1. Päärakennus

Rovaniemen kotiseutumuseon päärakennus on yksi harvoista sodalta säilyneistä tyypillisistä Kemijokivarren kantataloista. 1840-luvulla rakennettu päärakennus on empiretyylinen, ja se on sisustettu peräpohjalaiseen talonpoikaistyyliin. 

Asuinrakennuksessa eli pirttirehdossa on seitsemän huonetta ja koko rakennuksen laajuinen vintti. Eteläpäädyn kivijalan korkeus on tyypillistä Kemijokivarren taloille tulvavaaran vuoksi. Kivijalassa on merkintä vuodelta 1859, jolloin Saulin tulva ylitti 9,12 metriä.

Pirtti oli perheen yhteinen olo- ja työskentelytila. Suuren muurin uunissa paistettiin leivät ja kulmassa olevan takan eli piisin ääreen kokoonnuttiin varsinkin talvisaikaan tarinoimaan ja tekemään puhdetöitä.

Salissa on vuodelta 1837 peräisin oleva morsiussänky. Sen yläpuolella on painokuvakollaasi Venäjälle Pietariin matkustaneesta Suuren adressin lähetystöstä  vuodelta 1899. Esillä on myös Pöykkölän aarre–Biblia–ensimmäinen suomenkielinen raamattu vuodelta 1642. Valokuvissa ovat entiset omistajat: Pöykön suvun kantaisä  Tuomas Pöykkö (1776–1855) ja hänen poikansa Mikko Tuomaanpoika ja puoliso Anna Kristiina Pöykkö sekä Matti Tuomaanpoika ja puoliso Priita Kreeta Pöykkö perheineen. 

Pihanpuoleisen emännänkamarin seinät on maalattu alkuperäisen mallin mukaan. Joenpuoleinen isännänkamari on säilytetty siinä asussa, jossa se toimi Kemiyhtiön metsäpäällikkö Hugo Richard Sandbergin työhuoneena.

Lue Pöykkölän talon historiasta (Tuomo Korkalo, 2013).

Lue seikkaperäinen tutkimus Pöykkölän alueen vanhoista taloista (Ilkka Väätti, 2017).

Rovaniemen mahtisuvun tarina

Rovaniemeläisen Pöykön suvun sukukirja Pöykkölästä maailmalle - Tuomas Pöykön ja Brita Korkalon jälkipolvien tarina valittiin maaliskuussa 2018 Vuoden 2017 sukukirjaksi . Suvun historia on osa koko Rovaniemen asutushistoriaa.

Pöykkölän päärakennuksen pirtissä on monenlaisia tapahtumia. Kuva on Tuomaan päivän juhlasta 2017. Kuvassa vas. Marja Tuominen, Teemu Leskelä ja Jarmo Ranttila, emännistöön kuuluva Helena Pekkala kaataa kahvia.