjoiskalottikongressin osallistujille Rovaniemen kaupunki tarjosi museolla aterian, johon kuuluivat lohikeitto, rieska, kotikalja sekä kahvit kampanisun kera. Osanottajia oli noin 300 henkeä.

S. W. Paasivaaran vieraille, 400 hengelle, tarjottiin varraslohta 100 kiloa. 

Römppäpuolisella oli 100 henkeä. Tarjolla oli rosollia, kirjolohi, vatkuli, porkkanalaatikko, rieska, puolivahva, kotikalja, maito sekahedelmäsoppa ja kampanisukahvit.

Lapin Rakennusperinneyhdistyksen syyskokouksessa oli tarjolla jouluateria 40 hengelle. 

22.9.1982 Mauri-myrsky kaatoi museoalueelta toistakymmentä puuta. Kaatuneet rungot poistettiin, ja niistä tehtiin neljä kuutiota keittiöpuita. 

Osallistumiset: Suomen Museoliiton kokoukseen osallistui varapuheenjohtaja Elli Mäkipeura, samoin hän oli mukana Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä Kokkolassa. Lapin rakennusperinneyhdistyksen kokouksessa oli johtokunnan jäsen Väinö Ylikunnari.

Vahtimestarina jatkoi Kaarina Hyvönen, ja navetan vuokraus Rovaniemen Ratsastusseuralle jatkui. 


1983: Vieraina Suomen Kotiseutuliiton valtuuskunta ja Euroopan talouskomissio 


Suomen Kotiseutuliiton valtuuskunnan kokous pidettiin Rovaniemellä 20.–21.4.1983, isäntänä oli Totto ry. Rovaniemen maalaiskunnan tarjoama lounas oli museolla. Tilaisuudessa oli 35 vierasta.

Museo oli kesän aikana auki joka päivä klo 13–17. Kesäaikana oli työssä palkattuja oppaita.

Museorakennukset on saatu tyydyttävään kuntoon, joten kuluneen vuoden aikana on voitu rajoittua vähäisempiin korjaus- ja maalaustöihin. Saunan kiuas uusittiin ja yli 20 metriä pitkä lipputanko maalattiin.

Uutena aloitti perinnetoimikunta, johon tulivat Aili Hanni (pj.), Irma Kiistala, Irmeli Koponen, Eero Maunu, Elli Mäkipeura ja Väinö Ylikunnari. Juhlatoimikunta, emännistö, isännistö ja julkaisutoimikunta jatkoivat edelleen.

Marjetanpäivää vietettiin 17.7.1983 kauniin sään vallitessa. Vieraita oli tuhatkunta. Avaussanat lausui johtokunnan jäsen Esko Kähkönen, joka toimi myös juontajana. Juhlapuheen piti kansanedustaja Hannele Pokka. Hän puhui rovaniemiläisistä ja lappilaisista ihmisistä ja elämästä korostaen kotiseututyön tärkeyttä.

MUUTA OHJELMAA: Kökkärit tanhuja, Kari Mäensivu, Olli Pirttijärvi ja Jukka Hakola hanurimusiikkia, 12-vuotias Jarno Lakkala esitti Oiva Arvolan ja Veikko Haakanan runoja, yhteislaulua Onerva Puurulan johdolla; työnäytöksenä saappaantekoa, suutari Veikko Frant Tervolasta; kärpäslätkäkilpailu, jonka voittaja oli Heikki Tuomas Lampela. MUSIIKKI: Rovaniemen VPK:n soittokunta kapellimestarina Turkka Mehtälä. Yllätysvieraana kansanmusiikkiyhtye Broceliante Ranskasta. TARJOILU: 19 leipäjuustoa, 600 kampanisua, 12 kg kahvia, 6 l kermaa 5 kg sokeria ja varraslohta.

Emännistö lausui talkooväelle kiitokset!

Nuorisoseurojen järjestämissä Kökkäjäisissä oli juhannusaattona noin 700 osallistujaa. Toton emännät järjestivät tarjoilun. 

Kesäkuun lopussa järjestetyissä virsiseuroissa tarjottiin kampanisukahvit. 

Rovaniemen kaupunki tarjosi lounaan Euroopan Talouskomission vieraille kesäkuussa. Tarjolla tenolaisesta lohesta lohikeittoa, rieskaa, puolivahvaa leipää, juomana kotikalja.

Römppäpuolisella marraskuussa tarjottiin perinneruokia: siikaa, perunaa, verimakkaroita, poronlihakeittoa, rieskaa, puolivahvaa, jälkiruokana lappapuuro ja kampanisukahvit. 

Osallistumiset: Suomen Museoliiton vuosikokoukseen osallistuivat johtokunnan jäsen Väinö Ylikunnari ja puheenjohtaja Antti Ruokanen, joka oli myös virallinen edustaja. Suomen Kotiseutuliiton vuosikokouksessa yhdistystä edusti varapuheenjohtaja Elli Mäkipeura.

Vahtimestarina oli kesäkuun puoliväliin saakka Kaarina Hyvönen ja lokakuun alusta lähtien Eeva Aho. Navetan vuokraus Rovaniemen Ratsastusseuralle jatkui.

