1951–1960

TOTTO ry:n ENSIMMÄINEN VUOSIKYMMEN

                     
1951: Yhdistyksen nimeksi Totto

Yhdistyksen perustamiskokous pidettiin 7.9.1951 Rovaniemen kauppalankirjastolla, osoitteessa Pekankatu 10. Päätettiin perustaa Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto, jonka toimialueeksi tulivat Rovaniemen kauppala ja Rovaniemen maalaiskunta. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin kirjastonhoitaja Matti Perunka. Perustamiskokouksessa paikalla oli 15 osanottajaa.

Yhdistyksen nimen totto-sana merkitsee vihollisista varoittavaa merkkitulta. Merkiksi valittiin Rovaniemen vanha pitäjänsinetti. (Totto I, 5–7.)

Ensimmäisen syksyn aikana johtokunta huolehti yhdistyksen rekisteröinnistä, aloitti jäsenhankinnan ja perusti museotoimikunnan. Kekrijuhla pidettiin ravintola Lapinmaassa. Sinne saatiin tieto siitä, että Rovaniemen seurakunta antaa uuden kirkkonsa arkistotilat käyttöön museoesineiden säilytystä varten. Ensimmäinen lahjoitettu esine on seinäkello, ja ensimmäinen kotiseutuilta järjestettiin 14.12.1951 Ylikylässä Albert Ylikunnarilla. Lisäksi yhdistys päätti aloittaa kotiseutuiltojen järjestämisen muissakin kylissä.

Ensimmäinen esine Totto ry: kokoelmaan. Kellon omisti rovasti Karl Filip Tillman, joka oli Rovaniemen kirkkoherra 1870­–1893. Pappilan auksuunissa kellon osti Eetu Granlund, jonka tytär Ida Lehtokuusi lahjoitti kellon vuonna 1951. Kuva Rainer Hiuspää.

Johtokunnan kokoukset ja vuosikokoukset pidettiin alkuvuosina kauppalankirjastolla. Sen paikka vaihtui helmikuussa 1955 osoitteeseen Varsitie 5. Kokoukset siirtyvät Rovaniemen kotiseutumuseolle vuoden 1959 alusta lähtien.


1952: Jokivarren vankka vahti

Museotoimikunnan lisäksi perustettiin naistoimikunta ja nimienkeräystoimikunta (huom. paikannimien keräys, kerääjänä mm. Kauko Saraste). Kotiseutuilta järjestettiin Niskanperällä.

Yhdistys järjesti ensimmäisen Marjetanpäivän juhlan 20.7.1952 lääninhallituksen juhlasalissa. Sitä ennen oli jumalanpalvelus ja kirkkokahvit. Myöhemmin johtokunta päätti järjestää ”kauppalassa kotiseutuiltoja ja maalaiskunnassa ensimmäinen hyökkäys päätettiin tehdä Hirvaalle”.

Syyskuussa julistettiin kotiseutulaulun kirjoituskilpailu. Laulun tuli käsitellä Kemi- ja Ounasjokilaaksoa sekä peräpohjalaista aihepiiriä. Kilpailuun osallistui 13 henkilöä.  Palkintolautakuntaan kuuluivat maisteri Helena Salla ja Matti Hannula. Palkitut olivat seuraavat: Yrjö Keränen, Jokivarren vankka vahti (5000 mk), Veikko Lehti, Kemijoki (3000 mk), Mirjam Kaartinen, Laulu Perä-Pohjolasta (2000 mk) ja Erkki Hynynen Kotiseutu Rovaniemi (2000 mk) (Totto I, 8, 20, 32, 59).

Kekrijuhla pidettiin 2.11.1952 lääninhallituksen juhlasalissa. Keskusteltiin mahdollisista museorakennuksista, muun muassa Muurolan puustellista ja vaihtoehdosta, että kauppalassa ja maalaiskunnassa olisi neljä erillistä museota, keskusmuseo Muurolassa Totonkankaalla. Johtokunnan kokouksessa vieraili kauppalan kotiseutulautakunnan puheenjohtaja Mauri Kosola.

Otettiin yhteyttä Kotiseutuliittoon puhujan saamiseksi johonkin tilaisuuteen.

Totto I (59 sivua) ilmestyi, ja seuraavan valmistelu aloitettiin.


