UUTISET

Kesäkuu 2023 - Totto-kalenteri

Veneet kuuluivat lappilaiseen maaseutuun mutta aina ne eivät olleet vesillä. Kuivalle maalle nostetussa veneessä istuu ilmeisesti savottakämpän kokkeja ja metsätyömiehiä, joista toinen pitää perää.…

Totto ry:n tiedote 2/2023

Rovaniemen kotiseutumuseon kesäkausi on 1.6.–31.8.2023. Museo on avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 11–17. Museokahvila ja museomyymälä palvelevat joka päivä. Nähtävänä ovat museon perusnäyttelyt.…

Toukokuu 2023 - Totto-kalenteri

Eila Alaruikka o.s. Manner-Raappana (1921–1993) iloisena pyöränsä kanssa. Suomessa pyöriä alettiin valmistaa 1900-luvun alussa. 1940-luvulla, jolloin kuva on otettu, se oli vähitellen yleistynyt…

Totto ry:n sääntömääräinen kevätkokous

Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidettiin 16.4.2023 Rovaniemen kotiseutumuseolla. Kokouksessa käsiteltiin 7 §:n mukaiset asiat: hyväksyttiin vuoden 2022…

Huhtikuu 2023 - Totto-kalenteri

Poro ja reki. Koira, mies ja poika ovat tyypillisessä työreessä, jolla on kuljetettu esim. polttopuita. Ajoporoina käytettiin porohärkiä, kuohittuja hirvaita. Kuva Matti Körkkö / Kotiseutuyhdistys…

Totto ry:n tiedote 1/2023

Lue tiedotteesta, mitä kaikkea Totto ry järjestää Rovaniemen kotiseutumuseolla tänä vuonna.

Maaliskuu 2023 - Totto-kalenteri

Anni Ylipasma poron vetämässä ahkiossa. Poron yksisarvisuus johtuu siitä, että porohärät pudottavat sarvensa yleensä maalis-huhtikuussa. Aina sarvet eivät irtoa samaan aikaan. Kuva Matti Körkkö /…

Helmikuu 2023 - Totto-kalenteri

Ukkoherra Niilo Porthénin eli ”Portteenin savotta”. Savotoilla hevoset olivat metsätyömiesten tärkeitä työtovereita, ja suomenhevonen sopi tehtävään hyvin. Kuva Matti Körkkö / Kotiseutuyhdistys…

Pöykkölässä syntyneestä Kirppu-suomenhevosesta on valmistunut YouTube-video

YouTube-video kertoo Kirpun ja suomenhevosen tarinan 1800-luvun lopulta tähän päivään. Lue myös Pöykkölän Kirppu-näyttelystä. Kuva: Punarautias suomenhevonen Kirppu (1879–1907) syntyi Pöykkölän…

Totto ry:n tapahtumia vuonna 2023

Kirjaa tästä kalenteriisi Totto ry:n ja Kotiseutumuseon tapahtumien päivämäärät. Huomaathan, että nämä ennakkotiedot saattavat muuttua ja tapahtumia tulee varmasti muitakin. Seuraa tiedottamistamme! -…

Totto ry:n toimintasuunnitelma 2023-2025

Totto ry:n tulevat vuodet näyttävät hyvin toiminnan täyteisiltä! Toimintaa pyöritetetään vapaaehtoisvoimin: olisiko sinulla jotain annettavaa toimintaan?

Tammikuu 2023 - Totto-kalenteri

Metsätyömiehiä suksineen savottakämpän edessä. Sukset, jotka useimmiten tehtiin itse, olivat savotoilla välttämättömiä. Kuva Matti Körkkö / Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry:n kokoelmat.

Matti Körkkö – Elämän tallentaja Kemijokivarren kylissä

Totto-kalenterin 2023 valokuvat ovat savotoiden kasööri Matti Körkön (1910–1977) ottamia. Hän toimi myös nk. kyläkuvaajana. Laajasta noin 2200 kuvan kokoelmasta esittelemme liikkumista ja…

Totto ry toivottaa rauhallista joulua!

Totto ry:n tiedote 5/2022

Totto ry:n syksy on ollut toiminnan täyteinen. Lue Totto ry:n tiedote 5/2022. Syyskokouksessa puheenjohtajan nuija vaihtui Esko Oikariselta Esko Lotvoselle.

Totto-kalenterin joulukuun kuva

Tukkeja vedettiin hevosella varsiteitä pitkin. Vesipasalla jäädytettiin raiteet, joilla tukkireet luistivat paremmin. Kuva on otettu 30-luvun loppupuolella.

Kotiseutu- ja perinnetyö tukevat demokratiaa keskeisesti

Lue Rovaniemen Totto ry:n puheenjohtajan Esko Oikarisen blogiartikkeli Kotiseutu- ja perinnetyö tukevat demokratiaa keskeisesti Suomen Kotiseutuliiton Kotiseutublogista.

Totto-kalenterin marraskuun kuva

Eri-ikäisiä savottajätkiä 1930-luvulla Rovaniemen maalaiskunnassa. Jaloissaan jätkillä on ajan tavan mukaisesti yksikärkiset pieksut, joka oli karjalainen malli, kaksinokkainen eli tylppäkärkinen oli…

Varraslohen paisto kulttuuriperinnön wikiarkistoon

Katsaus Varraslohen paistaminen – Kemijoen lohen tarinaa julkaistiin kotisivuilla 7.9.2022. Katsaus on hyväksytty 21.9.2022 myös Museoviraston aineettoman kulttuuriperinnön wikiarkistoon. Se on…

Totto-kalenterin lokakuun kuva

Vuonna 1943 Vähävaaran savottakämpässä oli monia poikia, koska miehet olivat sodassa.