Loppuunmyydystä Totto II:sta otettiin uusi näköispainos. Totto XIV:n julkaiseminen on valmisteilla. Kaikki julkaisut olivat myynnissä edelleenkin museolla. 


1984: Esko Pernu puheenjohtajaksi ja tasavallan presidentin puolison rouva Tellervo Koiviston vierailu


Vuosikokous pidettiin 8.4.1984 Pöykkölässä. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin opettaja Esko Pernu, ja varapuheenjohtajaksi edelleen Elli Mäkipeura. Antti Ruokanen oli ollut puheenjohtajana 22 vuotta (1961–1983). Hän jatkoi nyt johtokunnan jäsenenä. 

Tunnustuksena Kemijoen lohen perinteisen valmistamisen vaalijana johtokunnan jäsen Martti Autti lyötiin Lappia-talossa 19.8.1984 Suomen Paistinkääntäjien Lapin voutikunnan ritariksi varraslohen paistamisen taitajana. 

Suomen Paistinkääntäjien Lapin voutikunnan ritari, varraslohen paistamisen taitaja Martti Autti Totto ry:n Marjetanjuhlassa. Kuva Rainer Hiuspää.

Museo oli avoinna kesäkuukausina joka päivä klo 13–17. Työssä oli palkattuja oppaita. 

Rakennukset on saatu niin tyydyttävään kuntoon, että suuria korjaustöitä ei ole tarvinnut tehdä. Kuitenkin uusittiin navetan katon päällys: kattorimat vaihdettiin uusiin, vanhat ruodelaudat käännettiin toisinpäin ja osa painuneista kattotooleista oikaistiin. Vahtimestarin asunnon ulko-ovi uusittiin, ja vinttikaivon kehän lahonneet hirret uusittiin. 

Museoesineiden kortistoa tarkistettiin ja täydennettiin Lapin maakuntamuseon asiantuntijan ohjauksessa.

Tasavallan presidentin puoliso rouva Tellervo Koivisto vieraili museolla 16.4.1984. Hänelle tarjottiin varraslohta ja luovutettiin Toton vuosikerrat muistoksi vierailusta. 

Juhannusaaton Kökkäjäisissä väkeä oli arviolta 800 henkeä. Järjestäjinä olivat nuorisoseuralaiset; Toton emännät huolehtivat kampanisukahveista.

Kesäkuun lopussa järjestetyissä virsiseuroissa tarjottiin kampanisukahvit 40 vieraalle. 

Marjetanjuhlaa vietettiin 23.7.1984 kauniin sään vallitessa. Avaussanoissaan uusi puheenjohtaja Esko Pernu kaipasi myös nuoria kotiseututyöhän. Juhlapuheen piti juuri eläkkeelle jäänyt kaupunginjohtaja Tuure Salo. Puheessaan hän käsitteli Rovaniemen seudun museotoimintaa, museolainsäädännön puutteellisuutta ja museotoiminnan keskittymistä pääkaupunkiseudulle. Puhuja kiitteli kaikkia museotyöhän osallistuneita talkoolaisia ja kehotti edelleen jatkamaan toimintaa entiseen tapaan.

MUUTA OHJELMAA: Kökkäreiden Niittotanhu, Rovaniemen Naiskuoro, Ilkka Sarajärvi ja Teemu Mäkinen sananparsia, hanurinsoittoa, yhteislaulua Onerva Puurulan johdolla, Aune Vaaralan työnäytöksenä täkintikkaus. Ohjelmassa oli myös kärpäsjahtikilpailu, jonka voitti Mikko Jokela (40 kärpästä), ainoa naisosanottaja Regina Kariniemi oli kilpailun viimeinen. MUSIIKKI: Rovaniemen VPK:n soittokunta kapellimestarina Turkka Mehtälä. TARJOILU: 550 kampanisua, 60 kiloa varraslohta. 

Paistinkääntäjät vierailivat Pöykkölässä 18.8.1982. Heille tarjottiin varraslohta ja salaattia ja kahvia. Vieraita oli 130.

Osallistumiset: Suomen Museoliiton kokoukseen osallistuivat puheenjohtaja Esko Pernu ja johtokunnan jäsen Antti Ruokanen, Suomen Kotiseutuliiton vuosikokoukseen ja kotiseutupäiville   Esko Pernu ja Elli Mäkipeura.

Lapin rakennusperinneyhdistyksen 10-vuotisjuhlaan Tervolassa osallistuivat Martti Autti, Elli Mäkipeura ja Väinö Ylikunnari.

Kotiseututoiminnan neuvottelupäivillä Torniossa olivat Elli Mäkipeura, Eero Maunu ja Esko Pernu.

Vahtimestarina jatkoi Eeva Aho. Navetta oli vuokrattuna Rovaniemen Ratsastusseuralle.

Totto XIV ilmestyi joulukuussa 229-sivuisena. Koko sarja oli saatavilla museolla.


1985: Tanskan kuningatar Margaretan ja rouva Tellervo Koiviston vierailu museolla sekä Andy Willians joulushow


Patentti- ja rekisterihallitus palautti 22.4.1985 hyväksytyt yhdistyksen uudet säännöt. Niistä kerrotaan heinäkuussa 2021 yhdistyksen kotisivuilla. 