1953: Kekrijuhla radioitiin

Kotiseutuilta järjestettiin 11.2.1953 Nivankylässä. Kotiseutuyhdistyksen sekä Rovaniemen kauppalan ja maalaiskunnan kulttuurilautakuntien yhteinen kokous pidettiin 3.3.1953 kotiseutuyhdistyksen kutsusta. Keskustelun aiheena oli museon perustaminen; yhdistyksen pyrkimyksiä tuettiin.

Huhtikuussa päätettiin ostaa magnetofoninauhuri.

Selvitettiin mahdollista museoesineiden tai museon paikkaa, koska seurakunta pian tarvitsisi arkistotiloja omaan käyttöönsä. Vaihtoehtoina olivat Hotelli Pohjanhovin pohjakerros eli Hovinpohja ja uuden Keskuskoulun pohjakerros. Neuvottelut eivät tuottaneet tulosta, joten pidettiin kiinni tavoitteesta perustaa talomuseo.

9.3.1953 päätettiin liittyä jäseneksi Kotiseutuyhdistysten liittoon (= Suomen Kotiseutuliitto). 

Aloitettiin jäsenhankintakilpailu, ja jäsenmaksuja varten avattiin postisiirtotili.

Kesäkuussa päätettiin, että Rovaniemi-päivien ajaksi valitaan Marketan sunnuntai heinäkuulta. Lähiseudun yhdistyksille esitettiin toivomus, että samaan aikaan ei järjestettäisi muita tilaisuuksia.

Olavi Marttiinilta tilattiin sävellys runokilpailun II palkinnon Veikko Lehden runoon Kemijoki (Totto II, 116). Juhlien tarjoilusta esitettiin toivomus, että siellä tarjottaisiin peräpohjalaista juustoa ja kampanisuja.  

Syyskuussa päätettiin järjestää vanhojen valokuvien keräys.

Kekrijuhlaa vietettiin 1.11.1953 Rovaniemen yhteislyseon lounassalissa. Juhla radioitiin. Keskusteltiin Rovaniemen (kauppalan) pienoismallin rakentamisesta ja todettiin, että se tulisi kalliiksi.

Lapin maakuntamuseon 4.1.2021 antaman tiedon mukaan kauppalan pienoismallit vuosilta 1939 ja 1944 valmistuivat 1985. Vuonna 1939 kauppalassa oli 530 asuinrakennusta ja noin 800 muuta rakennusta.

Päätöksen mallien teettämisestä ja rahoittamisesta teki Rovaniemen kaupunginvaltuusto 26.4.1982. Totto ry ei tässä vaiheessa ollut mukana. Valmistaja: Mikkeli.

Yhdistyksen talous nousi esille keskusteluun. Päätettiin jakaa varat eri ryhmiin, jotta saatujen varojen käyttöä voidaan seurata.

1954: Rainanesityskone ja kahvikuppeja

Valokuvakokoelmassa on kuvia 170 kappaletta. Niitä hoiti rouva Hemilä. Museoesineistön kirjaamiseen annettiin lupa käyttää palkattua henkilöstöä. 

Keskusteltiin perinnekulkueen järjestämisestä Rovaniemi-päiväksi 18.7.1954, mutta suunnitelma ei toteutunut. Saarenkylän koululla järjestettiin kotiseutuilta 4.4.1954. 

Päätettiin ostaa rainanesityskone, Rovaniemen maalaiskunnalta otettiin säilytettäväksi 17 magnetofoninauhaa.

Päätettiin anoa kunnilta avustusta rakennusten kunnostukseen sekä esihistoriallisten paikkojen tutkimiseen ja esineiden vastaanottamiseen, 395 000 markkaa kummaltakin kunnalta.

Sanomalehdille järjestettiin tilaisuus, jossa kerrottiin museon suunnittelusta.

Totto ry:n anomuksesta Talonpoikaiskulttuurin säätiö myönsi Alb. Ylikunnarin talon Ylikylään aitan seinään muistokilven. Sen luovutus ja kiinnitys oli 1.11.1954. 

Päätettiin ostaa kaksi Valistustalon osaketta ja hankkia kahvikuppeja.


1955: Petäjäskoskea valokuvattiin

Pyydettiin Toini Vahterilta Kansallismuseosta Rovaniemen kansallispuvun piirustukset ja värimallit. Yhdistyksen hallussa olevat seitsemän kivikautista esinettä luovutettiin Suomen Kansallismuseolle. 

