Rovaniemen kotiseutumuseon arvokkaassa perinnemiljöössä Kemijoen rannalla on kahdeksan vuodenajan kiertokulku selvästi läsnä. Kokemisen arvoisia ovat pimeän pakkastalven kuutamo ja taivaalla tanssivat revontulet, hankikantokevään ulkoilu joen jäällä, jäidenlähtö keväällä, luonnon herääminen, kesällä keskiyön auringon valo, sadonkorjuuajan kukkaloisto ja hämärtyvät illat, syksyn ruskan väriloisto, ensilumen ja pakkasten odotus sekä joulukaamos jouluperinteineen. 

Perinnetapahtumat ja ohjelmapalvelut kotiseutumuseolla olemme ajoittaneet tähän kahdeksan vuodenajan kiertokulkuun.

Aukioloajat

Museo on ympäri vuoden käytettävissä: kesäkuusta syyskuuhun kesäkauden aukioloaika ti–su klo 11–17 ja aukioloaikojen ulkopuolella tilauksesta lokakuusta toukokuuhun. Museovierailujen lisäksi perinnemiljöö on kaikkina vuodenaikoina myös tunnelmallinen kokous-, juhla-, koulutus- ja virkistäytymispaikka. 


PÄÄSYMAKSU 
Aikuiset  6 euroa
7-16-vuotiaat 4 euroa
VAPAA PÄÄSY 
Sotiemme veteraanit ja 
alle 7-vuotiaat lapset

Kotiseutuyhdistys 
Rovaniemen Totto ry


Yhdistyksen tarkoituksena on kotiseutuhengen ylläpitäminen ja kotiseututietouden lisääminen. Totto ry tallentaa Rovaniemen seudun menneisyydestä ja elämästä kertovaa esine- ja kuva-aineistoa ja edistää historian ja perinteiden säilyttämistä. Yhdistys ylläpitää Rovaniemen kotiseutumuseota. 
Lue yhdistyksen 70-vuotisesta historiasta tästä.

Mitä totto tarkoittaa? 

Totto-sanalla on keskiajalla tarkoitettu merkkitulien viestintäjärjestelmää, jolla on varoitettu jokivarren asukkaita vihollisvaarasta. Totto-tulien muisto on nimissä, kuten Tottorakka Ounasvaaralla. Nykyään jonkun todella innostuneen sanotaan olevan liekeissä. Satoja vuosia sitten saatettiin olla "tottona" jostakin.

Totto-kalenterin syyskuun kuva

Pariskunta pystykorvansa kanssa. Ehkä tämänkin koiran nimi on Hupi, Jehu, Jeppe, Keksi, Matti, Toivo tai Toveri. Kuva Matti Körkkö / Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto.

Syyskuun museoesine: Varstat museon riihessä

Riihen orsilla kuivuneet lyhteet levitettiin riihen lattialle. Puinti alkoi, ja viljaa alettiin käsitellä varstoilla. Varstassa on pitkän kepin päässä narulla kiinni puinen pamppu, jota heilauttamalla saatiin aikaan pyörivä liike. Varstoilla iskettiin viljaa lattiaa vasten, jolloin jyvät irtosivat. Kuva Kaija Sälevä.