Suomen Kotiseutuliitto on myöntänyt kultaisia ja hopeisia ansiomerkkejä Totto ry:n aktiivijäsenille. Rovaniemen kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainio piti juhlapuheen ja toi kaupungin tervehdyksen muistamalla myös Marketta Harju-Auttia hänen ansiokkaasta työstään yhteisen kulttuuriperintömme ja Rovaniemen kulttuurihistorian parissa. 

Avaussanoissaan puheenjohtaja Esko Oikarinen muisteli aluksi mennyttä, kun kymmenen kotiseutuhenkistä ja kotiseutunsa perinteestä kiinnostunutta henkilöä allekirjoittivat 7.9.1951 Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto -nimisen yhdistyksen perustamissopimuksen ja samalla hyväksyivät yhdistyksen ensimmäiset säännöt. Yhdistyksen toiminta-alueeksi määriteltiin Rovaniemen kauppala ja Rovaniemen maalaiskunta sekä vahvistettiin yhdistyksen kuusikohtainen tarkoituspykälä ja kuvattiin toimintaperiaatteet.

Sääntöjä on vuosikymmenten saatossa muutettu kaksi kertaa, mutta hengeltään ja sisällöltään ne ovat säilyttäneet ensimmäisissä säännöissä vahvistetun alkuperäisen kotiseututyön ja kotiseutukulttuurin edistämisen tavoitteet. Kaukoviisas ja kehitysmyönteinen toiminta on alusta alkaen luonut yhdistykselle ja sen harjoittamalle museotoiminnalle lujan perustan ja otollisen maaperän ajassa kiinni olevalle kehittämiselle. Tällä hetkellä yhdistys tekee Rovaniemen kaupunkialueella ja kaupungin haja-asutusalueen kylissä aktiivisesti ja verkostoituen kotiseutu- ja perinnetyötä yhdessä kylien kanssa. 

Kotiseutuhistoriallisesti arvokkaalla juhlajulkaisulla Totto XXI kunnioitetaan juhlavuotta ja kotiseutuyhdistyksen vuosikymmenten perinteitä sekä samalla kiitetään Totto-aktiiveja ennen ja nyt. Historiaa kuvataan mielenkiintoisesti ja uudentyyppisesti pitkittäis- ja poikittaisleikkauksin perustamisesta nykyhetkeen. Juhlakirjan sisältö johdattaa katsomaan kotiseututyön ja museotoiminnan haasteita ja mahdollisuuksia. 

Museokentän haasteita ovat kestävän talouden varmistaminen, monimuotoistuva ja eriarvoistuva yhteiskunta, teknologinen kehitys sekä koveneva kilpailu ihmisten ajasta ja kiinnostuksesta. Tärkeää on tarjota nykyihmisille virikkeitä perinteestä oppimiseen, esimerkiksi kestävään kulutukseen, jossa painottuvat entisajan arvot: harkitsevuus, kohtuullisuus, toimeliaisuus ja ylipäänsä työnteko. Yhdistyksen toimintatapoja joudutaan arvioimaan uudelleen.

Suomen Kotiseutuliitto, Museoliitto ja Museovirasto kannustavat kotiseutuyhdistyksiä ja paikallismuseoita uudistumaan ja kehittämään toimintaansa, jossa mahdollisuutena nähdään aktiivisuus kulttuuri-, matkailu- ja hyvinvointipalvelujen tuottamisessa. Kotiseututyön tulee edistää asukkaiden osallisuutta. Paikallismuseotoimintaan tuodaan uudenlaista tekemistä kotiseutumuseoissa, millä pyritään muuttamaan museomielikuvaa elinvoimaisemmaksi ja aktiivisemmaksi. 

Rovaniemen kotiseutumuseo Kemijoen rannalla luonnonkauniissa perinneympäristössä perinnerakennuksineen tarjoaa kiireettömän ympäristön kaiken ikäisille vierailijoille. Täällä kahdeksan vuodenajan kiertokulku on selvästi läsnä. Kokemisen arvoisia ovat pimeän pakkastalven kuutamo ja taivaalla tanssivat revontulet, hankikantokevään ulkoilu pihamaalla ja joen jäällä, jäidenlähtö keväällä, luonnon herääminen, kesällä keskiyön auringon valo, sadonkorjuuajan kukkaloisto ja hämärtyvät illat, syksyn ruskan väriloisto, ensilumen ja pakkasten odotus sekä joulukaamos jouluperinteineen.

