TOTTO-korut
Rovaniemi soljella monta löytäjää
Rovaniemi solki eli norjalaisperäinen viitan kiinnike on esillä Lapin maakuntamuseossa Arktikumissa. Kultaseppä Sanni Lehtisen valmistamien hopeisten Totto-korujen mallina on Rovaniemen soljen yläosan pyöreä reliefi. Korujen originaali on valmistettu käsin punsselipakotustyönä.
Arkeologisissa lähteissä Rovaniemen soljesta - norjalaisperäisestä viitan kiinnikkeestä - käytetään nimityksiä selkänappisolki ja reliefisolki. Poikkeuksellisen hyväkuntoisena säilynyt solki on valmistettu muottivaluna pronssista ja silattu kullalla. Soljen koristelun muodostaa eläinornamentiikka.
Soljella voidaan sanoa olevan monta löytäjää ja lopulta sen alkuperän selvittäjä. Ensimmäinen löytäjä oli Ounasjoen itäpuolella olevan Alajärven rannan Tammenharjun tilan koira, joka teki pihalla omia kaivauksiaan noin vuoden 1946 tienoilla. Hiekan mukana oli esille tullut muinaiskoru. Löytö oli pitkään talossa tytön leikkikaluna. Sitä oli käytetty kerran arvioitavana Rovaniemellä, mutta se ei ilmeisesti osunut kenenkään ammattilaisen nähtäväksi. Niinpä se palasi löytöpaikkaansa, talon seinälle.
Vuonna 1974 toinen löytäjä, maanmittarioppilas Heikki Lantto huomasi korun ja sai sen mukaansa. Hän vei sen Ouluun, mutta koska museo sattui olemaan kiinni, hän päätti viedä korun Pöykkölän kotiseutumuseoon. Kolmansia löytäjiä tai ainakin vihjeen antajia olivat historian opiskelijat Armi Heikkinen ja Sari Rautanen. He olivat saaneet tietoa Pöykkölässä säilytettävästä ja arviointia odottavasta korusta ja kertoivat siitä arkeologian lehtori Pentti Koivuselle, jota voitaneen pitää neljäntenä löytäjänä ja arvoituksen ratkaisijana. Koivunen pyysi Rautasta ottamaan kuvat korusta ja lähettämään ne Oulun yliopistoon historian laitokselle. Jo kuvien perusteella voitiin todeta, että välillä rihkamana pidetty esine oli upea germaaninen korusolki. Asia sai vahvistuksen Pöykkölässä 2.9.1975.
Korun pohjoiseen kulkeutuminen on jäänyt arvoitukseksi. Syynä on voinut olla ryöstö, kätkeminen, hukkaaminen, omistajan yllättänyt kuolema tai uhraaminen. Vastaavia lähes ehjiä solkia on löydetty muualta ainakin neljä kappaletta sekä joukko tällaisten esineiden katkelmia. Korun alkuperän selvityksen jälkeen se siirtyi Museoviraston haltuun, mutta palasi näyttelylainana Rovaniemelle, Lapin maakuntamuseoon vuonna 1992.
Jokainen TOTTO-koru viimeistellään yksilöllisesti
Rovaniemen soljen tuotteistaminen tuli esille Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry:n johtokunnan kokouksessa kevättalvella 2015. Suunnittelijaksi saatiin rovaniemeläinen kultaseppä Sanni Lehtinen, joka esitteli museotoimikunnalle koruehdotuksensa ja tarjouksensa kaulariipuksesta ja kravattikorusta. Lehtinen kertoo, kuinka Totto-korun aiheeksi valikoitunut Rovaniemen soljen keskiosa hevosaiheineen oli heti alkuunsa itsestään selvä. Se oli nimittäin kohta, johon katseeni kiinnittyi heti alkuunsa ja hakeutui kerta toisensa jälkeen, vaikka soljessa paljon yksityiskohtia onkin.
Lehtinen jatkaa: Rovaniemen solki on valmistettu aikoinaan hiekkavaluna, ja tätä tekotapaa kunnioittaen valitsin valun myös korusarjan lopulliseksi toteutustavaksi. Korun originaalin tein punsselipakotustyönä – perinteikäs menetelmä sekin, ja antaa mahdollisuuksia pieniinkin yksityiskohtiin. Valuaihioiden tekijäksi löytyi kotimainen pienyrittäjä Jasmin design Järvenpäästä. Lopullisen muotonsa sekä viimeistelynsä jokainen koru saa omalla pajallani. Erityisen kiinnostavaksi korujen valmistuksen teki tietysti Rovaniemen soljen tarina värikkäine vaiheineen mutta myös seppänä ajatus siitä, miten saan jatkaa 1500 vuotta sitten eläneen sepän jalanjäljissä.
Marketta Harju-Autti
Teksti on koostettu Harju-Auttin artikkelin "Rovaniemen soljesta Totto-koruihin" pohjalta, Totto XX (2017).