Marjetanjuhla 22.7.2018

Rovaniemen vanha kirkko.
Rovaniemen vanha kirkko.
Juhlistetaan Pöykkölässä syntynyttä Kirppu-hevosta.
Juhlistetaan Pöykkölässä syntynyttä Kirppu-hevosta.
Marjetanpäivän juhlaväkeä viime vuonna.
Marjetanpäivän juhlaväkeä viime vuonna.
Lapset ovat tervetulleita!
Lapset ovat tervetulleita!

Aika: 22.7.2018 klo 13:00
Paikka: Rovaniemen kotiseutumuseo, Pöykköläntie 4

Päivä alkaa klo 10 Rovaniemen kirkossa messulla, jossa saarnaa seurakuntapastori Mikko Reijonen. Messussa muistetaan 200 vuotta sitten eli 16.3.1818 vihittyä puista ristikirkkoa. Tämän vuoksi Suvivirsi lauletaan vuoden 1701 Vanhan virsikirjan asussa ja alttarilta luettavat tekstit ovat Raamatun vuoden 1776 käännöksen mukaiset.

Tilaisuuden alussa kuullaan ensiesityksenä laulu Vanha kirkko.
Laulu: Julia Pihavainio
Säestys: Aleksi Hannula
Sävellys: Esa Tikkala (2018)
Sanat: Sofi Kallioniemi (1950)

Ennen museolle siirtymistä käydään puistossa olevalla kirkon muistomerkillä.


MARJETANJUHLA KIRPPU-ORIN JA SUOMENHEVOSEN KUNNIAKSI klo 13 Rovaniemen kotiseutumuseon pihamaalla

Avaussanat: yhdistyksen puheenjohtaja Kaarlo Alaoja

Juhlapuhe: ministeri Raimo Sailas, joka on ollut myös Suomen Kotiseutuliiton hallituksen varapuheenjohtaja

Juhlan yleisteema: Kirppu-ori ja suomenhevonen. Talliin avatun näyttelyn esittelee perinne- ja kokoelmatoimikunnan jäsen Eeva-Liisa Ylinampa.

Musiikkia: Kunnan Pojat. 

VPK:n soittokunnan säestämät yhteislaulut ovat hevosaiheisia, mukana lastenlauluja.

Lapsille on monenlaista omaa ohjelmaa. Ilmaista vankkuriajelua Heli-tammalla tarjoaa K-Supermarket Ounasvaara. Keppihevosilla pääsee ratsastamaan museon pihalla. Lisäksi perinneaskartelua ja satujen lukemista.

Näyttelyn lisäksi museon pihalla voi tutustu jukkoaisan kiinnittämiseen.  Kyseessä on pohjoissuomalainen väline ja kiinnitystapa.

Kahvitarjoilu sisältyy 10 euron aluelippuun ja muuten on ostettavissa aamulla paistettua varraslohta. Lapsille mehutarjoilu.

Myytävät tuotteet:  Kirppu-magneetti, -tarra ja -vaneripostikortti,  Totto 2019 -kalenteri suomenhevosen kunniaksi sekä Totto-korut ja Totto-julkaisut.                                                                                     

 

Tervetuloa!                                                            


Marjetanjuhlan taustaa:

Marjetanpäivä oli erämaapitäjän henkisen ja yhteiskunnallisen elämän vuotuinen merkkitapaus, pohjoissuomalainen juhlapäivä. Sillä oli aikoinaan voimakas kirkollis-uskonnollinen luonne. Kaikista taloista, uloimmilta perukoilta saakka, lähdettiin Marjetan kirkkoon. Silloin oli jo lauantaina tungosta Ruokasen ja Korkalon taloissa Rovaniemellä. Tavattiin tuttuja ja sukulaisia ja syötiin hyviä eväitä. Kaikki mahdolliset kävivät tällöin Herran pyhällä ehtoollisella. Koetettiin saada sovintoa naapureiden ja kylänväen kesken, koetettiin tehdä parannusta, jotta työt ja elämä olisivat menestyneet.

Marjetanpäivästä alkoi ikäänkuin toinen puoli vuotta. Ensimmäisenä työnä alkoi ankara heinänteko jängillä ja vesivierillä. Marjetanpäivänä myös kaukokylien nuoret tapasivat toisensa ja silloin luotiin ne merkitsevät silmäykset, jotka usein johtivat avioliittoon.

(Lähde: Kustaa Vilkuna / Totto VIII)