Näyttely suomenhevosesta ja 
Kirppu-orista

Punarautias suomenhevonen Kirppu (1879–1907) syntyi Pöykkölän tilalla, joka nykyisin on Rovaniemen kotiseutumuseona. Kirppu oli synnynnäinen juoksijalahjakkuus, joka voitti arvokilpailuja enemmän kuin yksikään hevonen siihen saakka. Varjokuva Ernst Ljungh, 1887. Teoksessa L. Fabritius: Juoksijaori Kirppu jälkeläisineen (1927). KLIKKAA KUVAA.

KIRPPU-ORI 

Kuvataulut kertovat tarinaa Kirpusta ja suomenhevosesta. Kirppu, yksi suomenhevossukujen kantaoreista, syntyi Pöykkölän tilalla, nykyisessä kotiseutumuseossa, vuonna 1879. On sanottu, että Kirppu levitti Peräpohjolan hyvät hevosgeenit koko Suomeen. 

Mikko Pöykön kasvattama Kirppu myytiin vuonna 1882 rovaniemeläiselle kauppias Leontej Tichanoffille. Hän huomasi hevosen juoksijankyvyt, ja muutaman vuoden valmennuksen jälkeen Kirppu juoksikin ensimmäiset kilpailunsa valtion kilpa-ajoissa Oulussa. Kirppu osallistui ravikilpailuihin aina Hämeenlinnaa myöten, jossa turkulainen eläinlääkäri Ludvig Fabritius vuonna 1887 kiinnitti huomionsa hyvärakenteiseen, nopeaan oriiseen ja osti sen. Siitä alkoi Kirpun varsinainen menestysura kilparadoilla ja siitosoriina.

Turun Hippoksen vt. toimitusjohtaja Roger Johansson on perehtynyt Kirppuun, ja häneltä on saatu näyttelyä varten paljon kuvia ja tietoja.

Näyttely on koostettu yhteistyössä Lapin maakuntamuseon kanssa.

Miksi Kirppua kaivetaan haudastaan? (Lapin Kansa 27.7.2018)

Tuomo Pekkala: Kirppu-ajo

Heidi Pelkonen ja Eeva-Liisa Ylinampa viimeistelivät tallin näyttelyä ja siirsivät hevosten kilpa-ajokelkkaa. Se on kotiseutumuseon kokoelmasta kuten muutkin tallin esineet. Kuva: Pekka Aho. KLIKKAA KUVAA.
Suomenhevosesta on kehittynyt yleishevonen, jota on neljää tyyppiä: kevytmuotoinen ja lihaksikas juoksija, jykevä työhevonen, ryhdikäs ratsu ja monipuolinen pienhevonen.


SUOMENHEVONEN

Vanhassa tallissa puovirakennuksessa on esillä hevosajopelejä ja valjastusvarusteita. Hevosvetoisiin peltotyövälineisiin voit tutustua rakennuksen toisessa kerroksessa.

Talonpoikaisajan yhteiskunnassa hevonen kynti pellot, kiskoi tukit metsistä ja veti mitä tahansa haravakoneesta lumiauraan. Hevonen palveli sotilasratsuna sekä veto- ja kuormahevosena rintamalla. Sotien jälkeen se oli korvaamaton apu maan jälleenrakennuksessa.

Suomenhevosrodun syntyhetkenä pidetään vuotta 1907, jolloin perustettiin suomenhevosen kantakirja eli jalostukseen hyväksyttyjen puhdasrotuisten orien rekisteri. Samana vuonna perustettiin Hevossiitosliitot, nykyiset Hevosjalostusliitot, joiden tehtävänä oli tammojen kantakirjanpito ja hevosjalostustyön johtaminen toimialueillaan.

Jalostuksessa on pyritty käyttöominaisuuksien kuten suorituskyvyn, luonteen, liikkeiden ja kestävyyden parantamiseen. Suomenhevosesta on kehittynyt yleishevonen, jota on neljää tyyppiä: kevytmuotoinen ja lihaksikas juoksija, jykevä työhevonen, ryhdikäs ratsu ja monipuolinen pienhevonen.

YouTube-videon näyttäminen ei onnistunut. Tarkista markkinointievästeiden hyväksyminen ja selaimen yksityisyysasetukset.