Nykypäivän asiakkaalle voisi esittää kutsun elävään museoon: Virkisty – Innostu – Harrasta – Tule mukaan! 

Koululaisryhmien, lukiolaisten, ammattioppilaitosten ja korkeakoulujen opiskelijoiden käynnit liittyvät opetussuunnitelmien mukaisiin harjoitteluihin. Korkeakoulujen (Lapin yliopisto ja Lapin ammattikorkeakoulu) opiskelijatyönä tehdään myös tutkimus-, kehittämis- ja hanketyötä, jolloin opiskelijat suorittavat museoympäristössämme suuria opintokokonaisuuksia ja tekevät opinnäytetöitä.

Lapsille, lapsiperheille ja koululaisille olemme kehittäneet oman perinneteeman, mikä pitää sisällään mm. lasten museopolun ja perinneleikkejä eri vuodenaikoina. Viime vuonna museolla vieraili yli 400 koululaista ja sama suunta näyttää jatkuvan tänäkin vuonna. - Tavoitteenamme on tarjota lapsille ja nuorille hyvinvointia ja viihtyisää yhdessäoloa lisäävä harrastus, jota kotiseutu- ja perinnetyö erityisesti tarjoaa. Toivon mukaan lapsista ja nuorista nousee uusi sukupolvi kotiseututyöhön ja talkoolaisten joukkoon, korosti Oikarinen. Lue Esko Oikarisen avajaispuhe kokonaisuudessaan.

Suomen Kotiseutuliitto lähetti tervehdyksensä juhlaan ja onnitteli 70-vuotiasta Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry:tä. 127-vuotias kotiseutuliike elää vahvana. Se säilyttää vahvuutensa, kehittyy ja uudistuu, kun työssä on mukana vahvoja kotiseutuyhdistyksiä ja niissä aktiivisia, innostuneita, asiantuntevia ja sitoutuneita luottamushenkilöitä, toimijoita ja jäseniä. Kotiseututyö on tekijöilleen antoisaa ja merkityksellistä vapaaehtoistyötä, joka samalla palvelee koko yhteisöä ja kotiseutua. 

Rovaniemen Totto ry:n juhlassa luovutettiin Suomen Kotiseutuliiton myöntämiä ansiomerkkejä merkittävistä ansioista: kultaisen ansiomerkin saivat Kaarlo Alaoja ja Pekka Ylikunnari. He ovat osallistuneet kotiseututyöhön ja järjestötoimintaan pitkään ja aktiivisesti, yli 20 vuotta. Hopeisen ansiomerkin saivat Matti Ansala, Rainer Hiuspää, Jorma Hovi ja Kaija Sälevä. He ovat osallistuneet kotiseututyöhön ja järjestötoimintaan pitkään ja aktiivisesti.

Ansiomerkkiin kuuluvan Suomen Kotiseutuliiton tunnuksen on suunnitellut 1972 heraldikko Olof Eriksson. Sen kuusi heraldista linnaketta kuvaavat yhteiskunnan suunnitelmallista kehittämistä, johon kotiseututyö vaikuttaa. Keskellä oleva kukka kuvastaa kotiseudun luontoa ja sen suojelua.

Kotiseutuyhdistyksen johtokunta on myöntänyt yhdistyksen pöytästandaarin Ulla Etolle, Marko Korkeasalolle, Unelma Laukkaselle, Elli Mäkipeuralle, Raija Setälälle ja Helvi Syväjärvelle heidän ansioistaan kotiseututyötä ja yhdistyksen harjoittamaa museotoimintaa kohtaan. 