Museo oli avoinna kesäkuukausina klo 13­–17. Oppaina oli palkattuja työntekijöitä.

Museon rakennukset oli saatu tyydyttävään kuntoon. Kemijoki Oy:n kanssa neuvoteltiin rantatörmien vahvistamisesta soralla, koska vesi oli kuluttanut ne venehuoneen ja savusaunan alta niin, että perustusten vajoaminen oli vaarassa. Kemijoki Oy ajoi kivisoraa rantatörmän vahvistukseksi.

Museoesineistön numerointia ja kortistointia täydennettiin Lapin maakuntamuseon työntekijän ohjauksessa.

Perinnetoimikunta kävi syksyllä ensimmäisen kerran Lapin maakuntamuseossa. Kokouksessa selviteltiin nauhoituskohteita ja sovittiin äänitettyjen kasettien säilyttämisestä ja litteroinnista.

Marjetanjuhlaa vietettiin 21.7.1985 klo 13 aurinkoisen sään vallitessa. Avauspuheessaan puheenjohtaja Esko Pernu korosti kotiseututyön jatkuvuuden merkitystä ja sitä, ettei työ saisi pudota kehityksen kärryiltä. Juhlapuheen piti tohtori Paula Tuomikoski aiheenaan ”Marjetanpäivän perinne”. Hän totesi, että Marjetanpäivän lähtökohta on pakanallisissa tavoissa, arkisessa maanviljelystyössä ja kristinuskossa. Tämä kaikki paljastaa ihmishengen syvyyden.

MUUTA OHJELMAA: Kökkäreiden tanhuja, työnäytöksenä vastantekokilpailu, jossa ensimmäiseksi tuli vt. kunnanjohtaja Alpo Hiukka, toiseksi Lapin Korkeakoulun rehtori Esko Riepula ja kolmanneksi kaupunginjohtaja Matti Pelttari.­ ­­–Tuomareina olivat Reino Tiuraniemi ja Väinö Ylikunnari. MUSIIKKI: Rovaniemen VPK:n soittokunta, kapellimestarina Turkka Mehtälä. TARJOILU: kampanisuja 800 kappaletta, varraslohta 60 kiloa. 

Eduskunnan lakiasiain valiokunnan jäsenet vierailivat syyskuussa isäntänsä Rovakaira Oy:n kanssa Pöykkölässä. Ohjelmassa oli museoon tutustuminen sekä varraslohen ja kampanisukahvien nauttiminen.

Rovaniemi-päiviä vietettiin 6.–8.9.1985. Totto ry järjesti avoimet ovet museolla. Lisäksi se oli järjestämässä kotiseuturetkeä Ylikylään Ylikunnarin ja Kerttulan pihapiiriin. Osanottajia oli linja-autollinen.

Valtakunnallisilla Nuorkauppakamaripäivillä lokakuussa oli 150 vierasta. Ohjelmassa oli museoon tutustuminen ja varraslohen paiston seuraaminen ja valmiin kalan maistaminen.

Tanskan kuningatar Margareta ja rouva Tellervo Koivisto vierailivat museossa 4.10.1985. He tutustuivat museoon, erityisesti kalastusosastoon ja Muurolan lohipadon pienoismalliin. Vieraille tarjottiin varraslohta lisukkeineen.

Vapaa opintokeskus ja Totto ry järjestivät kotiseutuillan marraskuussa. Kaupungin edustaja kertoi Rovaniemi-päivistä ja Totto ry:n edustaja kotiseututyöstä.

Museon pihapiirissä filmattiin 16.11.1985 Andy Williamsin joulushow´n ulkokohtauksia.

Kuvakaappaus Andy Williamsin joulushow'sta: Joulupukki vastaanottaa lapset puovin ovella. Andy Williams Christmas Special (1985) - Part 1.


Katso Youtube Andy Williams Christmas Special (1985) - Part 1 

Suomen Yleisradion ja Eurovision jouluohjelman televisioinnin tonttuleikkejä ja muita leikkejä kuvattiin museon pirtissä 17.12.1985.

Suomen Museoliiton kokoukseen osallistui Antti Ruokanen, Suomen Kotiseutuliiton Kotiseutupäiville Elli Mäkipeura ja Esko Pernu. Lapin Kesäyliopiston järjestämille paikallismuseotyön kurssille osallistuivat Eedit Kiveliö, Helvi Roivainen, Martti Autti, Väinö Ylikunnari ja Eeva Aho.

Talonmiehenä jatkoi Eeva Aho. Navetta oli vuokrattu Rovaniemen Ratsastusseuralle. 


1986: Concorde-vieraat ja unkarilainen Foress Erkel-puhallinorkesteri


Huomionosoitukset: Varapuheenjohtaja Elli Mäkipeuralle luovutettiin Suomen Kotiseutuliiton ansiomerkki Sodankylässä 3.6.1986. Johtokunnnan jäsenelle Martti Auttille luovutettiin 3.8.1986 Lappi ála carte -kunniakirja lohenpaistoperinteen säilyttämisestä.