Keskusteltiin kotiseutulipun hankkimisesta kauppalan kotiseutulautakunnan kanssa. 

Museotilojen saantia kiirehdittiin, koska seurakunta tarvitsi tiloja omaan käyttöönsä. Professori Niilo Valonen Museoliitosta tuli käymään 23.5.1955. Hänen johdollaan tutustuttiin Muurolassa Sukulaan ja Puustelliin. Selviteltiin Sinetän sahan entisöintiä.

Petäjäskosken alueella tehtiin valokuvauksia, kuvaajana oli Lauri Alanärä ja oppaana Eenokki Piippola.

Ilmoitettiin sanatietojen kirjeenvaihtajiksi 10 henkilöä Suomen Tiedeakatemian keräystoimistolle (nykyinen Suomen murteiden sanakirjan arkisto). Eniten, yli 2600 sanatietoa, keräsi Väinö Ylikunnari.

Kotiseutuliiton kokoukseen osallistui Antti Ruokanen. Kyseessä oli yhdistyksen ensimmäinen edustus valtakunnallisessa tapahtumassa.

Kemiyhtiön metsäpäällikkö Jarl Sundquistiin otettiin yhteyttä Pöykkölän ostamisesta museokäyttöön. Yhdistyksen puolesta neuvottelijana oli johtokunnan jäsen Viola Kuoksa-Wave. 

Totto II (115 sivua) valmistui.

1956: Somosen kivi ja Lootinpetäjä rauhoitettavaksi

Marjetanjuhla oli 22.7.1956 kauppalan jatkokoululla, Rovakatu 4.

Juhlapuheen piti intendentti Ahti Paulaharju, aiheenaan "Ihminen – ympäristönsä kasvatti." (Totto III, 10–16). Tilaisuudessa oli ensimmäinen museon kokoelmanäyttely maitokamarin esineistöstä.

Kekrijuhla pidettiin 11.11.1956 Pienviljelijäkoululla. Ohjelmassa oli Rovaniemen seurakunnan historiaa kirkkoherra Pentti J. P. Seppäsen kertomana (Totto III, 5–7), lisäksi esitettiin heijastuskuvia Rovaniemeltä.

Kotiseutuilta pidetiin kesäkuussa Oikaraisella, jossa tutustuttiin Somosen kiveen. Luonnonmuistomerkkien, Somosen kiven ja Lootinpetäjän rauhoittamista alettiin valmistella. Lootipetäjän viitta pystytettiin, samoin viitat Hirvaan vesimyllylle ja Sinetän vesisahalle.

Kyliin perustettiin seitsemän kotiseututoimikuntaa, mm. Jaatilaan ja Oikaraiselle. Yhdistykselle hankittiin Acec-nauhamagnetofoni. Kertomusvuonna V. Örling oli jäljentänyt vanhoja valokuvia 240 kappaletta.

Kesäkuussa Antti Ruokanen, Otto Korkalo ja Väinö Ylikunnari kävivät neuvottelemassa Muurolassa Niilo Jänkälän kanssa Muurolan lohipadon pienoismallin rakentamisesta. Hirvaan vanhan vesimyllyn entisöimistyö aloitettiin.


1957: Alkuperäinen tavoite saavutettu: yhdistyksellä on nyt museo

Liitos-Pöykkölä-niminen 2,5 hehtaarin tila siirtyi Totto ry:n omistukseen. Kuva Rainer Hiuspää.

Neuvottelut Kemiyhtiön kanssa Pöykkölän ostamisesta saatiin päätökseen, ja kauppakirja allekirjoitettiin 19.12.1957. Liitos-Pöykkölä-niminen 2,5 hehtaarin tila siirtyi Totto ry:n omistukseen. Alkuperäinen tavoite on saavutettu: yhdistyksellä on nyt museo. Alueella on neljä alkuperäistä rakennusta: päärakennus, puotirakennus ja kaksi aittaa. Lisäksi siellä on Kemiyhtiön rakennuttamat navetta ja rantasauna, joita ei määritelty museorakennuksiksi.

Kaupan hinta oli 5 miljoonaa markkaa: kauppalalta saatiin 1 miljoona markkaa, samoin maalaiskunnalta, ja veikkausvoittovaroista luvattiin 2 miljoonaa. Yhdistyksen oli itse kerättävä 1 miljoona. Rahankeräyskampanja aloitettiin: liikkeelle pistettiin 131 keräyslistaa.

