Tänään 7.9.2021 on kulunut 70 vuotta Kotiseutuyhdistys Totto ry:n perustamisesta. Yhdistys on yksi sodan tuhojen ja jälleenrakennusajan tulos. Tämä tulee esille aina yhdistyksen perustamisen historiaa kerrattaessa. 

Marketta Harju-Autti ottaa seuraavassa esille jonkin verran yksityiskohtia vuodelta 1951 kertomaan Rovaniemellä tapahtuneesta sekä tapahtuvasta. Sen jälkeen kaikkea on hyvä verrata vuoteen 2021. Harju-Auttin artikkeli on julkaistu Totto XXI:ssä.

Rovaniemi 1951 

Lapin sota oli syksyllä 1944 tuhonnut huomattavan osan Lapista, myös Rovaniemen kauppalasta ja maalaiskunnasta. Uuteen uskoen aloitettiin jälleenrakennustyö, joka ei ollut vain aineellista, vaan myös henkistä ja kulttuurista. Yhtenä näkyvänä osoituksena tästä oli taideseura Seitapiirin perustaminen 1949. Se kokosi piiriinsä eri alojen edustajia:  järjestettiin taidenäyttelyjä konsertteja sekä kirjailijamatineoita. Rovaniemen teatteri aloitti 1949 kannatusyhdistyksen voimin. Tähän samaan, sekä aineellisen että henkisen jälleenrakennuksen ilmentymä on myös Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry. Näitä asioita on käsitellyt Tuija Hauta-Hirvioja artikkelissaan ”Lapin taideseura Seitapiiri ry: kotien raunioille perustettu” (2011). 

Kauppalan ja maalaiskunnan yhteinen väkiluku vuoden alussa oli noin 33  300. Suuret ikäluokat olivat syntyneet ja aloittamassa koulutiensä lähivuosina. Lapin keskussairaalan synnytysosasto oli toiminut vuodesta 1947 lähtien, mutta siitä huolimatta osa lapsista syntyi vielä kotioloissa. Lapin lastensairaala Lähteentielle ja Muurolan uusi tuberkuloosisairaala valmistuivat 1951. 

Seurakunnan uusi kirkko oli vihitty käyttöönsä elokuussa 1950. Lennart Segerstrålen alttarifresko Elämänlähde paljastettiin lokakuussa 1951. Kauppalan men yhteislyseo oli valmistumassa kauppalan keskustaan. Sitä ennen se oli toiminut väliaikaisissa tiloissa Jokkatiellä. Kauppalankirjasto muutti tammikuussa 1951 Ounasjoentien parakista osoitteeseen Ruokasenkatu 6. Siellä Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry perustettiin, ja muutkin kokoukset pidettiin monen vuoden ajan. 

Ounaskosken ja Suutarinkorvan yhdistetyt maantie- ja rautatiesillat avattiin liikenteelle huhtikuussa 1951. Tämä merkitsi suurta helpotusta yhteydenpidossa maalaiskunnan kyliin ja laajemminkin Pohjois-Suomen alueelle. Silta pääsi heti uutena Rovaniemen Markkinat -elokuvan yhdeksi tapahtumapaikaksi 1947 valmistuneen uuden hotelli Pohjanhovin ohella. Elokuvan ensi-ilta oli marraskuussa 1951. Linja-autoasema ja kauppatori olivat nykyisen Vanhantorin puiston alueella. Sodalta säästynyt postiautovarikko toimi entisessä tehtävässään. Rautatieasema oli vielä nykyisen Lappia-talon ja kirjaston kohdalla.  Matkailun alkua merkitsi 1950 valmistunut Napapiirin maja, ja lentokenttää paraikaa laajennettiin. Urheilussakin tapahtui: Ounasvaaran maja oli valmistunut 1949. Vaaran uusi hyppyrimäki tuli käyttöön entisen tilalle 1947. Mäessä harjoitteli Tauno Luirokin, joka maaliskuussa 1951 hyppäsi Saksan Obersdorfissa 139 metriä, maailmanennätyksen,  joka säilyi 10 vuotta. Kotiin palaavan ennätysmiehen vastaanottajia rautatieasemalla kerrotaan olleen noin 3000 henkeä.  Ounasvaaran kisat keräsivät Marianpäivän aikaan suuria kilpailija- ja katsojajoukkoja. Myös Rovaniemen Palloseura, RoPS, oli perustettu 1950. 