Museo oli auki kesäkuukausina joka päivä klo 13–17. Oppaina oli neljä palkattua työntekijää.

Kertomusvuonna venehuoneen ja masiinihuoneen portaat uusittiin ja savusaunan seinä korjattiin. Päärakennuksen etelänpuoleisen kivijalan liikkuminen aiheutti sen, että koko kivijalka jouduttiin purkamaan ja pohjan vahvistamisen jälkeen uudelleen latomaan. Erkkilän ladon kivijalka piti myöskin uusia. Pajan ja liiterin alueen kosteuden vuoksi kaivettiin veto-ojia.

Keittiön lattian laudoitusta uusittiin ja hankittiin mittatilaustyönä uudet keittiökaapistot.

Museoesineiden numerointia ja kortiston täydentämistä jatkettiin Lapin maakuntamuseon ohjauksessa. Esineiden määrä oli noin 4500. Työ oli vielä kesken.

Juhannusaaton Kökkäjäisissä tarjolla oli kampanisukahvit; järjestäjinä nuorisoseuralaiset, tarjoilusta huolehtivat Toton emännät. 

Pohjoiskalotin historiaseminaarin 150 osallistujalle tarjottiin heinäkuussa lohikeitto ja kampanisukahvit. 

Marjetanjuhlassa 20.7.1986 oli paikalla noin 800 henkeä. Avauspuheessaan varapuheenjohtaja Elli Mäkipeura viittasi päivän perinteeseen. Hän totesi, että Marjetanjuhlia on järjestetty melkein yhtä kauan kuin Suomen Kotiseutuliiton valtakunnallisia kotiseutupäiviä. Koulujen opetussuunnitelmien laatijoille hän esitti vetoomuksen kotiseututietouden lisäämisestä.
Juhlapuheen piti Rovaniemen kaupunginjohtaja Matti Pelttari. Hän käsitteli Rovaniemen seudun itsenäistymishankkeita. Puhuja totesi Rovaniemen seudun kehityksen lähteneen vahvasti liikkeelle 1870-luvulla ns. Olsenin ajan suursavottakauden myötä. Jo vuonna 1886 kirkonkylä oli kehittynyt niin suureksi, että sille päätettiin pyytää kauppalanoikeuksia. Tämä hanke toteutui kuitenkin vasta 1929.

MUUTA OHJELMAA: Siepakoiden tanhuja, Rovaniemen seurakunnan musiikkiryhmä, Seppo Leinon hanurinsoittoa, työnäytöksenä kirnuaminen kilpailuna, voittaja Esko Pernu. Songasta tuotiin päreviesti ja tervapurkki. MUSIIKKI: Rovaniemen VPK:n soittokunta, kapellimestarina Turkka Mehtälä.

Kesäkuussa järjestettiin Auttin maamiesseuran, Rovaniemen seurakunnan ja Rovaniemen maalaiskunnan kansalaisopiston kanssa retki Auttikönkäälle. Ohjelmassa oli Reijo Miettusen pitämä kenttähartaus ja Jouko Piirolan esitelmä Auttikönkään maantieteellisestä muodostumisesta.  Paluumatkalla poikettiin Kampsan myllyllä. Osallistujia oli noin 80.

Kesäkuussa ensimmäiset englantilaiset Concorde-vieraat ruokailivat Pöykkölässä. Heille tarjottiin varraslohta, salaattia, lappapuuroa, juuston, kampanisujen ja kahvin kanssa. Mukana oli 98 vierasta ja 10-henkinen koneen miehistö. (Ensimmäiset Concorde-vieraat kävivät Rovaniemellä 25.12.1984, mutta Pöykkölään heitä tuli sitten vuonna 1986.) 

Katso Kalevan julkaisemat Vanhat kuvat: Jou­lu­tu­ris­te­ja Ro­va­nie­mel­le len­nät­tä­nyt Con­cor­de hou­kut­te­li yli 10 000 ihmistä kat­so­maan yli­ää­ni­ko­net­ta  (28 kuvaa) 16.12.2018


Helmikuussa oli Eero Maunun esitelmätilaisuus lohenkalastuksesta.

Elokuussa paistettiin varraslohta Lappia ála carte -tilaisuuteen 12 kiloa.

Rovaniemi-päivien aikana 7.–13.9.1986 museolla oli avoimet ovet. 

Römppäpuolinen oli tarjolla marraskuussa, osallistujia oli 82.

Osallistumiset: Suomen Museoliiton vuosikokoukseen osallistuivat Esko Pernu, Antti Ruokanen, Eero Maunu, Martti Autti, Elli Mäkipeura ja Kauko Melamies. Kotiseutupäivillä Kuusamossa olivat Esko Pernu, Väinö Ylikunnari ja Elli Mäkipeura. Lapin kotiseutuväen neuvottelupäiville Sodankylässä osallistuivat Elli Mäkipeura, Esko Pernu, Väinö Ylikunnari, Eero Maunu.

Vahtimestarina jatkoi Eeva Aho. Navettarakennus oli vuokrattuna Rovaniemen Ratsastusseuralle.