Elokuvateattereissa Teno, Kino ja Inari esitetiin dialevyinä mainoksia kotiseutumuseosta 400 kertaa. Mainokset suunnitteli veloituksetta Jorma Liste. Ilmoituksia oli myös Lapin Kansassa ja Pohjolan Sanomissa yhteensä noin 6000 palstamillimetriä. Lahjoituksia tuli liikelaitoksilta yms. sekä 1622 yksityiseltä henkilöltä.

Marjetanjuhla järjestettiin Pöykkölän pihalla 21.7.1957, vaikka alue ei vielä ollut yhdistyksen omistuksessa. Juhlaan osallistui 200 henkeä. Avauspuheessa yhdistyksen puheenjohtaja Matti Perunka totesi, että Rovaniemen asutus on vanhaa: ”Täällä asuttiin jo silloin, kun Saara ja Abraham kulkivat Mamren tammistossa.” Juhlapuheen piti Jarl Sundquist, joka esitteli Pöykkölän tilan vaiheita. Mikko Paloniemi esitelmöi kivikautisesta asutuksesta. Lopuksi juotiin Valion lahjoittamaa kirnupiimää. Valmisteluissa oli ollut mukana Pienviljelijäkoulu traktorin kanssa.

Marjetanpäivän juhla 1950-luvun lopulla Pöykkölän kartanolla. Pikkupojat ovat päässeet esiintymään. Kuva Väinö Ylikunnari / Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry.


Kekrijuhla oli Jaatilan koululla marraskuussa: ohjelmassa oli raanu- ja tyynynäyttely.  Juhlapuheessa Yrjö Alaruikka viittasi neljänteen käskyyn toteamalla, että kotiseututyö on tämän käskyn noudattamista. Juhlassa esitettiin Rovaniemen maalaiskunnan pitäjäfilmi.

Ounasvaaran Tottorakalta lähetettiin 8.9.1957 radio-ohjelma, haastateltavana oli Antti Ruokanen ja haastattelijana rouva Rautio. Nauhoitetta tilaisuudesta ei ole.

Kotiseutuyhdistyksen jäseneksi liittymisen kortteja oli kauppalankirjastolla ja kirjakauppa Kirpassa. Pitäjälle eli maalaiskunnan kyliin tehtiin parikymmentä matkaa, joiden aikana kerättiin museoesineitä. Valistustilaisuuksia järjestettiin viisi: Taipaleenkylässä, Muurolassa, Auttissa, Hirvaalla ja Perunkajärvellä. Niissä oli yhdistyksen ja museon esittelyjä sekä paikallista ohjelmaa.

Napapiirin Totto-pisteeksi Kittiläntien varten ostettiin lato, kaupan hoitivat Matti Perunka ja Väinö Ylikunnari. Kotiseutupäivillä Anjalassa olivat Antti ja Armiida Ruokanen. 

Muurolan lohipadon pienoismalliin tulevan jokiuoman lupautui suunnittelemaan ja rakentamaan mainosmies V. Rötkönen Rovaniemeltä. Varsinaisesti patorakennelmatyöt lupautuivat tekemään maanviljelijät Matti Jänkälä, Niilo Jänkälä sekä Iivari Ylipasma Muurolasta. Pienoismallin teko aloitettiin.

Otto Korkalo lahjoitti yhdistykselle itse tekemänsä kivisen puheenjohtajan nuijan. Helmi Vuorelma lahjoitti museolle Rovaniemen naisen kansallispuvun.

Totto III (133 sivua ja 18 sivua ilmoituksia) ilmestyi. Totto II ja III olivat myynnissä kaikissa kirjakaupoissa ja kylillä. Nuotit Jokivarren vankka vahti ja Kemijoki olivat myynnissä Musiikkiliike Kuhassa. Somosen kivi julistettiin rauhoitetuksi.


1958: Opetusministerin ja maaherran vierailut sekä Valion piimää Marjetanjuhlassa

Museon päärakennuksen entisöinti aloitettiin maisteri Jorma Heinosen suunnitelman mukaan.

Ikkunat teetettiin Lapin Keskusammattikoululla (Totto XV, 43–54), ja pihan ulkopuolella olleet aitat siirrettiin alkuperäiselle paikalleen. Museoesineitä luetteloitiin Museoviraston ohjeiden mukaisesti.