Elämä oli vireää molemmissa kunnissa. Jälleenrakennetussa kauppalassa oli jo paljon erilaisia kauppoja ja muita liikkeitä, savotat ja uitot jatkuivat entiseen tapaan, uusia asutustilojakin perustettiin. Kylien sähköistäminen eteni, puhelinver-kosto tiheni, uutiset saatiin radiosta ja sanomalehdistä.
Lohi ei ollut noussut ollut Kemijokeen enää vuoden 1948 jälkeen, ja uusien voimalaitosten rakentamista suunniteltiin. Ruokatavaroista säännösteltyinä eli kortilla olivat kevääseen 1954 asti kahvi ja hienosokeri. 

”Tottotulen loimuna historian taivaalla”

Kutsun myötä kauppalankirjastolla 7.9.1951 pidetyssä kokouksessa perustettiin Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry. Sen nimi, säännöt ja merkki oli hyvin valmisteltu. Valittiin ensimmäinen johtokunta, jonka puheenjohtajaksi tuli kirjastonhoitaja Matti Perunka. Uutinen yhdistyksen perustamisesta Lapin Kansan lisäksi oli Oulussa ilmestyvässä Kaltio-lehdessäkin samana vuonna.
Kulttuurihistorian opiskelija Päivi Rantanen on blogiartikkelissaan ”Näin perustettiin Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry” (2020) pohtinut kokouspäivän valintaa: onko se ollut tietoinen vai sattuma. Taustana on se, että historiatietojen mukaan ensimmäinen Rovaniemeä koskeva asiakirja on päivätty 7. syyskuuta 1453. Yhdistyksen arkistojen perustamisajan tiedoissa ei ole kuitenkaan mitään viittausta tuollaiseen yhteyteen. Tutkimuksissa asia mainitaan Aslak Outakosken Rovaniemen historiassa (1965) ja myöhemmin myös Rovaniemen historia vuoteen 1721 (1996) -teoksessa Jouko Vahtolan artikkelissa. 
Perustamispäivää on pidettävä onnellisena sattumana. Pöytäkirjatietojen mukaan yhdistys ei 1953 valinnut Rovaniemen pitäjäpäiväksi perustamispäiväänsä, vaan Marketan päivän eli nykyisin Marjetanpäiväksi kutsuttavan päivän heinäkuulta. Sen tiedettiin olleen vanha keskikesän kirkkopyhä.

Kotiseutuyhdistyksen vuoden 1991 toimintakertomuksessa kerrotaan myös Marjetanjuhlan yhteydessä vietetystä yhdistyksen 40-vuotisjuhlasta. Siellä puheenjohtaja Esko Pernu kertasi avaussanoissaan tottotulien historiaa. Hän toi esille perustamispäivään liittyvän historiallisen yhteyden ja piti sitä sattumana. Se oli joka tapauksessa ”nähtävä osuvana tottotulen loimuna historian taivaalla”. Tämä sama sisältö on hänen sanomanaan myös yhdistyksen 50-vuotisjuhlan yhteydessä (Totto XVI). 

Ensimmäisen syksyn aikana johtokunta huolehti yhdistyksen rekisteröinnistä, aloitti jäsenhankinnan ja perusti museotoimikunnan. Kekrijuhla pidettiin ravintola Lapinmaassa. Sinne saatiin tieto siitä, että Rovaniemen seurakunta antaa uuden kirkkonsa arkistotilat käyttöön museoesineiden säilytystä varten. Ensimmäinen esine oli lokakuussa lahjoitettu seinäkello, ja ensimmäinen kotiseutuilta järjestettiin joulukuussa Ylikylässä Albert Ylikunnarilla. Lisäksi yhdistys päätti aloittaa kotiseutuiltojen järjestämisen muissakin kylissä. Historiatietoihin perustuvaa Rovaniemi-päivää alettiin kaupungissa viettää 7.9.1980. Aluksi se oli yksipäiväinen, mutta jatkui vähitellen monipäiväiseksi ta-pahtumaksi. Ensimmäinen Rovaniemi-viikko järjestettiin 2010, joten viime vuonna tapahtuma oli 40. 

