Sirppi

Sirpit Rovaniemen kotiseutumuseossa. Kuva Rainer Hiuspää.

Suurehko leikkuupuimuri selviää hehtaarista jopa varttitunnissa. Entisaikojen elonleikkaaja sai kyykkiä sirppeineen hehtaarin palstalla reilun viikon.

Sirpillä ja maanviljelyllä on yhtä pitkä historia: sirpillä on leikattu heinää ja viljaa jo tuhansia vuosia. Suomessa se oli yleisin viljankorjuutyökalu 1800-luvun loppuun saakka. 

Kaikki kuvan sirpit on valmistettu puusta ja raudasta. Sirpit ovat itäsuomalaista mallia eli vilja leikataan kouraan laskemalla. 

Suomalaiset sirppimallit jaetaan itäsuomalaiseen eli kaarevateräiseen sirppiin ja lounaissuomalaiseen kamppiin, jota kutsutaan myös niittosirpiksi. Kamppi muistuttaa väärävartista viikatetta, ja sen terä on vain vähän kaareva.

*

Sirppien lahjoittajat ovat Piittisen perikunta, Valajaskoski, Tyyne Peura ja Taito Kallatsa, Perttaus, Matti Vanhapaavalniemi, Rovaniemi ja maanviljelijä Toivo Keskimaunu, Koskenkylä.