Kotiseutupäivä 1.6.1958 oli tiettävästi ensimmäinen Pöykkölässä järjestetty tilaisuus. Paikalla oli Lapin läänin noin 10 kunnasta kotiseutu- ja museoyhdistysten, luonnonsuojelujärjestöjen ja kuntien edustajia. Tilaisuudessa esitettiin toiveet maakuntamuseosta ja maakunta-arkeologista. Ne toteutuivat kyllä, mutta myöhemmin: maakuntamuseo (1975) ja -arkeologi (1987).            

Marjetanjuhla järjestettiin 20.7.1958. Jumalanpalvelus oli kirkossa, saarnaajana Urpo Kuusiniemi, ja juhla Pöykkölän pihalla, jolloin paikalla oli noin 300 vierasta. Kaikki eivät sopineet pirttiin, jonne tilaisuus jouduttiin siirtämään sateen vuoksi.

Juhlapuheen piti metsäteknikko Pentti Norvasuo. Hän korosti kotiseututyön ja Pöykkölän merkitystä ja esitti maalaiskunnan puolesta kiitokset yhdistykselle. Viola Kuoksa-Wave esitteli Rovaniemen miehen kansallispuvun suunnitelmat. Mikko Ruokanen kertoi Kirpusta ja ehdotti sille patsasta. Martti Autti, Aapo Narkaus, Matti Vanhapaavalniemi ja Otto Korkalo ym. aloittivat varraslohen paistamisen (Totto XIII, 78–83). Kuljetukset järjesti Kuuselan linja-autoyhtiö, lopuksi juotiin Valion lahjoittamaa piimää.

Kekrijuhla pidettiin museon pirtissä 2.11.1958, ohjelmassa oli esitelmiä luonnonsuojelusta ja viulua soittivat Olavi Marttiini ja Juhani Garlstedt.

Opetusministeriö ilmoitti 18.12.1958 myöntäneensä 1 miljoona markkaa veikkaus-voittovaroista Pöykkölän maa-alueen ostamista varten.   

Kemiyhtiö lahjoitti Suomen lipun.

Opetusministeri ministeri Kustaa Vilkuna ja maaherra Uuno Hannula vierailivat museolla. Yhdistyksen sihteeri Väinö Ylikunnari osallistui Suomen Kotiseutuliiton 50-vuotisjuhlaan 25.6.1958 ja kävi myös Museoliitossa sekä opetusministeriössä Kustaan Vilkunan luona.

Kunnanjohtaja J. F. Pöykkö ja säästöpankinjohtaja Tuure Salo kävivät Helsingissä kiirehtimässä veikkausvoittovaroista myönnettävien avustusten hyväksymistä.

Museoesineiden keräysmatkoja tehtiin Muurolaan, Jaatilaan ja Ylikylään. Kylätoimikuntia oli yhdeksän. Tuomiojan leiri- ja myllyalue kunnostettiin.

Jaettiin palkintolusikat Pöykkkölä-keräyksessa parhaiten kunnostautuneille: hopeinen ruokalusikka (8 kpl), hopeinen jälkiruokalusikka (8 kpl) ja hopeinen kahvilusikka (19 kpl).

Museolla oli huoneteatteriesityksiä, ohjelmassa Eino Leinon Lalli-näytelmä. 

Totto-julkaisut olivat myynnissä kaikissa kirjakaupoissa ja kylillä.  Nuottipainokset olivat myynnissä Musiikkiliike Kuhalla ja Kirpasta saatiin ostaa vanhan kirkon kuva.


1959: Ensimmäinen kalastusnäyttely syntyi nopeasti

Oikeassa yläkulmassa yhdistyksen tunnukseksi 7.9.1951 otettu pitäjänsinetti (Totto I, 5-7).


Päärakennuksen entisöinti jatkui, ja sähköpylväät poistettiin pihalta. Valittiin talon käyttötoimikunta.

Museon pirtti ja maitokamari avattiin yleisölle 5.7.1959. Ne olivat kesän aikana auki sunnuntaisin klo 12–16. 