Rovaniemi 2021

On kulunut 70 vuotta alussa olevasta kuvauksesta. Millainen on Rovaniemi 2021 vuoteen 1951 verrattuna? – Kauppalasta tuli kaupunki vuoden 1960 alussa, ja lakkautetuista kaupungista ja maalaiskunnasta perustettiin uusi kaupunki 1.1.2006. Nykyisin koko alueen väkiluku on noin 60 000. Suuret ikäluokat kasvoivat aikuisiksi ja lapsia syntyi. Ihmiset kävivät koulunsa, perustivat perheitä; osa on muuttanut muualle, osa on nukkunut pois. Asukkaita on tullut muualtakin. Myös sairaalat ovat kokeneet monia muutoksia: uusi Lapin keskussairaala valmistui 1988 Ounasvaaralle. Nyt sitä laajennetaan. Uusia koulujakin rakennettiin, peruskoulu aloitti 1972, ja osa kouluista on lopettanutkin. Ammatillisia oppilaitoksia perustettiin, Lapin korkeakoulu aloitti vuonna 1979 ja muuttui Lapin yliopistoksi 1991. Rovaniemen ammattikorkeakoulu perustetiin 1996 ja muutettiin Lapin ammattikorkeakouluksi 2014, kun Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu ja Rovaniemen ammattikorkeakoulu yhdistyivät. 

Rovaniemen seurakunnan alueelle on rakennettu 11 kappelia, osa keskustan alueelle, osa jokivarsille. Kauppalankirjasto toimi Ruokasenkadun jälkeen Varsitiellä. Kirjaston seuraavat muutokset olivat maakuntakirjaston oikeudet ja 1966 muutto uusiin, Alvar Aallon suunnittelemiin, tiloihin. Samaan kulttuurikeskukseen kirjaston rinnalle valmistuivat myöhemmin Lappia-talo ja kaupungintalo, Aallon suunnittelemia nekin. 

Rovaniemen teatteri toimii alueellisena teatterina Lappia-talossa. Korundissa, entisessä postiautovarikossa ja sen laajennusosassa ovat tilat Rovaniemen taidemuseolla  ja Lapin Kamariorkesterilla. Tasokas musiikkisali toimii estradina myös monille muille muusikoille. Kaupungissa toimii monia eri kulttuurialan seuroja ja yhdistyksiä. Vuodesta 1992 lähtien Arktikumissa on ollut  Lapin maakuntamuseo ja tiedekeskus. Museo aloitti toimintansa jo 1975 muissa tiloissa. 

Kaupungin keskustaan on valmistunut lisää kaksi Kemijoen ylittävää siltaa: 4-tien silta ja Jätkänkynttilänsilta. Neljännestäkin joen ylittävästä sillasta puhutaan. Uusi rautatieasema tuli käyttöön 1954, ja se on vuodesta 2014 lähtien ollut rataverkon pohjoisin sähköistetty piste. Linja-autoasema ja kauppatori muuttivat nykyisille paikoilleen 1959. Napapiirille on kasvanut laaja ja monipuolinen matkailukeskus, lentokenttä on suurentunut, ja sen liikenne on vilkasta. Matkailullisesti Rovaniemi on Joulupukin virallinen kotikaupunki. 

Urheilussa ja liikunnassa tapahtuu edelleen. Mäkihypyssä on ollut menestyksen aikoja, mutta vähitellen sen merkitys on vähentynyt. Ounasvaara on edelleen suosittu kesäisin ja talvisin. Siellä sijaitsee Santasport Lapin Urheiluopisto, mutta Oukun kisoja ei enää järjestetä. RoPSilla on ollut menestyksen ja tappion aikoja, Rovaniemen keskuskenttä on saanut uuden Railo-katsomon. 

Jälleenrakennetusta 1950-luvun kauppalan keskustasta ei ole enää kovinkaan paljon jäljellä. Useimmat rakennukset on purettu, myös syksyn 1944 tuholta säilyneitä. Koskikadulla aloitti 1950-luvun lopulla liikeyritys, jonka Toto-nimi oli otettu yhdistyksen Totto-nimen pohjalta (ks. s. 22). Yritykseen kuuluivat kahvila-ravintola, leipomo-konditoria ja grilli. Paikka oli erityisesti nuorten suosiossa (ks. s. 102–157 ). Toiminta loppui 1990-luvun alussa ja rakennuskin purettiin. Purettujen tilalle on rakennettu uusia: asuintaloja, hotelleja ja monenlaisia liiketiloja. Tämä muutos jatkuu edelleen. Kylien väestö on vähentynyt ja taloja autioitunut, osa siirtynyt kesämökkikäyttöön. Koulu- ja kauppaverkosto ovat harventuneet. Rovaniemen alueelle Kemijokeen on rakennettu neljä isoa voimalaitosta. Metsähakkuita jatketaan, mutta puut kuljetetaan autoilla radanvarteen, ja sieltä junalla eteenpäin. Viimeinen uiton häntä meni kesällä 1991.

