KLIKKAA KUVIA

Kevään jäisiä merkkejä Pöykkölässä. Kuva Kaija Sälevä.


Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry:n nimessä olevalla totto-sanalla on keskiajalla tarkoitettu merkkitulien viestintäjärjestelmää, jolla on varoitettu jokivarren asukkaita vihollisvaarasta. Totto-tulien muisto on nimissä, kuten Tottorakka Ounasvaaralla. Nykyään jonkun todella innostuneen sanotaan olevan liekeissä. Satoja vuosia sitten saatettiin olla "tottona" jostakin.


Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry:n tarkoituksena on kotiseutuhengen ylläpitäminen ja kotiseututietouden lisääminen. Totto ry tallentaa Rovaniemen seudun menneisyydestä ja elämästä kertovaa esine- ja kuva-aineistoa ja edistää historian ja perinteiden säilyttämistä. Yhdistys ylläpitää Rovaniemen kotiseutumuseota. Lue lisää...

Tottolaisia talkoissa Pöykkölässä 1950-luvun lopulla. Kuva Väinö Ylikunnari / Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto.


SEITSEMÄN AJATUSVIIVAA – SEITSEMÄN VUOSIKYMMENTÄ

Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto perustettiin 7.9.1951. Parin kuukauden kuluttua siitä oli kekrijuhla Ravintola Lapinmaassa. Paikalla oli noin viisikymmentä osallistujaa. 

Käsin kirjoitettu selostus juhlatilaisuudesta päätyy seuraaviin sanoihin: ”Laulun sanoilla Maa on niin kaunis loppui Toton ensimmäinen juhlatilaisuus jättäen kaikkien läsnäolijoiden sisimpään jotakin    –  –  –  –  –  –  – ”

Teksti ei pääty pisteeseen, vaan monitulkintaisesti seitsemään ajatusviivaan. Kirjoitustilanteessa merkintä on varmaan viitannut osittain menneeseen, tilaisuudessa esillä olleeseen, mutta myös tulevaan. 

Nyt seitsemän vuosikymmentä ovat täyttymässä: vuosi 2021 on yhdistyksen juhlavuosi. Esittelemme arkistopoimintoja Totto ry:n historiasta kerran kuukaudessa vuosikymmenittäin, tammikuusta heinäkuuhun, seitsemän vuosikymmentä, seitsemän kuukauden aikana. 

Kirjoittanut Marketta Harju-Autti

Lue tästä ensimmäinen vuosikymmen 1951-1960.

Toinen vuosikymmen 1961-1970.



Totto-kalenterin helmikuun kuva

Matti Körkkö oli kyläkuvaaja, jonka ottamissa perhekuvissa oli monesti mukana perheen koira. Kuva Matti Körkkö / Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto.


Helmikuun museoesine: Suutarin plaki ja kippuranokkaiset saappaat

Kuva Mervi Löfgren Autti.


Kuukauden museoesineet liittyvät suutarin työhön.

Suutarin plaki, kiilalla kiristettävä. Esineen lahjoitti Arttu Ojala  Muurolasta vuonna 1968.

Yksipohjaiset, kippuranokkaiset saappaat ovat peräpohjalaista mallia. Ne ovat olleet Niskalan emännän pyhäsaappaat, ja ne on valmistanut hänen poikansa, maanviljelijä Otto Niska Niskanperältä. Lahjoitettu museolle vuonna 1959.

Pakkastalven aikaan oli tavallista, että kyläsuutarikin tuli taloon. Hän teki kaikille miehille kaksi paria kenkiä; saappaat ja paulakengät. Naisille samoin ja usein myös nauhoitettavat "ruojuskengät".

Kenkiä myös korjattiin ja kierrätettiin perheenjäsenten kesken. Elettiin omavaraistaloudessa ja kaikki elämässä tarvittavat asiat tehtiin käsin omista tarpeista. Niihin liittyi paljon tietoa ja taitoa vaativaa osaamista ja siksi niitä arvostettiin. Kertakäyttökulttuuri oli tuntematonta. 

ROVANIEMEN KOTISEUTUMUSEO

Kemijoen rantatörmällä on Pöykkölä-niminen tila, joka on museoalueena. Neljä alkuperäistä ja 13 siirrettyä rakennusta kuvastavat maalaiselämää 1800-luvun lopulla. Kuva Mervi Löfgren Autti.


Paikallishistorian aarteita, tarinoita, menneisyyden lumoa!


Rovaniemen kotiseutumuseo on talvikautena avoinna tapahtumien tai sovittujen vierailujen aikaan.  Kesäkautena 1.6. lähtien museo on avoinna ti-su klo 11-17.

Toivomme palautetta museokäynnistäsi tämän linkin kautta.

Tilaukset myös postin välityksellä.

Museokaupasta AVAIMET-tuoteperhe, Totto-korut, -julkaisut, kalenterit ja KIRPPU-tuotteet. Kuva Ida Sarisalmi.


PÄÄSYMAKSU 
Aikuiset  6 euroa
7-16-vuotiaat 4 euroa
VAPAA PÄÄSY 
Sotiemme veteraanit ja 
alle 7-vuotiaat lapset


Rovaniemen kotiseutumuseo

Pöykköläntie 4, 96400 Rovaniemi

Puh./tel. +358 50 325 2017

totto.rovaniemi@gmail.com