Marjetanjuhla pidettiin museon pihalla 19.7.1959, osallistujia oli noin 500 henkeä. Aluksi oli jumalanpalvelus kirkossa, josta linja-autokuljetus liikennöitsijä Kittilän autoilla Pöykkölään. Juhlaesitelmän piti tohtori Aarni Erä-Esko aiheenaan ”Kivikautinen elämä Lapissa” (Totto III, 38–44). Juhlapuheen piti kansanedustaja Akseli Paarman. Hän esitti kiitokset museosta ja toivomuksen maakuntamuseosta. Rovaniemen maalaiskunta luovutti kotiseutuviirinsä yhdistykselle. 

Marraskuussa yhdistys sai Rovaniemen kaupungilta pyynnön järjestää Pöykkölään näyttelyn vanhoista kalastusvälineistä uudenvuoden päiväksi.  Lyhyestä järjestelyajasta huolimatta tehtävä otettiin vastaan. Näyttelyn pääjärjestäjänä oli Oskari Klemetti, apunaan Matti Vanhapaalvalniemi, joka keräsi esineitä yhdessä Mikko Korkalon kanssa. Näyttelyyn, joka oli avoinna 31.12.1959–6.1.1960, saatiin 165 kalastukseen kuulunutta esinettä. Eniten huomiota herätti Muurolan lohipadon pienoismalli, jonka pohjan valmisti mainosmies Veikko Rytkönen Rovaniemeltä ja varsinaisen padon Iivari Ylipasma, Matti Jänkälä ja Niilo Jänkälä Muurolasta. Kalastusnäyttelyyn tutustui noin 1000 henkilöä, joukossa kaupunkijuhlien kutsuvieraat. Suurin osa kalastusnäyttelyn esineistä jäi museolle.

Kotiseutuiltoja järjestettiin Koskenkylässä ja Mäntyjärvellä, myös toimikunnat perustettiin.

Kotiseutupäivillä Kuortaneella oli edustajana Antti Ruokanen. Puovirakennukseen tuli asumaan Aapo Norvanto perheineen.


1960: ”Kotiseututyö ja luonnonsuojelu”

Rovaniemen kaupungiksitulon juhlallisuuksien vuoksi museo oli auki 1.–6.1.1960. Muuten se oli auki kesäsunnuntaisin klo 12–16.

Rovaniemen kaupunki luovutti yhdistykselle oman viirinsä. 

Puoviin, paikallishistorian osastolle, tuotiin kilpikaarnainen pölkky, jossa on vuosirenkaat vuodesta 1611 alkaen. Päärakennuksen entisöimistyöt jatkuivat. Museoalueelle siirrettiin riihi ja kesänavetta Niskanperältä. Jatkettiin erityisesti kalastusesineistön luettelointia.

Johtokunnan esityksestä vuosikokouksessa kutsuttiin yhdistyksen ensimmäiseksi kunniajäseneksi Hermanni Kouri Saarenkylästä.

Marjetanjuhla 24.7.1960 oli museon pihalla, yleisöä oli noin 400 henkeä. Ohjelma oli melkein kokonaan Pohjois-Pohjalaisen Osakunnan järjestämä. Sen tervehdyksen esitti inspehtori Leo Heikurainen. Lisensiaatti Raikku Ruotsalon esitelmän aiheena oli ”Kotiseututyö ja luonnonsuojelu”. Tuomari Lyyli Jyrhämä kertoi vuoden 1910 osakuntaretkestä. Ohjelmassa oli Lapin Nuorisoseurain Liiton tanhuryhmän esityksiä, ja   musiikista vastasi kapellimestari Holger Sihvolan viulukvartetti. Marjetanjuhlan kuuluttajana oli ylioppilas Seppo Salonen.

Kemiyhtiön rakennuttamasta navetasta vuokrattiin 120 neliötä Rovaniemen Kemiallinen Pesula- ja värjäämö -nimiselle liikkeelle elokuun alusta lähtien.

Ylikylän Totto-pirtti napapiirillä myytiin Rovaniemen maalaiskunnalle 2.11.1960.

Pitäjällä käyntejä oli viisi. Kotiseutuillat järjestettiin Lehtojärvellä ja Marraskoskella. Talonmiesparikunta Hilja ja Aapo Norvanto aloitti työnsä kesäkuun alussa.

Rovaniemellä vietetyn Norjalaisviikon pääjuhla oli museon pihalla 27.6.1960.

Totto IV (75 sivua ja 25 sivua ilmoituksia) ilmestyi.




Lähde

Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry:n yhdistysarkisto. 
Ca:1, Sidos 24, Da :1.


Kirjoittanut Marketta Harju-Autti