Tiedotusvälineiden käyttö ja yhteydenpito on monipuolista: radio, televisio, internet ja melkein kaikilla, lapsillakin, on oma kännykkä. Kauppojen tarjonta on runsasta, paikoin koko vuorokauden ajan; kahvia ja hienoasokeria on saatavilla aina, joskus myös erikoistarjouksessa.

Tottotulen loimu 2021 

Monien muutosten keskellä Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry on jatkanut toimintaansa eri muodoissaan. Sen tärkeä tavoite, museo, sai tilat 19.12.1957, kun Pöykkölän talo saatiin yhdistyksen omistukseen. Yleisölle pirtti ja maitokamari avattiin 5.7.1959. Aluksi paikalla oli neljä alkuperäisistä museoon tulevaa rakennusta, mutta pihapiiri on täydentynyt. Kaikkiaan alueelle on siirretty 13 raken-nusta eri puolilta Rovaniemeä. Karttuneet esine- ja valokuvakokoelmat kertovat kotiseudun menneisyydestä. Yhteistyö Lapin maakuntamuseon kanssa on tiivistä. Vuosikymmenten aikana museo on koonnut kymmeniätuhansia koti- ja ulkomaisia vieraita. Myös museon toimintaperiaatteet ovat uudistuneet ja uudistuvat. Museolla on vakiintuneita tapahtumia: vanhimpana niistä Marjetanpäivän juhla varraslohineen, Virsiseurat, Römppäpuolinen, Rovaniemi-viikon avoimet ovet, Tuomaanpäivän kuusijuhla, viimeisimpänä Pirttikonsertit, Jouluvaellus ja Sadonkorjuumarkkinat. Hankkeiden myötä ovat tulleet Lasten lystit sekä Mestarit ja kisällit -tapahtumat, ja Ohjelmapalvelut-hankkeessa tehdään Rovaniemen kylien kanssa yhteistyötä kulttuuriperinnön elinvoimaisuuden vahvistamiseksi. Yhdistys ja museo näkyvät myös Rovaniemen Wanhoilla Markkinoilla ja muissa kaupungin tapahtumissa.  

Monipuolinen yhteistyö myös paikallisten korkeakoulujen ja ammattioppilaitoksen kanssa on aloitettu. Tiedottamisessa otettiin käyttöön kotisivut 2013, Facebook 2015 ja Instagram 2020. Yhdistysarkisto koko toiminnan ajalta on järjestettynä Lapin maakuntamuseon arkistossa. Tähänastinen on vaatinut paljon, 
pääasiassa vapaaehtoisvoimin tehtävää talkootyötä. Sitä tarvitaan, myös tulevina vuosikymmeninä. Tottotulen loimu näkyy edelleen!

Marketta Harju-Autti

Lähteet 
Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry:n yhdistysarkisto, Lapin maakuntamuseo. 

Hautala-Hirvioja, Tuija: Lapin taideseura Seitapiiri ry: kotien raunioille perustettu. Raito 2011. https://www.rovaniemi.fi/loader.aspx?id=383cc7f1-06e9-441f-acf5-9841c50e-0d9e Luettu 7.4.2021. 

Outakoski, Aslak: Rovaniemen historia I. Rovaniemen seudun vaiheita vuoteen 1631. Rovaniemi: Rovaniemen historiatoimikunta, 1965, 54–56.

Rantanen, Päivi: ”Näin perustettiin Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry”. Menneisyys elää meissä. Kulttuurihistorian blogi Lapin yliopistossa. https://menneisyys elaameissa.wordpress.com/2020/09/03/nain-perustettiin-kotiseutuyhdistys-rovanie-men-totto-ry/ Luettu 7.4.2021. 

Vahtola, Jouko: Kiinteän asutuksen synnystä kappeliseurakunnan perustamiseen. Rovaniemen historia vuoteen 1721. Rovaniemen kaupunki, maalaiskunta ja seurakunta, 1996, 134.

Pernu, Esko: Kotiseututyötä puoli vuosisataa. Totto XVI, Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry:n julkaisu, 2002, 5–9.

Kaltio 1951, Oulu. 

Lapin Kansa 9.9.1951, Rovaniemi. 

Rovaniemi  4.9.1951, Rovaniemi.

Tiedonannot: Rovaniemi-päivä ja Rovaniemi-viikko. Roosa Nevala, sähköposti 10.2.2021.