1987: ”Niin meilä ku Pöykköläsäki”


Museo on ollut avoinna kesäkuukausina joka päivä klo 12–16. Töissä oli palkattuja esittelijöitä.

Kertomusvuonna uusittiin savusaunan, kahden vilja-aitan, venehuoneen ja pajan pärekatto. Päärakennuksen vintille tehtiin hyllyjä museoesineitä varten. Emäntien taloustavaroille tehtiin hyllyjä ja vaatteille hankittu kaappeja.

Uulan myllyn kattoon sinettäläiset talkoilivat uuden pärekaton. Museoisännistö huolehti talkooväelle päreet ja punavärin sekä hankki puutavaraa myllyyn tehtävää ränniä varten.

Museoesineiden kortistointi saatiin loppuun. Valokuvia säilytetään Lapin maakuntamuseossa. Huhtikuussa järjestettiin vanhojen valokuvien tunnistusilta museolla, mukana oli 37 henkilöä. 

Toukokuussa Pöykkölässä vierailivat Pohjois-Pohjanmaan museoyhdistyksen ja Oulun historiaseuran edustajat.

Maataloustuottajien Keskusliiton kesäkokous toi vieraita kesäkuussa myös kotiseutumuseolle. Emännät tarjosivat lohikeittoaterian, ensimmäisenä päivänä vieraita oli 300 ja toisena 200. 

Juhannusaaton Kökkäjäisissä on poikkeuksellisesti varraslohta Suomen Yleisradion tekemän radiolähetyksen vuoksi. Tapahtuma radioitiin suorana lähetyksenä valtakunnan verkkoon. Osallistujia oli noin 750.

Marjetanjuhlaa vietettiin 19.7.1987. Se oli 30. juhla Pöykkölän pihalla. Avaussanoissaan puheenjohtaja Esko Pernu viittasi siihen, mitä vauraassa maalaistalossa oli ollut. Tällainen on ollut Pöykköläkin. Tästä kertoo vertaileva sanonta: ”Niin meilä ku Pöykköläsäki.”
Juhlapuheen piti professori Kalevi Pöykkö aiheenaan ”Peräpohjalaisesta rakennustyylistä”. Puhuja toivoi, että jotain ”tämän muotopuhtaan arkkitehtuurin rauhasta soisi välittyvän myös kiireiseen rakentamiseen”. 

MUUTA OHJELMAA: Oiva Arvolan saagoja, Rovaniemen naiskuoro, Rovaniemen Nuorisoseuran tanhuajat, Iloiset musikantit; työnäytöksenä oli heinänseivästys kilpailuna, voittaja kansanedustaja Kimmo Sarapää. MUSIIKKI: Rovaniemen VPK:n soittokunta, kapellimestarina Turkka Mehtälä.

Virsiseuroissa oli 45 osallistujaa.

Perinnetoimikunta järjesti yhdessä Rovaniemen seurakunnan kanssa marraskuussa kotiseutuillan. Siellä tapakulttuurin todettiin periytyvän ihmiseltä ihmiselle, toisaalta perinteen todettiin jatkuvasti muuttuvan.

Syyskuussa Rovaniemi-päivien aikana museolla oli avoimet ovet. Eero Maunu piti esitelmän Jakob Fellmannista.

Lokakuussa yhdistys järjesti jäsenilleen retken naapurikuntiin Posiolle ja Ranualle.

Ruokaperinteen taitajia eri puolilta Suomea kokoontui lokakuussa Pöykkölään. Samassa yhteydessä TV2 filmasi Patakakkosen piisin loisteella.

Römppäpuoliselle osallistui 120 vierasta. Concorde-vieraita oli jälleen marraskuussa noin 110 henkeä.   

Osallistumiset: Suomen Museoliiton vuosikokoukseen toukokuussa osallistuivat Esko Pernu, Antti Ruokanen, Eedit Kiveliö ja Elli Mäkipeura. Suomen Kotiseutuliiton valtakunnallisille kotiseutupäiville osallistuivat Esko Pernu, Antti Ruokanen, Väinö Ylikunnari, Eedit Kiveliö, Elli Mäkipeura, Maila Niska ja Eeva Autti. Lapin läänin rakennusperinne r.y.:n vuosikokoukseen toukokuussa osallistui Martti Autti.

Vahtimestarina jatkoi Eeva Aho. Navettarakennus oli edelleen vuokrattuna Rovaniemen Ratsastusseuralle.

Totto-julkaisuja oli myynnissä museolla. Totto XV:n valmistelu aloitettiin.



1988: Perinneilta Pumpasenharjulla ja kolmella kylällä


Huomionosoitus: Varapuheenjohtaja Elli Mäkipeuralle luovutettiin Kiuruvedellä kotiseutupäivillä Suomen Kotiseutuliiton ansiomitali luottamustehtävien hoitamisesta museotoiminnassa.

Museo oli auki kesäaikoina joka päivä klo 12–16. Työssä oli kaksi palkattua opasta.

Kertomusvuonna uusittiin työliiterin pärekatto. Maansiirrolla korotettiin koko liiterin maapohjaa ja uusittiin 1961 paikoilleen laitetut maahan painuneet, paikoiltaan poistuneet kivijalkakivet. Liiterin esinenäyttely saatiin valmiiksi. Uulan myllyn uittorännin kunnostusta varten on hankittu puutavaraa. 