Ennakkoluulottomuutta ja päättäväisyyttä

Kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainio onnitteli 70-vuotiasta Tottoa ja kertoi, kuinka Rovaniemen kaupungin näkökulmasta kotiseutuyhdistys Totto ry:n aktiivista toimintaa on ollut ilo seurata. Pöykkölässä sijaitsevan kotiseutumuseon pihapiiristä on tullu oikeasti “koko kylän” yhteinen paikka, jonne on mukava tulla nauttimaan tapahtumista, näyttelyistä, pullakahvista ja vaikkapa rantasaunan leppoisista löylyistä. Museo ottaa toiminnoissaan huomioon niin lapsiperheet kuin matkailijat, unohtamatta paikallisia asukkaita ja yhteisöä. 

Kaupunginjohtaja kiitti Rovaniemen kaupungin puolesta yhdistyksen varapuheenjohtaja Oulun yliopiston suomen kielen lehtori emerita Marketta Harju-Auttia: kiitoksena ja huomionosoituksena kaupunginjohtaja ojensi hänelle muistoesineen, jonka pääosassa ovat Upi Kärrin suunnittelemat porot. Vainio kertoi, kuinka Suomen Kotiseutuliitto on jo myöntänyt korkeimman tunnustuksensa, Kotiseututyön ansiomitalin Harju-Auttille vuonna 2020. 

Kaupunginjohtaja nosti esiin, kuinka Marketta Harju-Autti aloitti laajamittaisen nimistön keruutyön vuonna 1976. Polkupyörällä kulkien hän talletti peltojen, soiden lampien, jokien ja mäkien nimiä ylös kymmenenä kesänä Lapin alueella. Näin karttojen “valkoisia alueita” saatiin nimestettyä ja yli 10 000 nimeä tuli talletettua nimien suurkerääjän eli Marketan työn kautta. Ilman tätä tärkeää työtä paljon olisi historiastamme painunut unhoon. 

Harju-Auttin työ on tietysti ollut paljon paljon enemmän kuin nimistön keruuta. Hän on murreasiantuntija ja kauniin äidinkielemme taitaja; hän teki uransa Oulun yliopistossa suomen kielen lehtorina. Lieneekö kotiseuturakkaus saanut voiton eläköitymisen jälkeen, koska Marketta palasi Rovaniemelle pari vuotta eläkkeelle jäämisen jälkeen. 

Rovaniemen kotiseutuyhdistys Totto ry:ssä Marketta Harju-Autti on ollut aktiivinen toimija. Viimeisimpänä upeana ja näkyvänä voimainponnistuksena on Toton 70-vuotisjuhlan juhlajulkaisu, jonka julkaisutoimikunnan puheenjohtajana Marketta toimi. Hän kirjoitti tähän julkaisuun sekä aiempiin Totto-julkaisuihin mielenkiintoisia tarinoita ja artikkeleita. Lisäksi hän on Toton johtokunnan jäsen, yhdistyksen varapuheenjohtaja ja viestintätoimikunnan puheenjohtaja.

Päästäkseen tekemään mieluisia ja vaikuttavia asioita, tarvitaan usein myös muita avuja kuin pelkästään laajaa asiantuntijuutta tai faktatietoutta. Markettaa onkin luonnehdittu yhteistyökykyiseksi ja avuliaaksi, mutta samalla myös päättäväiseksi ja päämäärätietoiseksi. Hän on hyvä kuuntelija ja arvostaa muita ihmisiä, mikä on usein tekijä, joka valaa monille yhteistyökuvioille luottamuksellisen ilmapiirin. Ennakkoluulottomuus on varmasti myös vienyt Markettaa moniin paikkoihin, ja sama asenne näkyy muun muassa siinä, että hän on ottanut vastaan myös uusien teknologioiden ja digitaalisuuden tuomia mahdollisuuksia, kuvasi Vainio.

Ensi vuonna, syyskuussa 2022 järjestetään Rovaniemellä valtakunnalliset kotiseutupäivät. Päivien teema ja idea - “Mistä sie olet pois?” - tuli sekin Marketta Harju-Auttilta, mistä kiitos! Kotiseutupäivien järjestelyissä myös Totto ry on aktiivisesti ollut monin eri tavoin mukana. Näin ollen yhteinen työ kulttuuriperintömme ja yhteisen historiamme parissa jatkuu, totesi Ulla-Kirsikka Vainio.