Puovin valokuvien uusiminen on annettu Lapin maakuntamuseon valokuvaajan Jukka Suvilehdon tehtäväksi. 

Paikallishistorianäyttelyn valokuvat tehtiin vuonna 1988. Puovissa on suuret lämpötilan ja kosteuden vaihtelut, ja yli 30 vuotta vanhat valokuvat tullaan uusimaan vuonna 2022. Kuva Mervi Löfgren Autti.

Maaliskuussa pidettiin museolla kinkerit. Seurakunnasta paikalla olivat kirkkoherra Ilmo Pulkamo, pastori Erik Somppi sekä Ounasrinteen kirkkokuoro kanttori Marja-Liisa Koivurannan johdolla.

Perinne- ja murreilta pidettiin Osuuspankin kokoustiloissa maaliskuussa. Isäntänä toimi pankinjohtaja Paavo Rahko. Hän totesi pankin toimitalon sijaitsevan aivan keskustassa Tuulimyllynharjulla eli Pumpasenharjulla. Liike-elämän keskus alkoi keskittyä paikalle 1860-luvulta lähtien. Paakari Kalle Pumpanen muutti Sodankylän Vaalajärveltä Rovaniemelle ja aloitti toimintansa.

Kesäkuun lopussa museolla vieraili 24 museonjohtajaa. Museoon tutustumisen jälkeen heille tarjottiin varraslohta salaatin kera, luumukräämiä ja kampanisukahvit. 

Ennen juhannusta Pöykkölässä oli jälleen 110 Concorde-vierasta, joille tarjottiin perinteinen ateria.

Nuorisoseuralaisten järjestämissä Kökkäjäsissä juhannusaattona paikalla oli noin 600 henkeä. Ilta kului kansantanssiesityksiä seuraten, kilpailujen parissa ja Toton emäntien tarjoilusta nauttien.

Kesäkuun lopussa järjestettiin virsiseurat, joissa oli mukana unkarilaisia vieraita.

Marjetanjuhla 17.7.1988 kokosi paikalle noin 500 henkeä. Avaussanoissaan varapuheenjohtaja Elli Mäkipeura puhui maaseudun itsetunnon kehittämisestä. Hän kertoi myös meneillään olevasta Elävä maaseutu -kampanjasta, jonka tarkoituksena on kaikenlainen maaseudun ihmisten ja elämän kehittäminen. – Lopuksi hän totesi, että Totto ry on tehnyt tätä työtä jo yli 30 vuotta. 
Juhlapuheen piti professori Jouko Vahtola aiheenaan ”Rovaniemen asutuksen alkuperän ongelma”. Hän pohti sitä, mitä ovat ne todistuskappaleet, joiden perusteella asutuksen alkuperää voidaan selvittää. Miltei ainoa tietolähde ovat paikannimet ja niiden alkuperä. (Totto XVII, 26–31.) 

MUUTA OHJELMAA: Kökkärit tanhuja, Arvo Jänkälä lausuntaa, Kerttu Ruumensaari laulua ja juontajana Esko Kähkönen. Ohjelmassa oli myös vanhojen esineiden tunnistuskilpailu.

Römppäpuolinen oli tarjolla marraskuussa, ruokailijoita oli runsaat 150.

Syyskuun lopussa kolmisenkymmentä yhdistyksen jäsentä teki retken Savukoskelle ja Pelkosenniemelle. Kohteena olivat Samperin savotan paikka Tulppiossa ja Suvannon kylä. Emäntien eväillä jaksettiin koko kierros.

Toimintansa aloittanut perinnetoimikunta aloitti kylissä perinneiltojen järjestämisen. Keskeisenä asiana oli kylähistoriikin tekeminen. Meltauksen koululla lokakuussa järjestetyssä kotiseutujuhlassa puhuttiin yleensä vanhojen asioiden keräämisestä ja historiikin tekemisestä. Tällaiset tilaisuudet järjestettiin marraskuussa Koskenkylässä Väinö ja Tyyne Halvarin talossa sekä Nivankylässä Elina ja Martti Rahkon talossa. –Toimikunnan puheenjohtajana oli Väinö Ylikunnari. 

Osallistumiset: Suomen Museoliiton kokoukseen osallistui Esko Pernu ja johtokunnan jäsen Kauko Melamies. Suomen Kotiseutuliiton 40. Valtakunnallisille kotiseutupäiville osallistuivat Esko Pernu, Elli Mäkipeura ja Kauko Melamies. Lapin Rakennusperinne r.y.:n vuosikokouksessa Totto ry:tä edustivat Martti Autti ja Väinö Ylikunnari. Lapin maakuntamuseon lokakuussa järjestämään museopäivään osallistuivat Eero Maunu, Maila Niska ja Väinö Ylikunnari.

Vahtimestarina on toiminut Eeva Aho, 1.10.1983 alkaen. Navetan vuokraus Rovaniemen Ratsastusseuralle jatkui. 


1989: Museoliiton 50-vuotismitali ja tarjoilukatos päärakennuksen taakse


Rovaniemellä järjestettiin 25.5.1989 Valtakunnalliset museopäivät. Pöykkölässä vieraili 200 osanottajaa, joille tarjottiin kampanisukahvit. Päivien aikana luovutettiin yhdistykselle Suomen Museoliiton 50-vuotismitali n:o 221. Pronssisen mitalin on suunnitellut Kauko Räsänen, ja myöntämisen kriteerinä on ollut museotoimen hyväksi tehty työ kotiseutumuseon ylläpitäjänä. Mitalin otti vastaan puheenjohtaja Esko Pernu.

Suomen Kotiseutuliiton hallitus on myöntänyt johtokunnan jäsen Eedit Kiveliölle liiton harrastusmitalin hänen ansioistaan kotiseututyön piirissä. Esko Pernu luovutti mitalin 15.8.1989.

Museo oli auki kesäaikana joka päivä klo 10–16. Työssä oli kolme palkattua opasta.

Rakennuksista peruskorjattiin hirsinen hyysikkä. Kivijalkakivet uusittiin ja rakennuksen kattoon vaihdettiin uudet tuohet. Museovirastolta saadun avustuksen turvin Mårdin aitan tekstiilit järjestettiin uudelleen. Samalla järjestettiin muut vanhat tekstiilit. Työn teki tekstiileihin erikoistunut Hannele Salenius Lapin maakuntamuseon museotutkija Päivi Rahikaisen ohjauksessa.

Päärakennuksen taakse rakennettiin muovikatos kahvi- ja ruokatarjoilujen järjestämistä varten.

Perinneruokapäivänä 13.2.1989 myytiin emäntien tekemiä verimakkaroita ja kampanisuja.

Totto XV julkistettiin 7.4.1987. Tätä ja muita julkaisuja oli myynnissä museolla. Tosin Totto XII on loppuunmyyty.

Vuoden 1989 Totto XV keskittyy lähinnä Pöykkölän talon historiaan, sen varhaisvaiheista nykyaikaan. Myös kotiseutumuseon vaiheet tulevat julkaisussa esille. Kuva Mervi Löfgren Autti.

Lapin korkeakoulun järjestämän Saame symposiumin osanottajat vierailivat kesäkuussa museolla.

Juhannusaaton Kökkäjäiset sujuivat perinteiden mukaisesti. Osanottajia oli noin 450.

Marjetanjuhlaa vietettiin 16.7.1989. Sen aloitti jumalanpalvelus Somosen kirkolla. Avaussanoissaan puheenjohtaja Esko Pernu kertasi Marjetanpäivän merkitystä kirkkopyhänä. Juhlapuheessaan maalaiskunnan kunnanjohtaja Mauri Gardin puhui aiheesta ”Maakuntamme eilen tänään ja huomenna”. Puheessaan hän kehotti kuntia yhteistyöhän Lapin kehittämisessä. Hän ehdotti perustettavaksi Lapin liiton, jolle kuntien päätäntävalta siirrettäisiin. 

MUUTA OHJELMAA: Morsinko-lauluryhmä, Annikki Pahtaja runoja, Sirpakat tanhuja, juontajana ja yhteislaulun vetäjänä Hannes Viiri. Hän opetti myös pajupillin tekoa. MUSIIKKI: Rovaniemen VPK:n soittokunta, kapellimestarina Turkka Mehtälä. 

Syyskuun alussa pidettiin virsiseurat, joihin tuli 40 osallistujaa.

Yhdistys järjesti syyskuussa jäsenilleen syysretken. Se alkoi Ylikylästä Ylikunnarin talosta ja jatkui Ounasjokivartta Kittilän kotiseutumuseoon ja sieltä edelleen Enontekiölle, jossa yövyttiin. Seuraavana aamuna jatkettiin Kautokeinoon, jossa tutustumiskohteena oli mm. Juhlsin hopeapaja. Paluumatka tehtiin Länsikairan kautta: Muoniosta Kolariin. Pajalasta jatkettiin Ruotsin puolta Pelloon ja Sinetän kautta kotiin. Osallistujia oli 23; emäntien varaamat eväät maistuivat.

Römppäpuolinen oli tarjolla marraskuussa. Paikalle tuli noin 140 vierasta.

Lokakuussa kokoonnuttiin keskustelemaan Eino ja Liisa Dambergin talossa Ylinammassa kylähistoriikin tekemisestä. Aikaisemmin perinnetoimikunta oli tehnyt haastatteluita mm. Tuhnajassa, Nivankylässä ja Jääskönkylässä. 

Osallistumiset: Lapin kotiseututyön neuvottelupäivä oli Rovaniemellä 3.2.1989. Osallistujina olivat johtokunnan jäsenet. Teemana oli kotiseututyön tulevaisuuden näkymät ja työllisyysvarojen käyttö museotyössä. Suomen Museoliiton kokoukseen osallistuivat puheenjohtaja Esko Pernu ja varapuheenjohtaja Elli Mäkipeura. 

Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä olivat Esko Pernu, Elli Mäkipeura, Eedit Kiveliö, Väinö Ylikunnari, Antti Ruokanen, Eero Maunu, Kauko Melamies ja Eeva-Liisa Tolvanen. Espoon Lapin Rakennusperinne ry:n kokouksessa olivat mukana Martti Autti, Eero Maunu, Elli Mäkipeura, ja Kauko Melamies. 

Vahtimestarina jatkoi Eeva Aho. Navetan vuokraus Rovaniemen Ratsastusseuralle jatkui.

1990: ”Rovaniemi on kotiseututyön saralla etulinjan paikkakunta.”


Museo auki kesäkuukausina joka päivä klo 12 ­–16. Oppaina oli palkattuja työntekijöitä.

Tallin välikatto uusittiin kokonaan ja osa seinähirsistä paikattiin. Tarjoilukatos pystytettiin keväällä ja kasattiin talveksi kokonaan lumikuorman aiheuttaman sortumavaaran vuoksi. 

Sinetässä olevan Uulan myllyn korjauksia jatkettiin. Turbiinikoneisto irrotettiin ja korjautettiin Rovaniemen Ammatillisessa Kurssikeskuksessa ja koneistettavat osat Lapin Ammattioppilaitoksessa. Mylly oli tarkoitus saada käyttökuntoiseksi kesällä 1991. 

Juhannusaaton Kökkäjäisissä oli monenlaista ohjelmaa, väkeä runsaat 300. Totto ry:n emännät huolehtivat tarjoilusta. 

Marjetanjuhla pidettiin 22.7.1989. Rovaniemen murteella esittämissään avaussanoissa varapuheenjohtaja Elli Mäkipeura totesi, että kotiseututyö on nyt lähes 100-vuotias. Yhdistyksemme on tehnyt tätä työtä eri tavoin jo monen vuosikymmenen ajan. Puhuja esitti toiveen, että Rovaniemi saisi järjestettäväkseen vuoden 1994 kotiseutupäivät.
Juhlapuheen piti professori Erkki Salonen aiheenaan ”Kotiseutuliikkeestä ja kotiseutuyhdistysten toiminnasta”. Ensimmäinen kotiseutuyhdistys perustettiin Lohjalle 1884. Kotiseutuliike oli yksi itsenäisyyden rakentaja, osa kansan henkistä rakentamista. Lopuksi puhuja totesi, että ”Rovaniemi on kotiseututyön saralla etulinjan paikkakunta”. (Totto XVII, 40–42.)

MUUTA OHJELMAA:  Lantti- ja Sirpakkaryhmä pelimannimusiikkia ja kansantanssiesityksiä, Risto Niemisen runot, juontajana ja yhteislaulujen vetäjänä Hannes Viiri, sorminkoukunvetoa. 

Syyskuussa Rovaniemi-päivien aikana myytiin museolla emäntien tekemiä verimakkaroita ja kampanisuja.

Vierailut: Pohjoiskalotti ’ala carte. 

Perinnetoimikunnan ohjelmassa oli kylähistorian suunnitteluja ja toimikuntien perustamisia. Vuoden aikana käytiin seuraavissa kylissä: Tapionkylä, Paaniemi, Niskanperä, Lehtojärvi, Ojanperä, Niesi, Vikajärvi ja Hirvas. Suhtautuminen asiaa on ollut myönteinen. Osaan on perustettu toimikuntia. Tehtiin myös joitakin nauhoitettuja haastatteluja. 

Yhdistyksen jäsenille järjestettiin retki Kemiin syyskuun lopussa. Ensimmäinen pysähdys oli Paaniemellä, seuraavaksi suunnattiin Tervolaan. Kemin kaupunkiin tutustuttiin museo-oppaan kanssa. Ohjelmassa olivat Jänkälän juhlahuoneisto, jäänmurtaja ja Jalokivigalleria. Paluumatkalla pysähdyttiin Liakan kylään. Osallistujia oli 23. Emäntien valmistamat eväät maistuivat. 

Osallistumiset: Maakunnalliset museopäivät järjestettiin helmikuussa Lappia-talossa. Mukana oli useita johtokunnan jäseniä. Suomen Museoliiton vuosikokoukseen toukokuussa osallistui virallisena edustajana puheenjohtaja Esko Pernu. Samoin hän oli edustajana Virroilla pidetyillä valtakunnallisilla kotiseutupäivillä elokuussa.   

Navetan vuokraussopimus Rovaniemen Ratsastusseuran kanssa on sanottu irti 15.6.1990; toiminta jatkui toistaiseksi. 

Suomen Yleisradion ja Eurovision jouluohjelman televisioinnin tonttuleikkejä ja muita leikkejä kuvattiin museon pirtissä 17.12.1985.

Suomen Museoliiton kokoukseen osallistui Antti Ruokanen, Suomen Kotiseutuliiton Kotiseutupäiville Elli Mäkipeura ja Esko Pernu. Lapin Kesäyliopiston järjestämille paikallismuseotyön kurssille osallistuivat Eedit Kiveliö, Helvi Roivainen, Martti Autti, Väinö Ylikunnari ja Eeva Aho.

Talonmiehenä jatkoi Eeva Aho. Navetta oli vuokrattu Rovaniemen Ratsastusseuralle.